Asuinkellarin seinän sisäpuolen eristys ja remppa

[kissaukko]

Salaoja- ja fuktisolrempasta alkanut kellariremontti on päätynyt siihen, että avasin nyt yhden huoneen ja olen päässyt betoniin saakka. Ulkoseinän valussa kun on räsyttävä halkeama ja ajattelin sen korjata.

Nyt on kuitenkin syytä pitää pieni tuumaustauko. Koska sokkelini on ulkoapäin korvaamaton (itse en osaa ja kellään ei ole rahaa teettää samanlaista) ja pidän siitä, tarttisi maanpinnan yläpuolinen osa eristää sisäpuolelta, etten harakoita lämmitä.

Ennen seinän uudelleen rakentamista, piikkaan pohjalaatan auki, vedän perusputkituksen ja lattailämmityksen sekä tietty fuktisolit ja valut. Päälle kelluva lautalattia.

Ajatuksissani on pyörinyt uretaanilla liimata Sauna Satua betoniin seinän yläosaan eli eristämättömään kohtaan. Mitäs muuta?

Alhaalta seinä olisi ohuempi ja ylhäältä minkä tahansa kiinnittäminen muuttui juuri mahdottomaksi. Jonkinlainen koolaus varmaan tarvitsisi laittaa ja silti saada se puu irti betonista.

Lopullista pintamateriaalia en ole vielä keksinyt kun haaveissa olisi saada vaimennettua tuota tilaa akustisesti. Ennen remppaa se kaikui tosi ilkeästi. Kattoon laittanen jonkin styrox diffuusorin, jonka kautta valaisen epäsuorasti koko huoneen. Kuitenkin hyviä ideoita voisin ottaa tähänkin vastaan.

[Spautio]

En täysin ymmärtänyt kirjoitustasi, mutta kysy Alanderin Matilta apua noissa sokkeliasioissa?

[lmfmis]

Se perusmuuri edelleenkin siirtää kosteutta ja siksi en laittaisi mitään tiivistä liimaamalla siihen kiinni. Se kosteus korkkaa sieltä kyllä.

Rivinteeraus muuraamalla oikaisis seinän, eristäisi jonkinverran ja saisit kiinni mitä haluat.

Jos rivinteerausta ei mahdu muuraamaan (about 100mm ohuimmillaan) niin sitten tulppalevyillä jotka kiinnitetään 30-50mm irti muurista. Näin kosteus pääsee tasaantumaan ilmaraossa ja saa eristyksenkin.

Itse tein noin ja tekotapa oli siis finnfoamipaloista irrotuspalat ja eristekiinnikkeellä läpikiinni perusmuuriin. 4-5 kpl per levy niin ei jousta. Koska en käyttänyt tulppalevyjä niin päälle sitten liimaten lasikuituverkko.

Tulppalevyt on siis järisyttävän ylikalliita ja postasinkin tänne miten niitä voi myös tehdä itse. Työlästä mutta säästi mukavasti.


Kiinnitykset pitää sit suunnitella etukäteen tai ankkuroi levyjen läpi perusmuuriin asti.

Mutta siis lattiasta kattoon asti.


Voit eristellä sokkelia ulkopuolelta sitten myöhemmin

[esai]

https://www.fi.weber/betonit/sisailmako ... tilevyilla

[lmfmis]

https://www.fi.weber/betonit/sisailmakorjausratkaisut/seinan-vesihoyryavoin-lisasammoneristys-silikaattilevyilla

Noikin vois olla ok.

Rintamamiestalossa tulee haasteeksi sen alkuperäisen muurin oikaisu ensin. Täyttöä tulee aikalailla...


Paljonkohan nuo maksaa per m2? Harkot rivinteeraukseen on about 20-30 eur m2.

Sitten on tuohon myös eristyslaasti. Sekin eristää, mutta ripustaminen yhtä vaikeaa...

[Weho]

Tätä samaa olen pohtinut jo monta vuotta. Eli että saisi tuon kellarin pysymään hieman nykyistä lämpimämpänä, siten että lämpötila pysyisi edes jonkin verran plussan puolella.

Kalsiumsilikaatti houkuttelisi mutta hinta ei. Epathermillä n. 80€/m2...

[esai]

En ole vielä tarkkaan laskenut, mutta järjestelmän mukainen toteutus 60 mm levyllä, pohjasta pintaan,
töineen ja tarvikkeineen n. +/- 75 €/m2, yhteensä n. 55 m2

[kissaukko]

Kiitoksia ratkaisuehdotuksista.

Koitan tässä arpoa tuon rapatun eristelevyn ja riventeerauksen välillä.

Yksi ajatukseni tässä nyt on että sähköremontin valmistuttua, sähköt ovat niin pienissä lohkoissa, ettei sulakkeen poltto harmita ja toisaalta pistorasoita on niin paljon, ettei tarvitse jatkoroikkaa. Tämä taas tarkoittaa vähintään kymmentä putkea huonetta kohden (netti x2, antenni, 5 sähköä, pari valoa). Varmaan vosi pari tyhjää rasiaakin heittää putkien päihin, jos haluaa jotain hauskaa.

Onko kellään tietoa miten sähköputket menevät noissa ratkaisuissa? Oma ajatukseni on, että suurinpiirtein missä tahansa kunhan ei eristeessä.

Riventterauksessa putket voisivat mennä eristevälissä ja rasiat sukeltaisivat harkkojen onteloihin.

Toisaalta rapattu eriste mahdollistaisi puolipaneeloinnin helposti. Ottamalla paneelit vähän eteen saisi rasiat upotettua kivasti. Silloin eriste oisi aina yhtenäinen kun putket menisivät paneelien takana.

Miten ihmeessä tuohon vain virittäisi koolaukset paneeleille. Toinen hyvä ominaisuus tuossa on, että ei piiloteta seinän maalaustani millään tauluilla tms.

[Matti Alander]

Päättelin kirjoituksestasi, että olet oikeaoppisesti aloittanut ulkopuolelta ja kellarinseinä kuivuu alaosastaan ulospäin, työntäen kapillaarisuuden ulos kohti viileämpää maaperää.
Rivinteeraus on vuosikymmenten saatossa todettu toimivaksi rakenteeksi ja varsinaisesti sen kanssa on harvemmin ollut ongelmia. Yläosan lämmöneristämisessä on energiataloudellista järkeä ja siinäkin paras paikka on ulkopuolella jolloin perusmuuri on kauttaaltaan lämmin. Yleisin käytetty materiaali varmaankin ollut ulkopuolisessa eristämisessä rappaus eps-eristeen päälle. Menetelmällä on saatu tasainen kaunis halkeilematon pinta, silikaatti laastia käyttämällä.
Kombromissina on tehty yläpuolen eristys 300 mm ristiin ulkopuolen Fuktisol eristeen kanssa. Tapoja lähes yhtä paljon kuin taloja. Rivinteerauksen väliin yläosaan aikaisemmin suosittelin Ruotsalaisen ohjeen mukaan kivivillaa, mutta näin myöhemmin on alkanut epäilyttämään viileän ulkoseinän kondenssi. Alettu käyttämään foamia ja Uretaania välissä kuten Lammin kivissä tai eristeharkoissa, jossa rakenne maan päällä toiminut ongelmitta.
Kiinnittämisen ei pitäisi olla mikään ongelma, nykyisin niin hyviä liimoja ja kiinnikkeitä kaikkeen kiinnittämiseen.

[ketsu]

Kombromissina on tehty yläpuolen eristys 300 mm ristiin ulkopuolen Fuktisol eristeen kanssa.

Oma tapaus:
- Ulkopuolinen salaojittava eriste Fuktisol asennettu asianmukaisine salaojitus- ja hulevesijärjestelmineen
- Kellarista purettu rivinteeraukset ja poistettu kivihiilipiet, eli seinät tällä hetkellä ainoastaan massiivibetonimuuri

Mietin olisiko ok tehdä sisäpuolinen eristys 50 mm XPS:llä limittämällä 300 mm ulkopuolen Fuktisolin kanssa ja tästä alaspäin kalsiumsilikaattilevyllä? Tämä taktiikka lähinnä kustannus- ja lämmöneristys-syistä vs. kuin jos käyttäisi pelkkää kalsiumsilikaattilevyä koko alalla. (XPS n.9 € / m2, kalsiumilikaattilevy 40-50 € / m2)

[Matti Alander]

Fuktisol ulkopuolella automaattisena kuivaajana, en näe mitään lisäarvoa silikaattilevyillä sitomassa kosteutta. Kosteus siirtyy ulospäin hengittämällä kuten sanotaan, lämpötilaerojen ja vesihöyryn osapaine-erojen ansiosta.
Rivinteeraus hyvin toiminut rakenne monasti ja ongelmat kellareissa keskittyneet etupäässä puurakenteisiin. Kevytsoraharkko muuraus uuden lattian päälle, jossa kantavampi Fuktisol 99 kpa alla. Yläosaan Uretaani tai XPS 300 mm Fuktisolin kanssa ristikkäin, jää hyvin pieni kylmäsilta.
50 mm XPS on hyvin vaatimaton eristys, 100 mm paljon parempi, valitettavasti XPS hyvin usein sekoitetaan uretaaniin, jonka eristyskyky parempi. Väliin sijoitettavan eristeen liimaisin perusmuuriin kiinni tiiviisti, viileään sokkeliin ei pidä päästää lämmintä sisäilmaa kondensoitumaan.
Lopuksi kevytsoraharkon sisäpinta slammaten ohjeiden mukaisesti.