Kylmän vintin eristämisestä...

[niinaaa]

Alkuun kuva havainnollistamaan nykytilannetta ja lopuksi selvennys suunnitelmasta, eli tarkoitus olisi saada yläkerran vinttikomero ja rapputasanne lämpimiksi.
Kyseessä 20-luvun 2-kerroksinen talo, joka muutoin remontoitu. Katto uusittu tänä vuonna.

http://aijaa.com/FEiO2C

Keskellä yläkertaa on ovien takana siis kaksi lämmintä huonetta, kylmänä nyt vasemmalla näkyvä vinttikomero ja oikealla oleva vintin rappu ja ylätasanne.

Onko tässä järjestyksessä jotain väärin muuta kuin makuasiat:
Peltisaumakatto - aluskate - umpilaudoitus - tuuletusrako - harva laudoitus (<- Nuo nyt paikoillaan ja tästä eteenpäin tarkoitus eristää->) - ilmansulkupaperi - kivivilla - höyrynsulkupaperi - pintamateriaali (tod. näk. lautaa, joka maalataan).

Sama siis molemmin puolin noihin kylmiin osiin.

Niin ja tosiaan umpilaudan ja harvan laudan välissä on räystäällä tuuletusrako sekä katon päällä kaksi tuuletustötteröä, eli ilma vaihtuu välissä kyllä hienosti.

Myös yläpohja olisi tarkoitus erottaa eristettävistä tiloista suoralla sisäkatolla eli tuo pieni pätkä umpeen (nyt ylätasanteelta menee tikkaat ylös yläpohjaan, tikkaiden yläpäässä kapea koko talon pituudelta oleva yläosa seinästä auki. Siihen laudoituksen jälkeen villa - höyrynsulku - kattopaneeli. Yläpohjaan pääsyä varten tuohon rakennettavaan sisäkattoon tehdään toki vielä luukku, josta pääsee yläpohjaan tarvittaessa. Yläpohjassa puruja eristeenä.

Portaikko (eli ulkoseinät) eristettäisiin ulkovuori - laudoitus - ilmarako - tuulensuojalevy - villa - höyrynsulku - pintamateriaali (lautaa tai paneelia)

Miltä tämä suunnitelma kuulostaa?

Hyviä muutoksia PERUSTELUIN otetaan mielellään vastaan, tarkoitus saada tehtyä ennen talvea.

Olemme saaneet kivivillasta todella edullisen tarjouksen ja siksi preferoimme sitä. Puhallusvilla on tiedossa, mutta katossa jo olevien rakenteiden vuoksi puhallusvilla ei toimi. Koska umpilaudoituksen ja harvan laudoituksen väliin ei saada silloin pysymään tuuletusrakoa, vaan puhallusvilla täyttäisi senkin välin umpeen. Ilmansulkupaperi harvaan lautaan kiinni ja siihen villapaalit, näin jää reilu tuuletusrako sinne väliin.

Kiitos.

Terveisin, "uutta" omaa kotia kunnostamassa.

[warixenjalka]

Ekovillaakin on taljoina. Käsittääkseni mineraalivillojen kanssa olisi hyvä olla koneellinen ilmanvaihto. En tiedä onko teillä? purujen päälle kannattaa sitten ainakin laittaa ekovillaa (puhallettuna tai taljoina). Mutta menikö tämä liikaa "makuasioiden" puolelle?

Mitä tarkoitat ilmansulkupaperilla? Itse olen laittanut ulkopintaan bitumipaperia.

Muuten tuo rakenteiden järjestys kuulostaa hyvältä, mutta en voinut olla huomaamatta tuota jo valmiina olevaa rakennetta. Mielestäni se on tehty vähän väärin. Ei ehkä mitään katastrofia ole kuitenkaan tiedossa kuitenkaan, mutta jos aluskate on pellissä kiinni se on todennäköisesti reikiä täynnä pellin kiinnityksen vuoksi. Meillä järjestys on konesaumapelti, umpilaudoitus, 50mm rimat / ilmarako, aluskate, ilmarako, tuulensuojalevy, eriste jne...

Tästä kuvasta näkyy meidän piharakennuksen räystäs altapäin: https://www.flickr.com/photos/warixenja ... 326764638/
Kiinnikkeet on aika pitkiä, sen vuoksi kannattaa laittaa tuo rima aluskatteen yläpuolelle paarteiden päälle.

Taitaa olla myöhäistä teillä korjata, mutta vinkkinä tuleville katon rakentajille.
Mutta kuten totesin ei katastrofin paikka, eikä kannata menettää yöuniaan tuon vuoksi.

[Rakennusinsinööri]

Yläpohjan rakenteessa tuo ilmansulkupaperi on mielestäni kyseenalainen ratkaisu, vai tarkoititkohan, että siellä on tuulensuojapaperi. Olipa kumpi vain kyseessä, niin oletan että tällä yritetään vähentää ilman liikkeen aiheuttamaa mahdollista lämpöhäviötä villoissa. Ehdottaisin, että tuo rakennekerros korvattaisiin tuulensuojalevyllä (puukuitulevy) sijaan syystä että tuulensuojalevyn vesihöyrynvastus on pienempi. Tahtoo nimittäin olla niin, että vaikka noita kuinka markkinoidaan paperina tai tuulensuojapapereina, niin niillä tuppaa olemaan jonkinasteinen vesihöyryvastus. Eli puukuitulevyllä mahdollinen kosteus villoissa pääsee paremmin tuulettumaan pois.

Samaa mieltä warixenjalan kanssa tuosta peltikaton rakenteesta, eli aluskatteenhan on tarkoitus olla täysin ehjä - tai ainakin nyt niin ehjä kuin se fyysisesti on mahdollista. Mutta kattorakennetta tuskin tässä ollaan uusimassa, joten sitä ei voine auttaa.

Käsittääkseni mineraalivillojen kanssa olisi hyvä olla koneellinen ilmanvaihto.

Tästä olen kuitenkin eri mieltä. Ei koneellisella ilmanvaihdolla ole yhteyttä eristevalintaan.

[niinaaa]

Niin joo, tuulensuojapaperia tarkoitin, enkä ilmansulkupaperia. Menee "amatöörillä" käsitteet välillä ristiin.
Tuon uusitun katon rakenteen heitin ulkomuistista, mutta tietysti on siis asianmukaisesti ammattilaiset tehneet ja kyseessä siis konesaumattu peltikatto.
Ei siis ole aluskate rei'illä :)

Ostettuamme talon oli vain kattotuolit ja harva laudoitus, ei aluskatteita tai mitään eli peltikatto näkyi suoraan vintiltä. Tästä syystä eristäminen olisi sisäkautta tehtynä ollu liki mahdotonta ja katon uusiminen asianmukaiseksi tarpeen. Kattoon siis lisättiin harvalaudoituksen (ja tuuletusraon) jälkeen tuo umpilaudoitus, siinä päällä aluskate ja koneraumattu katto.

Koneellista ilmanvaihtoa ei ole (vielä ainakaan).

Tuulensuojapaperi/bitumi siis riittävä tuohon katto-osuuteen alle, kun kuitenkin siinä on sekä umpilaudoitus, että aluskato estämässä puhuria.
Tuulensuojalevyä sitten ulkoseiniin rappusissa ja yläpohjan erottamiseen vinttitilasta?

Nyt alkaa hahmottua!

Vielä tuota kivivillaa mietin kun niin paljon on ristiriitaista kommenttia lukenut pitkinpoikin nettiä. Osa sanoo, että kuivuuparhaiten/ei kastu läpi toisin kuin ekovilla joka imee kosteuden. Eli onko siinä niin suurta eroa loppuviimein, laittaako kivivillapaaleina vai ekovillapaaleina, kun tekee eristyksen muuten kunnolla? Mutta loppujenlopuksi, tuskin sitä kivivillaa niin paljon käytettäisiin, jos se olisi sysihuono ja hallaksi talolle...

[Rakennusinsinööri]

Niin, siis periaatteena on että tuuletusrakoa vastaan on tuulensuojalevy olipa rakenne sittä yläpohja tai seinä. Mutta näkisin, että tuon tuulensuojalevyn korvaaminen tuulensuojapaperilla - bitumipaperista/tervapaperista puhumattakaan - on ainakin jossain määrin riskialtis ratkaisu. Tiedostan, että ennenvanhaan puruseinän molemmille puolille laitettiin tervapaperia ja ainakin osa niistä on toiminut moitteettomasti kymmeniä vuosia. Kuitenkin, nykyään kannattaa olla tarkkana näiden paperina myytävien "kalvojen" kanssa, koska vaikka niitä paperi nimikkeellä myydään, saattavat ne olla hyvinkin kosteutta huonosti läpäiseviä. Esimerkiksi nyt nämä uudet tervapaperit tai bitumipaperit läpäisevät aitoon ilmansulkupaperiin verrattuna huonosti kosteutta. Kehottaisin erittäin suureen tarkkaavaisuuten tämän asian kanssa nyt, kun olette laittamassa myös höyrynsulkua sisäpuolelle. Koska jos se ulkopinnan puolella laitettava paperi on huonosti kosteutta läpäisevää, niin syntyy kahden "kalvon" väliin jäävä tila josta kosteuden on hankala päästä pois.

Tämä selluvilla (jota siis myös ekovilla on) vastaan mineraalivillat on ainakin osittain makuasia, ja mielipiteitä löytyy suuntaan jos toiseen ja tietysti riippuu myös kohteesta ja rakenneratkaisuista. Sen verran niissä on kuitenkin eroa, että mineraalivillojen (lasivilla, kivivilla) pöly on sanotaanko tuhtia tavaraa. Eli niiden pöly sisältää mikroskooppisia kuituja, jotka joutuessa keuhkoihin eivät sieltä poistu ja saattavat ainakin suuremmissa määrissä aiheuttaa kaikenlaisia ongelmia. Suurinosa pölystä aiheutuu tietysti asentamisvaiheessa ja leikatessa, eikä niitä ainakaan pitäisi päästä höyrynsulun ja koteloinnin jälkeen sisäilmaan niin kauan kuin rakenteet on kunossa. Tosin esimerkiksi Ekovillan selluvillassa on booraksia, siis boorin johdannaisia, joiden on epäilty aiheuttavan terveysongelmia.

[niinaaa]

Kehottaisin erittäin suureen tarkkaavaisuuten tämän asian kanssa nyt, kun olette laittamassa myös höyrynsulkua sisäpuolelle. Koska jos se ulkopinnan puolella laitettava paperi on huonosti kosteutta läpäisevää, niin syntyy kahden "kalvon" väliin jäävä tila josta kosteuden on hankala päästä pois.

Höyrynsulkupaperi eristeen päällä ennen panelointia/puuta ei siis ole välttämätön? Voiko sen korvata jollakin?
Lauseesi muotoilusta sain tällaisen kuvan, korjaa toki, jos ymmärsin väärin.

Tuulensuojalevy olisi siis huomattavissa määrin parempi kuin mikään paperi? Mietin vain, että miten helposti sitä saa leikattua, koska on niin leveää, että pitäisi jokainen pala laittaa pituussuunnassa puoliksi, että mahtuisi kattoristikoiden väliin. No välit ovat syvyydeltään juuri niin passeleita, että niihin saa villat laitettua ja seinä-/kattopinnan sitten suoraan ristikkoon kiinni. Ei vie liikaa tilaa eristäminen sitten sisäänpäin tultaessa...

[Rakennusinsinööri]

Höyrynsulkupaperi eristeen päällä ennen panelointia/puuta ei siis ole välttämätön? Voiko sen korvata jollakin? Lauseesi muotoilusta sain tällaisen kuvan, korjaa toki, jos ymmärsin väärin.

Pahoittelut jos muotoilu oli epäselvä. Sisäpuolinen höyrynsulku on ok tuossa kohtaa rakennetta. Sen sijaan yritin varoittaa siitä, että jos em. höyrynsulun lisäksi laitatte jonkun "kalvon" lähelle ulkopintaa, siis rakenteen kylmää puolta, niin on syytä varmistua ettei sillä ole kovin suurta kosteudenvastusta - tai kääntäen sanottuna, että se läpäisee hyvin kosteutta. Eli ulkoa sisältä lueteltuna:
- peltisaumakatto
- aluskate
- umpilaudoitus
- tuuletusrako
- harvalaudoitus
- tuulensuojalevy (<- tämä korvaa ehdottamasi tuulensuojapaperin)
- eriste, kivivilla
- höyrynsulku (ovat muuten muovia, polyeteeniä muistaakseni)
- pintamateriaali, esim. panelointi

Tuulensuojalevy olisi siis huomattavissa määrin parempi kuin mikään paperi? Mietin vain, että miten helposti sitä saa leikattua, koska on niin leveää, että pitäisi jokainen pala laittaa pituussuunnassa puoliksi, että mahtuisi kattoristikoiden väliin. No välit ovat syvyydeltään juuri niin passeleita, että niihin saa villat laitettua ja seinä-/kattopinnan sitten suoraan ristikkoon kiinni. Ei vie liikaa tilaa eristäminen sitten sisäänpäin tultaessa...

Paperi kyllä kelpaa, jos pystyt varmistamaan että sillä on hyvä vesihöyrynläpäisevyys (kääntäen sanottuna, pieni vesihöyryn vastus). Tuulensuojalevyy saa tyypillisesti 12mm ja 24mm paksuna tavarana, mitat taitaa huidella 1200mm x 2400mm paikkeilla. Saa melko helposti sahattua, mutta tietysti sen ujuttaminen tuonne kattoruoteen väliin on jonkin verran työlästä. Ymmärsin että toi harvalaudotus ois siinä kattoruoteiden päällä, eli rakennepaksuus ei oleellisesti kasvais esim 12. mm tuulensuojalevyllä, kun ne vois kiinnittää harvalaudotuikseen helposti.

EDIT: boldilla

[niinaaa]

Tuulensuojalevy olisi siis huomattavissa määrin parempi kuin mikään paperi? Mietin vain, että miten helposti sitä saa leikattua, koska on niin leveää, että pitäisi jokainen pala laittaa pituussuunnassa puoliksi, että mahtuisi kattoristikoiden väliin. No välit ovat syvyydeltään juuri niin passeleita, että niihin saa villat laitettua ja seinä-/kattopinnan sitten suoraan ristikkoon kiinni. Ei vie liikaa tilaa eristäminen sitten sisäänpäin tultaessa...

Paperi kyllä kelpaa, jos pystyt varmistamaan ettei sillä on hyvä vesihöyrynläpäisevyys (kääntäen sanottuna, pieni vesihöyryn vastus). Tuulensuojalevyy saa tyypillisesti 12mm ja 24mm paksuna tavarana, mitat taitaa huidella 1200mm x 2400mm paikkeilla. Saa melko helposti sahattua, mutta tietysti sen ujuttaminen tuonne kattoruoteen väliin on jonkin verran työlästä.

Onko joku tietty paperi sellainen, joka olisi muita ehdottomasti parempi? Levyn osalta reunojen tilkitseminen menisi ehkä liian säätämiseksi, jos on vähäänkään (ja noin vanhassa talossa varmasti paljonkin) heittoja pitkällä matkalla ruoteiden välillä.

Muoveja ei haluttaisi laittaa ollenkaan, onko höyrynsulkua siis sittenkään saatavina paperiversiona tai voiko korvata ilmansulkupaperilla tms?

[Rakennusinsinööri]

No Perinnemestarikirjoja kirjoittava Hannu Rinne totesi keskustelufoorumilla, että Paavo merkkinen ilmansulkupaperi on sitä "ehtaa tavaraa". Itse katsoin että ainakin RTV myy sitä. Siinä ei pitäisi olla muoviverkkoja tai -kalvoja, mutta omakohtaista kokemusta siitä tai sen asentamisesta ei ole.

Höyrynsulut on tietääkseni aina muovia. Nimitys tulee siis siitä, että se estää ilmassa olevaa kaasumaisessa muodossa olevaa vettä tunkeutumasta rakenteen läpi. Höyrynsulkumuovin kyky vastustaa vesikaasun läpäisyä on monisatakertainen (ellei jopa monituhat) verrattuna vaikkapa paperiin, puukuitulevyyn tai villaan. Keskustelu tästä höyrynsulun tarpeesta on sekin loputon suo. Jotkut perinnerakentamisen kannattajat sanovat sille jyrkän ei sekä uusissa että vanhoissa taloissa, mutta ei asia aivan niin yksiselitteinen taida olla. Ehkäpä jonkinlainen konsensus on se, että vanhoja höyrynsuluttomia rakenteita korjatessa pitää höyrynsulkua käyttää erittäin harkiten.

Mikäli sellaista ette sinne halua, ja eihän sellainen tuollaiseen 20-luvun taloon ehkä oikein sovikaan, niin voisiko miettiä ratkaisua että ottaisitte yhteyttä johonkin paikalliseen asiantuntijaan, joka arvioisi teidän kohdetta hieman kokonaisalaisemmin kuin vain yhden vintin osalta. Tähän kaikkeen kun liittyy oleellisesti myös rakennuksen ilmanvaihto, joka teillä ilmeisesti on painvoimainen.

EDIT: sattui nyt silmään, että tällä foorumillakin asiaa on käsitelyt: http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic ... 87#p172562

[niinaaa]

No Perinnemestarikirjoja kirjoittava Hannu Rinne totesi keskustelufoorumilla, että Paavo merkkinen ilmansulkupaperi on sitä "ehtaa tavaraa". Itse katsoin että ainakin RTV myy sitä. Siinä ei pitäisi olla muoviverkkoja tai -kalvoja, mutta omakohtaista kokemusta siitä tai sen asentamisesta ei ole.

Höyrynsulut on tietääkseni aina muovia. Nimitys tulee siis siitä, että se estää ilmassa olevaa kaasumaisessa muodossa olevaa vettä tunkeutumasta rakenteen läpi. Höyrynsulkumuovin kyky vastustaa vesikaasun läpäisyä on monisatakertainen (ellei jopa monituhat) verrattuna vaikkapa paperiin, puukuitulevyyn tai villaan. Keskustelu tästä höyrynsulun tarpeesta on sekin loputon suo. Jotkut perinnerakentamisen kannattajat sanovat sille jyrkän ei sekä uusissa että vanhoissa taloissa, mutta ei asia aivan niin yksiselitteinen taida olla. Ehkäpä jonkinlainen konsensus on se, että vanhoja höyrynsuluttomia rakenteita korjatessa pitää höyrynsulkua käyttää erittäin harkiten.

Mikäli sellaista ette sinne halua, ja eihän sellainen tuollaiseen 20-luvun taloon ehkä oikein sovikaan, niin voisiko miettiä ratkaisua että ottaisitte yhteyttä johonkin paikalliseen asiantuntijaan, joka arvioisi teidän kohdetta hieman kokonaisalaisemmin kuin vain yhden vintin osalta. Tähän kaikkeen kun liittyy oleellisesti myös rakennuksen ilmanvaihto, joka teillä ilmeisesti on painvoimainen.

EDIT: sattui nyt silmään, että tällä foorumillakin asiaa on käsitelyt: http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic ... 87#p172562

Kiitos linkeistä ja vinkeistä.
Pitänee pyytää jotain vanhempiin taloihin perehtynyttä vielä toteamaan mielipiteensä noista papereista ja höyrynsuluista, että mikä olisi paras vaihtoehto. Muilta osin onkin jo aika kohdillaan suunnitelmat.
Tosiaan ilmanvaihto on painovoimainen, laitteita ei talosta löydy. Öljylämmitys, patterit molemmissa kerroksissa, ja kaksi käytöstä poisotettua takkaa yläkerrassa (emme myöskään ota käyttöön, koska epäkunnossa). Nyt viikonlopun ajaksi pohtimaan asiaa, jos vielä jollakulla tai sinullakin tulee lisäajatuksia ja ideoita, niin niitä otan lämmöllä ja mielenkiinnolla vastaan. Vielä kun ei ole mitään hankintoja tehty, niin on aikaa pohtia.

[Hekuli]

Muuten tuo rakenteiden järjestys kuulostaa hyvältä, mutta en voinut olla huomaamatta tuota jo valmiina olevaa rakennetta. Mielestäni se on tehty vähän väärin. Ei ehkä mitään katastrofia ole kuitenkaan tiedossa kuitenkaan, mutta jos aluskate on pellissä kiinni se on todennäköisesti reikiä täynnä pellin kiinnityksen vuoksi. Meillä järjestys on konesaumapelti, umpilaudoitus, 50mm rimat / ilmarako, aluskate, ilmarako, tuulensuojalevy, eriste jne...

Tästä kuvasta näkyy meidän piharakennuksen räystäs altapäin: https://www.flickr.com/photos/warixenja ... 326764638/
Kiinnikkeet on aika pitkiä, sen vuoksi kannattaa laittaa tuo rima aluskatteen yläpuolelle paarteiden päälle.

Taitaa olla myöhäistä teillä korjata, mutta vinkkinä tuleville katon rakentajille.
Mutta kuten totesin ei katastrofin paikka, eikä kannata menettää yöuniaan tuon vuoksi.

Onkohan tässä kattorakenteessa käytetty aluskatteena bitumihuopaa? Se kun on ihan hyväksytty ja yleinen tyyli nykyään (ehkä ennenkin?), että umpeen lyödyn raakaponttilaudoituksen päälle levitetään aluskatteeksi alushuopa, jonka päälle suoraan tehdään konesaumakate.

[niinaaa]

Muuten tuo rakenteiden järjestys kuulostaa hyvältä, mutta en voinut olla huomaamatta tuota jo valmiina olevaa rakennetta. Mielestäni se on tehty vähän väärin. Ei ehkä mitään katastrofia ole kuitenkaan tiedossa kuitenkaan, mutta jos aluskate on pellissä kiinni se on todennäköisesti reikiä täynnä pellin kiinnityksen vuoksi. Meillä järjestys on konesaumapelti, umpilaudoitus, 50mm rimat / ilmarako, aluskate, ilmarako, tuulensuojalevy, eriste jne...

Tästä kuvasta näkyy meidän piharakennuksen räystäs altapäin: https://www.flickr.com/photos/warixenja ... 326764638/
Kiinnikkeet on aika pitkiä, sen vuoksi kannattaa laittaa tuo rima aluskatteen yläpuolelle paarteiden päälle.

Taitaa olla myöhäistä teillä korjata, mutta vinkkinä tuleville katon rakentajille.
Mutta kuten totesin ei katastrofin paikka, eikä kannata menettää yöuniaan tuon vuoksi.

Onkohan tässä kattorakenteessa käytetty aluskatteena bitumihuopaa? Se kun on ihan hyväksytty ja yleinen tyyli nykyään (ehkä ennenkin?), että umpeen lyödyn raakaponttilaudoituksen päälle levitetään aluskatteeksi alushuopa, jonka päälle suoraan tehdään konesaumakate.

Aluskatteena aluskermi (Icopal Fel'x multi: http://www.icopal.fi/~/media/IcopalFI/t ... 012015.pdf ).

Tässä loman aikana heräsi puhe vielä tuosta höyrynsulusta, että onko se (muoviahan ei siis ainakaan haluta) villan ja seinäpinnan väliin välttämätön vai voiko sen tosiaan korvata ilmansulkupaperilla tai jollakin muulla?
Nuo vinttikomerot ja rappu kun ei ole asuinkäytössä, eikä niissä ole pattereita tms jotka lämmittäisivät erikseen?

Höyrynsulkuja ei muualla talossa käsittääkseni ole ollut, bitumipaperia siellä täällä ja villoja (jotka mm. vinttikomeroiden lattioilta poistettu kosteutta ja hometta keräämästä)...

[Rakennusinsinööri]

Tässä loman aikana heräsi puhe vielä tuosta höyrynsulusta, että onko se (muoviahan ei siis ainakaan haluta) villan ja seinäpinnan väliin välttämätön vai voiko sen tosiaan korvata ilmansulkupaperilla tai jollakin muulla?

Lyhyt vastaus kysymykseen on, että höyrynsulku(muovi) ei ole pakollinen. Ilmansulku sen sijaan käytännössä on, jos haluaa että sisällä on lämmin ja vedoton. Toki aina jos lisätään eristepaksuutta tai eristetään ennestään kylmä rakenne pitäisi miettiä ja suunnitella tarkkaan, että voiko sisäilman kosteuspitoisuus nousta niin korkeaksi että höyrynsulku olisi tarpeellinen. Sanoisin näin, että jos eristeenä on purua tai selluvillaa ja rakennepaksuus on järkvissä mitoissa (esim. 150-200 mm) ei lämpötilajakauma rakenteessa asettaudu siten että kosteutta pääsisi rakenteeseen tiivistymään ja siten höyrynsulkukin on turvallista jättää pois.

[niinaaa]

Tässä loman aikana heräsi puhe vielä tuosta höyrynsulusta, että onko se (muoviahan ei siis ainakaan haluta) villan ja seinäpinnan väliin välttämätön vai voiko sen tosiaan korvata ilmansulkupaperilla tai jollakin muulla?

Lyhyt vastaus kysymykseen on, että höyrynsulku(muovi) ei ole pakollinen. Ilmansulku sen sijaan käytännössä on, jos haluaa että sisällä on lämmin ja vedoton. Toki aina jos lisätään eristepaksuutta tai eristetään ennestään kylmä rakenne pitäisi miettiä ja suunnitella tarkkaan, että voiko sisäilman kosteuspitoisuus nousta niin korkeaksi että höyrynsulku olisi tarpeellinen. Sanoisin näin, että jos eristeenä on purua tai selluvillaa ja rakennepaksuus on järkvissä mitoissa (esim. 150-200 mm) ei lämpötilajakauma rakenteessa asettaudu siten että kosteutta pääsisi rakenteeseen tiivistymään ja siten höyrynsulkukin on turvallista jättää pois.

Kiitos avusta, jälleen.
Kivivilla 100mm on nyt hankittuna vintin tarpeisiin ja odottelee eristyshommien alkamista parin kuukauden sisällä.

Kuulostaako tämä nyt järkevältä ratkaisulta kattoon (plus samat eristeet ulkoseiniin ja tuohon yläpohjan eristämiseen vinttitilasta):
- peltisaumakatto
- aluskate
- umpilaudoitus
- tuuletusrako
- harvalaudoitus (nämä on tähän saakka jo valmiina)
- tuulensuojalevy
- kivivilla 100mm
- ilmansulkupaperi
- pintamateriaali

Vinttikomeroihin kannattanee laittaa ilmanvaihtoventtiilit, kun pikkuikkunat ovat umpinaiset (ei avattavaa mallia)?

[warixenjalka]

Eikö sinne mahdu enempää eristettä? 100mm on seinissäkin turhan vähän, mutta yläpohjaan laittaisin 400mm jos vain mahtuu.

Sen verran tuosta tullensuojalevyn asennuksesta yläpohjaan eristeen päälle, että jos kyseessä on tasainen tila, niin metri reunoille riittää. Vähän niinkuin "tuulenohjaimeksi". Vinolla katto-osuudella tietysti "kotelointi" koko matkalle.