Omat kokemukset kellarin lämmityskuluista

[Adix]

Paljon olen lukenut teidän kellarin eristysprojekteja ja haluan lisätä omat kokemukset kellarin eristyksestä koska huomaan että salaojiin, lattiaan ja eristyksiin upotetaan paljon rahaa.

Meillä on talo pääosin hiekkapedillä ilman salaojia tai patolevyjä.

Kellarissa on seinissä ainoa "eristys" on rivinteeraus eli kevytbetonista muurattu toinen muuri sisäpuolelle pienellä ilmaraolla ulkomuurista.

Lattia on myös eristämätön, vanhan betonilattian päälle laitettu suoraan lattialämmitysputket ja uusi valu 3cm valu. Vanha betonilattia noin 20cm paksu.

Kellari on 103m2 kokonaisalaltaan ja se on kokonaan lämmin lukuunottamatta autotallia ja sen yhteydessä olevaa puuhuonetta, lämmintä tilaa noin 60m2 kellarissa.

Keskikerros on myös 103m2 ja siellä on myös vesikiertoinen lattialämmitys. Yläkerta rakentamaton.

En ole mitannut erikseen kellarin lämmitystarvetta, mutta maalämmöllä lämmitetään koko taloa ja kokonaissähkönkulutus vuodessa on noin 11000kwh.
Koko talo on säädetty 21asteelle, yksi takka on keskikerroksessa mutta sitä ei jaksa kovinkaan usein lämmittää.

Kun kellarin lattiaa lämmitetään tarpeeksi kauan, se on kauttaaltaan lämmin vaikka putkitus ei ole kovin tiheä ja en usko että se vie niin paljon energiaa kun mitä puhutaan.
Talossa on koneellinen ilmanvaihto lämmön talteenotolla, mutta ei se ihmeitä säästä. Ilmanlaatu on toki tämän takia hyvä.


Halusin tuoda tämän esiin, koska kellareihin ainakin näiden kirjoitusten mukaan upotetaan toistakymmentätuhatta pelkästään sentakia että saadaan kosteusteknisesti ja eristyksiltään hyvä kellari. Omani toimii tosi hyvin noin 500euron remontilla. Kannattaa miettiä ennenkun lähtee tekemään suurta remonttia.
Eristämätön kellari kuivuu myös hyvin sisään päin, ja koneellinen ilmanvaihto hoitaa mahdolliset kosteudet pois. Jos kellari vaikuttaa jo alunperin kuivalta ja lämmitysmuoto on vaikka vilppi tai maalämpö niin laittakaa ne kellarin remonttirahat vaikka hyvään ilmanvaihtoon tai etelän reissulle. Takaisinmaksuaika on omasta mielestäni ainakin liian pitkä piikkaus ja kaivuuhommissa.

[Wespa]

Takaisinmaksuaika on omasta mielestäni ainakin liian pitkä piikkaus ja kaivuuhommissa.

Varmasti näin jos homman teettää ns. avaimet käteen -periaatteella, mutta itse tehden mielestäni ei niinkään. Sain tuossa alkuviikosta oman ulkopuolisen eristys + salaojitushomman viimein valmiiksi lopputalon osalta. Ainoa ulkopuolisella teetetty työ oli yhden pitkän sivun aukikaivuu kaivinkonefirman toimesta, muutoin lapio heilui ja kunto kasvoi. 200mm salaojittavaa lämmöneristettä ja salaojitukset & sadevedet kuntoon, hommaan upposi "jonkin verran" omaa aikaa ja rahaa noin 3000 euroa (talon toista lyhyempää sivua ei tarvinnut kaivaa auki ollenkaan kun se on maanpinnaltaan niin paljon matalampi). Vaikka talomme onkin hiekkapedillä eikä kosteusongelmia ole ollut niin silti koen rempan ehdottomasti kannattavana. Kellarin lattian piikkaus ja salaojittavalla eristeellä eristys & lattialämmitys sitten joskus vuorossa kunhan viemäri alkaa vedellä viimeisiään, vielä kuitenkin toimii ihan ok.

Noin yleisesti ottaen on tullut tässä muutaman vuoden rintsikan asumisaikana havaittua että säästämispotentiaali kaikessa remppaamisessa on aivan valtava mikäli vain viitsii itse tehdä ja ottaa asioista selvää. Esim. se että salaojitus + sokkelin eristys maksaisi teetettynä viisinumeroisen luvun joka ei välttämättä edes ala ykkösellä tuntuu ihan käsittämättömältä. Sama lämmitysrempoissa, laitoin öljykattilan tilalle (tai no on se kattila siellä kellarissa vielä, mutta tuskinpa tulee enää koskaan käytettyä öljyllä) monoblock-vilpin, itse pumppu maksoi 2000 euroa ovelle toimitettuna, ja itse tehtynä asennukseen ja tarpeisiin + sähkärin visiittiin meni korkeintaan toimintatonni. Aika pieni summa sekin siihen nähden että nyt on oikein mainiosti toimiva systeemi mistä teetettynä maksaisi helposti vähintään nelinkertaisen summan.

Sekin hyvä puoli itse tekemisessä on että ainakin tietää ketä syyttää jos vikoja ilmenee.

Edit. Se piti vielä sanoa että taikasanoja tuossa sinun hommassasi ovat rivinteeraus ja maalämpö, ilman niitä homman nimi olisi varmasti aika toisenlainen.

[lmfmis]

Aika reipas kulutus määlämpötaloksi. Noin 7MWh on lähempänä mitä foorumeilta lueskellut...

[kkk]

Oletko varma, ettei "ikivanhan" laatan alla ole eristettä, meiltä löytyi 2 cm vanha styrox (ilmeiseti 60-70 luvulla laitettu), tuokin auttaa jotain. Toisaalta jos maaperä ei ole kovin märkää, saattaa se lämmetessään kuivua ja alkaa itsessäänkin eristämään jonkin verran, tutkimuksissa talon alla keskellä maaperä lämpiää tuonne 10-15 asteeseen eristetyilläkin lattioilla. Enempi lämpöä, niin kuivuu enempi ja eristää paremmin. Lisäksi jos lämpöenergia on halpaa (mlp, vilp, hake, yms), niin hyvä ratkaisu kuten totesit. Kosteutta ei saa sulkea tiivillä pinnoitteilla.
Lisäksi hyviä ratkaisuja (ilman raskasta remppaa): Kaivo kellarissa, joka pitää pumpulla/putkella alarinteeseen pohjaveden pinnan riittävän alhaalla lattian tasosta.
Ilmankuivain, tehostaa sisäänpäin kuivuvan rakenteen toimintaa.
Yleensä kaikki rempat /rakentamiset tuppaavat olemaan massiivisia, aliarvioituja ja paisuvia projekteja , jolloin hyvä suunnittelu/asioiden ja vaihtoehtojen "toiseen kertaan" ajattelu kannattaa.

[Matti Alander]

Siitähän on lähdettävä, ellei ole korjaustarvetta, niin ei ryhdytä korjaamaan. Sitten on tietysti myös se, että saattaa liittyä muihin korjaustarpeisiin, eli lattiat uusiksi jos betoniviemärit lattian alla uusitaan. Lattialämmitys jos halutaan, niin lämmöneristys saman tien lattian alapuolelle kapillaarikatkoineen. Kellaria jos aletaan muuttamaan toisarvoisesta tilasta asuin tilaksi, on pääsääntöisesti järkevintä aloittaa ulkopuolelta.
Rintamamiestalo yleisesti jo n. 70 vuotta vanhoja on muutenkin peruskorjauksen tarvetta ulkopuolen ulkopuolella ja terasseja sun muita ei kannata vanhan tekniikan päälle toteuttaa.
Rivinteeraus on kohtuullisen hyvä rakenne, lämmin ja kuiva sisäseinä, sekä kylmä ja kostea ulkoseinä erottuu toisistaan. Jonkin verran estää näkemästä perustuksen kuntoa, ulkoseinien vuotoja, halkeamia ym. Yleensä sitä ei kannata remontissakaan purkaa, ellei ole aivan pakko.
Maalämpö on nykyään suosiossa ja käytännön seurannassa säästänyt n. 40 % lämmityskustannuksissa, esim. kaukolämpöön verrattaessa. Kombressorin ikä siinä kymmenisen vuotta ja sitten tulee vähän remonttia. Vaatii yleisesti lattialämmityksen toimiakseen parhaiten. Tulistuksen silloin tällöin Legioonalaisbakteerien tuhoamiseksi.
Eristäminen ei ole turhaa kellarissakaan, se perustuu energian säästöön, asumismukavuuteen ja kosteustekniseen toimivuuteen. Työ on Suomessa kallista, mikä perustuu raskaaseen verotukseen, sitä voi olla 70 % :akin työn laskusta. Kaikki mitä pystyy itse hartiapankilla toteuttamaan on säästöä. Jos puhutaan ulkopuolen salaojituksen ja eristyksen, sekä rännivesijärjestelmien rakentamisista, liitos vielä kunnan verkkoon on kustannus viisinumeroinen 20 - 30 000 € helposti. Tarvikkeiden osuus 3500,00 €, laadukkailla parhailla materiaaleilla, siis työtä on paljon.
Talot rakennetaan ja korjataan 50 vuoden aikajanalle, totuus on ettei maaperää ja ulkoilmaa kannata huvikseen lämmittää. Jos taloa vielä rasittaa kapillaarinen kosteudennousu, niin keinotkin melko vähissä miten korjataan ilman lämmöneristystä.

[Matti Alander]

Siitähän on lähdettävä, ellei ole korjaustarvetta, niin ei ryhdytä korjaamaan. Sitten on tietysti myös se, että saattaa liittyä muihin korjaustarpeisiin, eli lattiat uusiksi jos betoniviemärit lattian alla uusitaan. Lattialämmitys jos halutaan, niin lämmöneristys saman tien lattian alapuolelle kapillaarikatkoineen. Kellaria jos aletaan muuttamaan toisarvoisesta tilasta asuin tilaksi, on pääsääntöisesti järkevintä aloittaa ulkopuolelta.
Rintamamiestalo yleisesti jo n. 70 vuotta vanhoja on muutenkin peruskorjauksen tarvetta ulkopuolen ulkopuolella ja terasseja sun muita ei kannata vanhan tekniikan päälle toteuttaa.
Rivinteeraus on kohtuullisen hyvä rakenne, lämmin ja kuiva sisäseinä, sekä kylmä ja kostea ulkoseinä erottuu toisistaan. Jonkin verran estää näkemästä perustuksen kuntoa, ulkoseinien vuotoja, halkeamia ym. Yleensä sitä ei kannata remontissakaan purkaa, ellei ole aivan pakko.
Maalämpö on nykyään suosiossa ja käytännön seurannassa säästänyt n. 40 % lämmityskustannuksissa, esim. kaukolämpöön verrattaessa. Kombressorin ikä siinä kymmenisen vuotta ja sitten tulee vähän remonttia. Vaatii yleisesti lattialämmityksen toimiakseen parhaiten. Tulistuksen silloin tällöin Legioonalaisbakteerien tuhoamiseksi.
Eristäminen ei ole turhaa kellarissakaan, se perustuu energian säästöön, asumismukavuuteen ja kosteustekniseen toimivuuteen. Työ on Suomessa kallista, mikä perustuu raskaaseen verotukseen, sitä voi olla 70 % :akin työn laskusta. Kaikki mitä pystyy itse hartiapankilla toteuttamaan on säästöä. Jos puhutaan ulkopuolen salaojituksen ja eristyksen, sekä rännivesijärjestelmien rakentamisista, liitos vielä kunnan verkkoon on kustannus viisinumeroinen 20 - 30 000 € helposti. Tarvikkeiden osuus 3500,00 €, laadukkailla parhailla materiaaleilla, siis työtä on paljon.
Talot rakennetaan ja korjataan 50 vuoden aikajanalle, totuus on ettei maaperää ja ulkoilmaa kannata huvikseen lämmittää. Jos taloa vielä rasittaa kapillaarinen kosteudennousu, niin keinotkin melko vähissä miten korjataan ilman lämmöneristystä.

[Matti Alander]

Tupla lähetys on aina varmaa, jostain syystä yhteys välillä pätki ja kävi näin.

[lmfmis]

Toisaalta jos maaperä ei ole kovin märkää, saattaa se lämmetessään kuivua ja alkaa itsessäänkin eristämään jonkin verran, .

Maa laatan alla kuivuu - vain sen laatan läpi - vaikka kuinka lämmittää. ...lämpöhäviöt myös kasvaa kokoajan suuremmiksi mitä enemmän lämpötilaa nostat.... ja uutta kosteutta tulee koko ajan..

Eipä tuo kannata vaikka olisi kolme maalämpöä sitä maaperää lämmittämässä...hukkaan menee eikä se maa kuivu.

[Adix]

Aika reipas kulutus määlämpötaloksi. Noin 7MWh on lähempänä mitä foorumeilta lueskellut...

Juu voi hyvin olla, kokonaiskulutus on tietenkin jokaisen tottumuksia ja talon muusta tekniikasta riippuvainen. Tosta 11.000 on vaikea arvioida paljonko kuluu itse lämmitykseen, mutta varmaan reilusti yli puolet mutta silloin siinä on lämmin vesi myös mukana. Mutta meillä kokkaillaan myös paljon ja auto on töpselissä silloin tällöin, jo iv-kone vie muistaakseni 70wattia tunnissa sekin on yli 500kwh vuodessa. Esilämmityspatteria en käytä, tuloilma on kovilla pakkasilla aika kylmää, pitäis varmaan käyttää sitä.. se saattaa jo viedä 1kwh tunnissa parhaillaan.

Talo on etelässä ja täällä talvetkaan ei oo niin hirmu kylmiä, pohjoisessa ois pahempi tilanne.

Toisaalta jos maaperä ei ole kovin märkää, saattaa se lämmetessään kuivua ja alkaa itsessäänkin eristämään jonkin verran, .

Maa laatan alla kuivuu - vain sen laatan läpi - vaikka kuinka lämmittää. ...lämpöhäviöt myös kasvaa kokoajan suuremmiksi mitä enemmän lämpötilaa nostat.... ja uutta kosteutta tulee koko ajan..

Eipä tuo kannata vaikka olisi kolme maalämpöä sitä maaperää lämmittämässä...hukkaan menee eikä se maa kuivu.

Juu lämpöä menee hukkaan, mutta mielestäni uskottua vähemmän. Kyllä se maa ehkä jotain eristää, en osaa sanoa.
Sen voin sanoa että kellari on todella kuiva kauttaaltaan ja en usko että sisäilman edes tulee paljon kosteutta. Rh% on tällä hetkellä kellarissa 24% joka on liian kuiva, lattian pesu auttaa hetkeksi :D toki tämäkin on tehokkaan ilmanvaihdon syy.

Olette kyllä oikeassa, että itse tekemällä remontit on edullisia. Ostettuna ihan järkyttävän hintaisia. Minusta ei ole kaivuri kuskiksi enkä osaa tehdä salaojan kaatoja oikein, hyvä jos osaan edes tilata oikeanlaista soraa hommaa varten. Samalla kadulla kävi joku firma kaivamassa yhtä rintamamiestaloa ja sinne tuli patolevy ja styroxi ja hiekalla täytettiin kolot, ja varmaan maksoi sekin remontti 20tonnia ja mielestäni pieleen meni. Tarkotan että vaikka remontti tilataan yritykseltä niin sielläkään ei osata tehdä oikein, otetaan rahat ja tehdään "jotain".
No joo meni vähän aiheen ulkopuolelle mutta alkuperäisen viestin tarkoitus oli että halvallakin voi saada kellarista ihan toimivan.