Salaojien "tärkeydestä"

[Anyrt]

Lueskelin foorumia saadakseni tukea ajatuksiini, ja päädyin kirjoittamaan kuitenkin uuden viestin.. Varmasti näitä asioita saisi avattua kun lukisi monta ketjua erikseen mutta kokeillaan silti näin.

Meillä on -64 rakennettu rintamamiestalo hiekkamaatontilla, jonka kellaritila on muutoin alkuperäinen, paitsi kylpyhuone + sauna on remontoitu muutama vuosi sitten. Noilta osin lattia piikattiin auki, ja uuteen lattiarakenteeseen tuli Fuktisolit, lisäksi tilaan tuli vedeneristykset.

Koska olemme tehneet remontteja tyhmästi väärässä järjestyksessä, eli sisältä ulospäin, on meillä talossa edelleen kajoamaton ulkopuoli. Ainoastaan katto on uusittu muutama vuosi takaperin.

Päänvaivaa aiheuttaakin nyt se, koska olemme saaneet salaojiin ja sadevesiin liittyen kahdenlaista neuvoa. Nykyhetkessähän meillä on alkuperäiset (=toimimattomat) salaojat, sadevedet on ohjattu putkien avulla kauemmas talon vierustalta. Ongelmia ei varsinaisesti kuitenkaan ole kellarissa, ei aistinvaraisesti eikä kosteusmittarinkaan perusteella. Ainoat ongelmat on kahdessa kohtaa kellarissa seinästä tulevan suolan (oikea termi?) ilmaantuminen, kun talon ulkoseinän vierustalla seisoo vesi sulamiskausina tai rankkasateiden aikaan (viettää kadulta talolle päin). Nyt osa sanoo, että ei niitä salaojia tarvitse lähteä tekemään, koska kellari on alkuperäinen ja siellä ei kosteusmittarilla havaittuja ongelmia, että riittää kun muokataan kaadot talosta poispäin ja estetään hulevesien pääseminen/seisominen talon seinustalla, ja taas toiset sanoo että ehdottomasti täytyy tehdä nykysäädösten mukaisesti remontti salaojiin ja toki samalla sadevesille. Jotta tämä ei olisi liian yksinkertaista, niin soppaa sekoitetaan vielä sillä, että vaikka asumme taajamassa, emme pysty liittymään kaupungin hulevesiverkkoon, koska lähimmät liittymäkohdat ovat kohtuuttoman kaukana ja talomme sijaitsee verkkoa alempana (nämä siis kaupungilta saatuja ohjeistuksia, kun tiedustelin asiaa).

Eli vaihtoehdoksi jäisi imeyttää omalle tontille, koska avo-ojaa ei ole, eikä saa järkevästi tehtyäkään.. No sitten päästään seuraavaan pähkinään.. yksi firma kävi jo katsomassa, ja haluaisi myydä meille salaoja/sadevesijärj. remontin 25 000e, siten että seiniin 100mm Fuktisolia ja pihaamme kaivettaisiin Uponorin hulevesikasetteja, jonne vedet ohjattaisiin.. Tämä oli minulle ihan uusi juttu ja jotenkin kuvittelin tuon kasetin nimen perusteella, että se koskettaa vain hulevesien imeyttämistä, eli minne salaojien vedet, vaiko samaan kasettiin? En kehdannut enää pyytää urakoitsijaa vääntämään ratakiskosta asiaa, kun olin jo kaksi kertaa yrittänyt ymmärtää. Lisäksi kuulemma voisi laittaa maahan jonkun "pumpun", jos näyttää ettei kaato riitä.. en taaskaan ymmärtänyt. Yritin saada selvyyttä kaavakuvien myötä jne, että miten se salaojaremontti nyt oikeasti toteutuu, mutta kaikissa löytämissäni kuvissa ja suunnitelmissa vedet ohjataan aina lopulta kaupungin verkkoon, mikä taas ei auta minua tässä kohden.

Ymmärrän että salaojaremontit ovat kalliita mutta onhan tuollainen liki 30 000e jäätävä summa rahaa.. Eli tottakai houkuttaisi nyt kuunnella sitä neuvoa, että ei kosketa kun ei mikään ole "rikki" ja poistetaan pihaa muokkaammalla turha kosteusrasitus talon ympäriltä.. Muutama muu firma tulossa vielä katsomaan ja antamaan näkökulmiaan mutta jotenkin jo tiedän että summa pyörii varmasti samoissa kantimissa.

[Wespa]

Joo järjettömiä ovat nuo hinnat niin kuin lähes minkä tahansa muunkin teetetyn remontin, työ on kallista. Omaan tuli tehtyä niin että pisimmän sivun kaivoi auki jo muutenkin paikalla ollut kaivinkone, mutta sitten kaksi muuta sivua lapioin käytännössä yksin. Yhtä sivua ei tarvinnut kaivaa kun se on niin matalalla. Mutta olihan homma, onneksi ei tarvitse tehdä toiste. Omaa aikaa uhraamalla saa remontin hinnan paljon järkevämmäksi, olisikohan tarvikkeisiin mennyt joku reipas tonni kaikkinensa, tai no ehkä kaksi.

Teidän tilanteessa kun muutoin kellari vaikuttaisi käyttötavallanne toimivan ihan hyvin niin en ehkä lähtisi miettimään salaojien tekemistä ja ulkopuolista eristämistä ollenkaan, mutta jotain tosiaan tuolle yhdelle ongelmakohdalle olisi hyvä tehdä. Enpä vaan nyt äkkiä osaa sanoa mikä olisi toimiva ja kustannustehokas vaihtoehto. Ehkä joku matalahko sorapeti jonka sisälle salaojaputkea joka sitten purkaisi vedet jonnekin sopivaan paikkaan? Toki pari kuvaa selventäisi vielä vähän asiaa.

[männis]

Jos talo on yli 50 vuotta ongelmitta selvinnyt ilman salaojia ja hulevesipömpöösiä niin nyt kannattaa nukkua muutama vuosi ihan rauhassa ja kartoittaa onko kosteusongelmia joihin haluaa ostaa ratkaisuja.
Siinä mielessä nykyinen korona tekee hyvää että osa remonttikauppiaista putoaa maanpinnalle ja ymmärtävät etteivät ole kuninkaita.

[lmfmis]

Kosteusmittauksia on monenlaisia.

Tilaa ensin oikea kosteusmittaus josaa anturit porataan laattaan sisään ja tullaan lukemaan noin viikon kuluttua.

Jos taajamassa asut niin vieressä on joko keruuoja (avo-oja) tai hulevesiverkko. Mihin tonttisi vedet valuvat nyt kun on kunnon rankkasade? Pumppaamalla saat minne haluat.

Kellaria ei tosiaan tarvitse välttämättä kuivata eikä salaojittaa jos säilytät sen juures- ja perunakellarina. Mutta kukapa niin enää tekee.

Sitten tee ne salaojat. Kiva akun muut rempat tehty. Tarjous oli mehukas. Tee-se-itse remppana vaikea saada palamaan viitisen tonnia.

[kkk]

Tuossa vaihtoehtoa salaojille, toimii, jos ei pinnoiteta lattiaa liian tiiviisti eli pääsee kuivumaan laattasaumoista. Lisäksi voi tehostaa kuivumista esim ilmankuivaimella, tietenkin toimivan ilmanvaihdon lisäksi :

" Opinnäytetyössä tehtiin rintamamiestalon kellariin toimiva ja kustannustehokas pumppaamo. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli, että tarvittaessa jokainen kellarillisen talon omistava ja pohjaveden nousun kanssa kamppaileva kiinteistön omistaja voi toteuttaa kyseisen pumppaamon tarvittavien tut-kimusten jälkeen käyttäen tätä työtä ohjeena ja tarvittaessa ammattilaisten avustuksella. Kohdekiin-teistössä oli ollut kosteusongelmia pohjaveden nousun takia. Tähän ongelmaan haettiin ratkaisua edullisella toteuturatkaisulla.
Menetelmänä käytettiin kaivon asentamista lattiapinnan alapuolelle ja pumppaamalla tuleva vesi säh-köpumpulla pois. Menetelmä on kustanustehokas verrattuna massiivisiin massavaihtoihin ja salaoji-tusjärjestelmiin nähden."

https://docplayer.fi/3711177-Rintamamie ... minen.html

[lmfmis]

Edellisessä projektissa oli juuri tuollainen kaivo keskellä taloa.

Hyvä oli.

[Matti Alander]

Salaojista paljon puhutaan, mutta kyseessä on paljon suurempi kokonaisuus, minkä edellä kerrotut hinnatkin kertovat 25 - 30 000 €. viiden tonnin miehet saa heti unohtaa, silloin parempi kun ei tee mitään niin ei tee virheitä.
Sehän on selvää ellei ole ongelmaa ja kaikki toimii, ei ole kannattavaa tehdä mitään. Jos taas alkaa rakennella tiloja sinne kellariin, niin tulee aloittaa ulkopuolelta. Sitten kun tekee niin tekee kunnolla ja rakennustapaohjeita noudattaen. Näitä myyntitilanteen riitoja on riittävästi ja vain tuomarit ja lakimiehet pärjäävät näissä. Huonosti usein säästäen tehty remontti on sitten selvittelyvaiheessa vaarallisempi, kuin täysin tekemätön alkuperäiskunto.

Imeytyskuopat ja järjestelmät varsin yleisesti huonosti toimivia, varsinkin jos niihin johdetaan rännivesiä ja erittäin suuri mahdollisuus, että imeytyskuoppa sitten tulvii siihen uuteen salaojitukseen. Kaupungin verkko pääsääntöisesti turvallisin ja usein riittää pelkkä salaojien pumppaaminen ja rännivedet menevät vapaalla kaadolla. Hulevesiliittymää rakennellessa tulee sitten muistaa padotusventtiilit ja savisulut, jotta vedet pysyvät siellä mihin kuuluvatkin.

Aloittajan ongelma on vedenpaine maan ja seinän välissä ja mahdollisesti kapillaarisuus. Rakenteen kuivuessa sisäänpäin jää suolajälkiä sokkeliin, mikä sinänsä vaaratonta, ellei puumateriaaleja lähettyvillä. Jos homma halutaan toimivaksi ja sisustaa kellaria, niin aloitetaan ulkopuolelta, hoidetaan pystysalaojitus kuntoon ja asennetaan kuivaava salaojittava lämmöneristys kuivaamaan kellarinseinää ulospäin. Suositeltava eristyspaksuus 200 mm ja minimi 100 mm, mitä paksumpi eristyskerros, sitä suurempi lämpötilaero ja höyrynpaine-ero. Tehokkaampi pystysalaojitus ja parempi energiatalous, maata on on turha ja kosteusteknisesti riskialtista lämmittää.

Varsin usein salaojitus tulee vain hämähäkeille, pohjaveden ollessa alempana. Tilanne voi kyllä muuttua, kun talon viereltä kaadetaan suuria lehtipuita, jotka hyvin kuivattaneet maaperää tai betoninen viemäri talon alla muutetaan muoviseksi eikä pohjavesi pääsekkään enää sitä kautta purkaantumaan.

Urakoitsijan on menestyäkseen tunnettava markkinahinnat ja usein tarjoukset ovat varsin lähellä toisiaan. Tilaajan tulisi pystyä selvittämään myös tarjoajan pätevyydet, sekä ammattitaito, mahdolliset referenssitkin. Liikkeellä on tosiaankin varsin kirjavaa sakkia ja valitettavasti huolellisuus ei aina ole Suomalaisen urakoitsija hyve. Koneet ja henkilöstö yrityksissä varsin samanhintaisia ja tarvikkeiden osuus rintamamiestalossa n. 3500 - 4000 €, silloin kun käytetään laadukkaita pitkään kestäviä materiaaleja. Työaikaa kuluu tyn laajuudesta riippuen 1 - 2 viikkoa, jos katu avataan on 2 viikkoa hyvin lähellä. Tarjousta pyytäessä kannattaa selvittää millaisen työajan urakoitsija uskoo totutuvan ja kuuluuko pihan korjaustyö urakkaan. Urakkasopimus kannattaa tehdä aina kirjallisena, paljon helpompi selvittää jos tulee ongelmia puolen sun toisin. Hyvä paperi laskun lisäksi myös myyntitilanteessa.

[Mikko Neppius]

Päänvaivaa aiheuttaakin nyt se, koska olemme saaneet salaojiin ja sadevesiin liittyen kahdenlaista neuvoa. Nykyhetkessähän meillä on alkuperäiset (=toimimattomat) salaojat, sadevedet on ohjattu putkien avulla kauemmas talon vierustalta. Ongelmia ei varsinaisesti kuitenkaan ole kellarissa, ei aistinvaraisesti eikä kosteusmittarinkaan perusteella. Ainoat ongelmat on kahdessa kohtaa kellarissa seinästä tulevan suolan (oikea termi?) ilmaantuminen, kun talon ulkoseinän vierustalla seisoo vesi sulamiskausina tai rankkasateiden aikaan (viettää kadulta talolle päin). Nyt osa sanoo, että ei niitä salaojia tarvitse lähteä tekemään, koska kellari on alkuperäinen ja siellä ei kosteusmittarilla havaittuja ongelmia, että riittää kun muokataan kaadot talosta poispäin ja estetään hulevesien pääseminen/seisominen talon seinustalla, ja taas toiset sanoo että ehdottomasti täytyy tehdä nykysäädösten mukaisesti remontti salaojiin ja toki samalla sadevesille. Jotta tämä ei olisi liian yksinkertaista, niin soppaa sekoitetaan vielä sillä, että vaikka asumme taajamassa, emme pysty liittymään kaupungin hulevesiverkkoon, koska lähimmät liittymäkohdat ovat kohtuuttoman kaukana ja talomme sijaitsee verkkoa alempana (nämä siis kaupungilta saatuja ohjeistuksia, kun tiedustelin asiaa).

Eli vaihtoehdoksi jäisi imeyttää omalle tontille, koska avo-ojaa ei ole, eikä saa järkevästi tehtyäkään.. No sitten päästään seuraavaan pähkinään.. yksi firma kävi jo katsomassa, ja haluaisi myydä meille salaoja/sadevesijärj. remontin 25 000e, siten että seiniin 100mm Fuktisolia ja pihaamme kaivettaisiin Uponorin hulevesikasetteja, jonne vedet ohjattaisiin.. Tämä oli minulle ihan uusi juttu ja jotenkin kuvittelin tuon kasetin nimen perusteella, että se koskettaa vain hulevesien imeyttämistä, eli minne salaojien vedet, vaiko samaan kasettiin? En kehdannut enää pyytää urakoitsijaa vääntämään ratakiskosta asiaa, kun olin jo kaksi kertaa yrittänyt ymmärtää. Lisäksi kuulemma voisi laittaa maahan jonkun "pumpun", jos näyttää ettei kaato riitä.. en taaskaan ymmärtänyt. Yritin saada selvyyttä kaavakuvien myötä jne, että miten se salaojaremontti nyt oikeasti toteutuu, mutta kaikissa löytämissäni kuvissa ja suunnitelmissa vedet ohjataan aina lopulta kaupungin verkkoon, mikä taas ei auta minua tässä kohden.

Ymmärrän että salaojaremontit ovat kalliita mutta onhan tuollainen liki 30 000e jäätävä summa rahaa.. Eli tottakai houkuttaisi nyt kuunnella sitä neuvoa, että ei kosketa kun ei mikään ole "rikki" ja poistetaan pihaa muokkaammalla turha kosteusrasitus talon ympäriltä.. Muutama muu firma tulossa vielä katsomaan ja antamaan näkökulmiaan mutta jotenkin jo tiedän että summa pyörii varmasti samoissa kantimissa.

Mitä jos kokeilisit ensin pelkkää pintamaiden muokkausta ja vesien ohjausta? Vuoden kuluttua tietäisit jo enemmän siitä, mitä kannattaa tehdä tai jättää tekemättä. Kirjoitit, että talo on hiekkamaalla, kellari on alkuperäiskunnossa lukuun ottamatta kylppäriä ja saunaa ja ettei kalkkihärmän/suolan lisäksi ole muita ongelmia. Jos kellaritiloja ei enempää ole tarkoitus ottaa käyttöön, niin eristämisenkin tarve jäänee pois.

Meillä tuli vettä kellariin ja tilat on myöhemmin tarkoitus ottaa käyttöön, joten täysi remppa oli tarpeen. Pyysin myös ”avaimet käteen” -tarjouksia ja hinnat oli samaa suuruusluokkaa. Päädyin kuitenkin palkkaamaan osaavan kaivinkonekuskin ja toimin itse lapioapinana. Tällä kaikelle hintaa tuli suunnilleen seuraavasti:

LVI-kamat, suodatinkankaat ja eristeet 4200€
Kaivuutyö 6800€; yhteensä reilu sata tuntia, joista n.70h salaojiin, kantojen ja öljysäiliön poistoon, loput pihatöihin.
Louhinta 1000€; kolme metriä kanavaa
Salaojasorat, kivituhkat ja mullat 2500€
Betonijätteen, kantojen ja öljysäiliön poisviennit 1300€
Puut, puskat, kuorikatteet, reunakivet yms. 1000€ (tämä piikki edelleen auki)
Hulevedet 1200€ (putken pää oli tuotu tontin rajalle aiemmin naapurin rakennustöiden yhteydessä)
Lisäksi kuluja tuli jonkin verran mm. suojavarusteista ja konevuokrista.

Yhteensä siis luokkaa 18k€ miinus kotitalousvähennykset ja pari-kolme sataa yli jääneistä kamoista Tori.fi kautta. Koneelle tuli laskutettavaa kolmenatoista päivänä, mutta viimeistelyihin meni toki pidempään. Kaikki kaivuumassat saatiin läjitettyä tontille, joten näiden poisviemisestä ei tullut kuluja. Eräässä n. 25k€ tarjouksessa olisi tästäkin pitänyt maksaa pari tonnia päälle. Noista muista tarjotuista lisätöistä omat suosikit olivat nurmikkomullan levitys 35€/neliö ja rajauslaudan asennus 19€/m. Kaiken kaikkiaan toteutuneen rempan laajuus oli huomattavasti laajempi, kuin mitä tarjouksiin pyysin, varsinkin pihan osalta.

[putku]

Itsellä samankaltainen tilanne kellarin suhteen ja toistaiseksi salaojat ja ulkopuoliset eristykset jää kyllä tekemättä. Jos pohjavedet ei talon lähettyvillä liiku niin eipä niillä salaojilla mitään virkaakaan ole. Jotenkin eri palstoja paljon lukeneena tulee sellainen kuva että moni luulee niiden liittyvän kosteudenpoistoon jollain tavalla ja näinhän asia ei käsittääkseni ole. Juoksevaa vettä en enää kutsuisi kosteudeksi

Vaativaa tasapainoilua tämä vanhan talon asuminen ja remontointi..

Matin kommentista:

"Varsin usein salaojitus tulee vain hämähäkeille, pohjaveden ollessa alempana. Tilanne voi kyllä muuttua, kun talon viereltä kaadetaan suuria lehtipuita, jotka hyvin kuivattaneet maaperää tai betoninen viemäri talon alla muutetaan muoviseksi eikä pohjavesi pääsekkään enää sitä kautta purkaantumaan."

Jos tuo tilanne tulee eteen niin sittenhän asiaa pitää arvioida uudelleen ilmanmuuta. Olisi mukava tietää paljonko tuollainen lehtipuu käytännössä imee vettä.. Maaperässäkin on niin monta muuttujaa että on kyllä käynyt hyvin selväksi miksi salaojituksen tarve on aina talokohtainen eikä yleisiä ohjeita oikein voi antaa.

Toisinaan sitä miettii että olisipa helppoa elää uudehkossa talossa mikä makaa paksun sorapatjan/paalujen päällä kuivana ja onnellisena.

[tuuma]

Olisi mukava tietää paljonko tuollainen lehtipuu käytännössä imee vettä.

Jostain jäänyt käsitys että iso koivu kuluttaa 300l/vrk.

En kyllä ihan koivujen varaan jättäisi tai ainakaan niitä alkaisi tontin vierelle istuttelemaan siinä toivossa että kellari kuivuu jos ongelmia on

[tarpola]

Tuossa vaihtoehtoa salaojille, toimii, jos ei pinnoiteta lattiaa liian tiiviisti eli pääsee kuivumaan laattasaumoista. Lisäksi voi tehostaa kuivumista esim ilmankuivaimella, tietenkin toimivan ilmanvaihdon lisäksi :

" Opinnäytetyössä tehtiin rintamamiestalon kellariin toimiva ja kustannustehokas pumppaamo...."

https://docplayer.fi/3711177-Rintamamie ... minen.html

Sama ratkaisu meilläkin, ollut alunperinkin. Piirustuksissa varastohuone, jossa kaivo on, on nimetty hydroforiksi. Kaivo oli ensisijaisesti kellarisaunan pesuvesien viemäröintiin, mutta nyt kun sauna ei ole enää ollut käytössä, toimii hyvin kellarin kuivattajana.

[Lahot]

Olisi mukava tietää paljonko tuollainen lehtipuu käytännössä imee vettä.

Jostain jäänyt käsitys että iso koivu kuluttaa 300l/vrk.

Sami Takala HS
5.8.2018 2:00 | Päivitetty 6.8.2018 6:49
VETTÄ runsaasti haihduttavien puiden kaataminen omakotitalon pihalta voi pahimmillaan aiheuttaa vesivahingon, jos talon salaojaojat eivät ole kunnossa.
Älä kaada pihan suurinta juoppoa – Video näyttää, kuinka koivu imee jopa tuhat litraa vettä päivässä

https://www.hs.fi/koti/art-200000577919 ... -7R0hwF_7Y
(maksumuurin takana, ellet ota ilmaista kokeilujaksoa, en uskalla kopioida tähän koko juttua.)

[Jurnold1]

Hei,
Kirjoitan tähän ketjuun kun en viitsi uutta avata.. Eli meillä on -47 rakennettu rintamamiestalo. Ostaessa talon ympärillä oli paljon puskia joista halusimme eroon sekä isoja vanhoja koivuja mielestämme liian lähellä taloa joista hankkiuduimme myös eroon kun yksi myrskyllä kaatui hipaisten talon kulmaa..
Salaojia talossa ei ollut ja kivijalka/sokkeli muutenkin paikka paikoin huonossa kunnossa erityisesti nurkista joihin sadevesi pahiten päässyt käsiksi.
Asensimme taloon salaoja-/sadevesijärjestelmän ja tietysti samalla poistuivat myös talon vierellä olleet puskat ja kasvillisuus.
Työn lopputulos on muuten todella siisti, mutta jotenkin talon laudoitusta kun kauempaa katsoo näyttää talo olevan vinossa. Eli pitkän sivun laudoitus näyttää "laskettavan". Sisällä kuitenkaan ei mitään suurempia vinouksia huomaa että olisi salaojaremontin jälkeen ilmestynyt uusia rakoja tai vaurioita.
Mikä on helpoin tapa tarkistaa/mitata talon vinous tai arvioida voiko se johtua salaojista? Mitään uusia halkeamia ei kivijalkaan ole ilmestynyt sen jälkeen kun uusi pinnoite laitettiin rempan yhteydessä.
Kyse voi olla tietty omasta optisesta harhastakin. Vatupassilla seiniä ja lattioita mitatessa ne ovat mielestäni niin suoria kun odottaa saattaakin.

[Rosvolinna]

Laserillahan tuo selviää helposti. Nyt on vielä pimeä vuodenaika - helpottaa huomattavasti viivan näkemistä.