Lattian eristäminen

[Vanhus-56]

Meillä on pieni ongelma. Purettiin vanhan -56 rakennetun talon lattiat, koska talvisin tuntuu sukat pyörivän jalassa. Purut olivat kuivia, mutta haisivat hiukan jännälle joten päätimme vaihtaa ne puhallusvillaan.

Kysymys kuuluukin, että täytämmekö koko lattian paksuuden verran villaa, vai täytyykö betonin ja villan väliin laittaa jotain kosteuden katkaisijaa?
Rakennehan on niin, että alimmassa kerroksessa on vanha puoli kellari (talo rinteessä), joka on täysin lämmintä tilaa. Kellarin katossa vain panelointi+koolaus sitten betoninen laatta, vanhat purut (60 cm) ja lattia.

Eräs vanhaan rakentamiseen perehtynyt kirvesmies sanoi, että olisi hyvä laittaa kosteuden katkaisijaksi vaikka papuja, mutta itse en näe sille merkitystä. Olisihan vanhat purut jo saaneet kosteutta mikäli se vaarana olisi? Mitä mieltä?

Villaksi ollaan suunniteltu ekovillaa ja sitten ilmansulkupaperia. Nyt samalla teemme vanhaa puolilämmintä ulkoeteistä lämpimäksi (+18 astetta), niin seiniin ollaan ajateltu joko sitä ekovillaa tai kivivillaa. Onko kosteusteknisesti ajatellen merkitystä kumpaa laittaa?

[Rakennusinsinööri]

Kun joku toteaa "sukkien pyörivän jaloissa" tai "naapurinkin verhojen heiluvan", herää itsellä aina kysymys, että onko kysymyksessä ohut eristekerros vai huono ilmantiiveys. Ohut eristekerros voi saada lattian tuntumaan kylmältä ja epämiellyttävältä, mutta toisaalta vaikka eristettä olisikin riittävästi, voi puutteellinen ilmansulku aiheuttaa vedon tunnetta lattialla, jolloin eristeen lisääminen tai vaihtaminen ei paljoa auta. Kummasta teillä mahtaa olla kysymys?

Ymmärsinkö oikein, että kellarin katon päällä (siis ykköskerroksen lattian alla) on 60 cm purua? Kuulostaa nimittäin melkoiselta määrältä, mutta tietysti jos joskus ollut kellari kylmä niin onhan se varmaan mahdollista. Vähempikin riittää, jos kellari todella on kauttaaltaan lämmin.

Kosteusteknisesti ajatellen selluvilla (kuten ekovilla) ja kivivilla toimivat eri tavalla. Selluvilla kykenee paremmin vastustamaan kosteuden imeytymistä sen lävitse, ja pystyy jopa jonkin verran pidättämään kosteutta luovuttaen sen takaisin ympäristöönsä olosuhteiden salliessa. Kostuessaankin selluvilla säilyttää kohtuullisesti lämmöneristävyytensä. Kivivilla taas päästä kosteuden helpommin lävitseen ja samalla lämmöneristyskyky katoaa. Voisi ehkä karkeasti kuvata, että selluvilla on kuin pala puuta; kun sen päälle tiputtaa vettä, se kostuu ja levittää kosteutta pinnalleen, ja kuivuu siitä sitten pikkuhiljaa. Kivi- ja lasivillla toimivat taas on enemmän kuin pesusieni, jolloin pisara imeytyy kauttaltaan sieneen ja sen lävitse. Ei ehkä paras vertaus, mutta antaa suuntaa kosteusteknisen käyttäytymisen eroille.

[Vanhus-56]

Ymmärsit oikein, eristepaksuus on tosiaan ollut tuon 60 cm. Kellari on edellisen asukkaan toimesta muutettu kokonaan lämpimäksi tilaksi, aikaisemmin ollut kylmä. Mitään paperointia ei ollut, että varmasti tuo "Veto" tulee myös siitä että ilma pääsee puhaltelemaan lattian raossa. Nyt laitetaan myös paperit estämään vetoa.

Täytyisi vaan nyt saada jokin idea miten eristämisen toteteuttaa oikein. Periaatteessa 60 cm eriatettä se ei tarvitsisi,mutta lattiaa on vähän hankala lähteä laskemaankaan (ylä/alakerran rappuset, viemärit). Lattialautojen on siis tultava samaan tasoon kuin purettu oli.

[Rakennusinsinööri]

Kysymys kuuluukin, että täytämmekö koko lattian paksuuden verran villaa, vai täytyykö betonin ja villan väliin laittaa jotain kosteuden katkaisijaa? Eräs vanhaan rakentamiseen perehtynyt kirvesmies sanoi, että olisi hyvä laittaa kosteuden katkaisijaksi vaikka papuja, mutta itse en näe sille merkitystä. Olisihan vanhat purut jo saaneet kosteutta mikäli se vaarana olisi? Mitä mieltä?

Rakennuskohdetta tuntematta ja näin foorumin kautta on paha mennä sanomaan tarvitaanko sinne kosteudenkatkoa vai ei. Tietysti jos vanhempi timpuri hyvällä näkemyksellä sellaisen on ajatellut niin ehkä luottaisin hänen sanaansa. Kosteuskatko tuntuu hieman liioitellulta, mutta tulee tietysti mieleen että jos eristekerros on paksu ja se saa jostain kylmää sopivasti, niin on mahdollista että kosteutta tiivistyy rakenteen sisään. Tämä aiheutuu osaltaan siitä, että noin paksussa eristekerroksessa lämpötila eristeen kylmällä puolella pääsee laskemaan, ja toisaalta sisältä "karkaava" lämpö ei riitä sitä kuivattamaan. Tästä on ollut viitteitä seinärakenteissa joissain nykyisissä passiivitaloissa.

Tietysti tulee aina näissä mieleen, että jos purut on toimineet siellä sen 60-vuotta, niin miksi vaihtaa rakennetta.