Kellarin uuden rakenteen poikkileikkauskuvat?

[ville]

Kuulkaapas nyt kun pitäisi siis alkaa tuohon hommaan,
Minulle ei ole mennyt jakeluun se kun puhutaan sisä- tai ulkopuolisesta eristämisestä, että onko Betonin kosteudella väliä vai ei!?
Eli jos eristät sisältäpäin ja teet mahdollisesti tiiviin sisältä, onko betonin kokoajana kosteana olemisesta haittaa?


Eli tuossa linkissä on muutama kuva siitä mitä se voisi olla.
2 kuvassa eristys tiiviisti kiinni ulkoseinässä
3 kuvassa ilmarako ja se tuulettuu johonkin, luultavasti painovoimaiseen hormiin? hyvä vai huono?
1 kuvassa ei ole uutta harkkoseinää, siinä voisi olla joku pinnoitettu eristelevy.

Ja kaikkiin näihin tekijöihin tietty vaikuttaa vielä K-arvot suhteessa hintaan.


http://galleria.baanaweb.fi/vilhohil/Kellari/

Kommenttia!

[Jukka68]

On nämä aika kimurantteja juttuja.
Meidän kellarirempassa jätin seinät alkuperäiseen kuosiin eli sisältäpäin:muurattu rivinteeraus, ilmarako ja sokkeli. Kun en ollut varma mitä tehdä, en tehnyt mitään Lattiat eristin Fuktisolilla. Aika näyttää tuleeko ulkopuolelle myös Fuktisol tai jotain muuta vai tuleeko mitään.
Tuosta ilmaraosta; sen ei tarvitse eikä käsittääkseni saakaan tuulettua mihinkään, vaan ilma seisoo.
Eipä oikein ole uskallusta eikä faktatietoa sanoa, mikä olisi viisainta.

[maanma]

Nykytietämyksen valossa ratkaisu 3 olisi valintani. Jos harkkoseinän sisäpinnoitteeksi tulee orgaaninen tai kosteudesta pehmenevä ratkaisu niin sitten sekin koolinkien varaan.

Tämän rakenteen riski on kondenssi tuohon ilmaväliin. Todennäköinen kohta tuolle kondenssille on maanpäälinen osa ulkoseinää, jossa lattialämmitys ei riitä voittamaan ulkona vallitsevaa kovaa pakkasta. Kondenssi on kuitenkin vähäistä jos maaperä sokkelin ulkopuolella on rakenteellisesti veden poisohjaavan rakenten takana.

Se että tarvitaako solumuovikasta niin on jo sitten pilkun viilausta. Se antaa näennäistä elämisvaraa uudelle laatalle, mutta lattialämmityksen tuloputket ei joka ratkaisussa tuota elämistä kestä. Se vähentää lämmön siirtymistä seinään, jolloin mahdolllinen kastepistealue kasvaa, koska kylmä tulee enemmän seinän tuuletusväliin. Jos solumuovin jättää pois niin lattiasta tulee käytännössä kantava, millä taas savimaalla oma etunsa.

[pastorius]

Mää olen kanssa kallistumassa tuohon kolmoseen, lattia on jo tuon tyyppinen. Jos sinne ilmarakoon joskus kondessia syntyisikin, seillä se kuivuu pois. Käsittääkseni.
Jos sisälämpö huitelee parinkymmenen lähellä ja tuo rivinteerauus on tuollanen 8 senttiä tiilestä tai rakennuspalikoista, niin aika lämpimänä pysyy sekin vanhan betonin pinta. Veikkaan. En tiedä.
Meillä on kyllä muutenkin kuiva kellari, siellon ny puukoolaus betoniin eikä oo sekään menny mikskään, vaikka rakenteena onkin hanurista

[ville]

Niinpä, minäkin olen nähnyt rakenteita joissa puu + eriste suoraan alkup. seinässä kiinni, eikä ongelmia ole ollut.
Että mihin sitä rahaa nyt sitten tuhlaisi...
Onneksi kuulin ainakin sen että Kahia saa 2 laatua, jos laitan.

[Matti Alander]

On väliä jos kellarin betoniseinä on koko ajan märkä: Eristää huonosti, saattaa jäätyä ja rikkoa rakenteita, pinnoitteet ei pysy kivijalassa, kastelee ja rikkoo sisäpuolen materiaaleja, lahoamis- ja homehtumisvaara, riippuen sisäpuolen materiaaleista, Kapillaarisuus lisääntyy ja saattaa kosteus kiivetä kattoon saakka jne...
Rakennevaihtoehtojen toimintaan vaikuttaa tietysti tehdäänkö ulkopuolelle mitään. Oletetaan kuitenkin, että salaojitus toimii, pintavedet eivät pääse seinän viereen ja rännit ei kastele nurkkia. Kellarissa pidetään asuinhuoneen lämpötiloja.
Rakennekuva 1.
Lattiassa suurehko kylmäsilta, josta lämpöä karkaa maaperään lattian kohdalla. Kosteudennousu huokoisalipaineen lisääntyessä kivijalassa lisääntyy huomattavasti. Maanyläpuolinen osa saattaa jäätyä. Kastepiste jää rakenteen sisään. Uretaani levy vettyy, vie kyllä aikaa mahdollisesti vuosia.
Huonetila pienenee. Paksu lattia kuivuu todella hitaasti ja ainoa kuivumissuunta on ylöspäin. Lattian alapuolinen eriste vettyy ja nopeus riippuu eristeen laadusta. Lattialämmityksessä paksu varaava massa aiheuttaa viiveitä. Eristyskerros maata vasten on pienehkö, saattaa muuttua maalämmitykseksi. Alkuperäinen sisäänpäin kuivuminen estyy.
Kellarinseinä jäähtyy, varsinkin rakenteen yläosassa.
Rakennekuva 2.
Tila pienenee entisestään. Muuten samantyyppiset ongelmat, kuin edellisessäkin. Ei rakennysfysiikan mukainen rakenne: Harva,tiivis,harvempi. Pitäisi olla tiivis sisältä ja harveneva ulospäin.
Rakennekuva 3.
Kosteusteknisesti toimivin, lämpötaloudellisesti kallis. Lattiassa samoja ongelmia, kuin edellisissä.
Pitkällä aikavälillä maaperän lämpeämisriski, jolloin vesihöyryn paine saattaa suuntautua sisäänpäin.
Lopuksi ulkopuoli pitäisi avata ilmeisesti kuitenkin ja tällöin olisi riskittömämpää siirtää lämmöneristyskin ulkopuolelle.
Uretaanilevyt vettyvät, kuten suulakepuristetut Eps levytkin, vain hitaammin, Styrox levyt taas nopeammin.
Edelleen ei periaatteissa ole eroja rakennusfysikaalisen toimivuuden kannalta lattiassa, kuin kellarin maanvaraisseinissä. Ainoa ero on, että toinen on vaakasuorassa ja toinen pystysuorassa.

[ville]

On väliä jos kellarin betoniseinä on koko ajan märkä: Eristää huonosti, saattaa jäätyä ja rikkoa rakenteita, pinnoitteet ei pysy kivijalassa, kastelee ja rikkoo sisäpuolen materiaaleja, lahoamis- ja homehtumisvaara, riippuen sisäpuolen materiaaleista, Kapillaarisuus lisääntyy ja saattaa kosteus kiivetä kattoon saakka jne...
Rakennevaihtoehtojen toimintaan vaikuttaa tietysti tehdäänkö ulkopuolelle mitään. Oletetaan kuitenkin, että salaojitus toimii, pintavedet eivät pääse seinän viereen ja rännit ei kastele nurkkia. Kellarissa pidetään asuinhuoneen lämpötiloja.
Rakennekuva 1.
Lattiassa suurehko kylmäsilta, josta lämpöä karkaa maaperään lattian kohdalla. Kosteudennousu huokoisalipaineen lisääntyessä kivijalassa lisääntyy huomattavasti. Maanyläpuolinen osa saattaa jäätyä. Kastepiste jää rakenteen sisään. Uretaani levy vettyy, vie kyllä aikaa mahdollisesti vuosia.
Huonetila pienenee. Paksu lattia kuivuu todella hitaasti ja ainoa kuivumissuunta on ylöspäin. Lattian alapuolinen eriste vettyy ja nopeus riippuu eristeen laadusta. Lattialämmityksessä paksu varaava massa aiheuttaa viiveitä. Eristyskerros maata vasten on pienehkö, saattaa muuttua maalämmitykseksi. Alkuperäinen sisäänpäin kuivuminen estyy.
Kellarinseinä jäähtyy, varsinkin rakenteen yläosassa.

Kiitos kommenteista, eristys lattian alla olisi tietenkin asianmukainen ja kokoinen, kapillaarikatkoineen. (poiketen kuvan mittakaavasta)
Ja kuvassa pitäisi olla samanlailla jatketut seinät alaspäin kuin muissakin...

Rakennekuva 2.
Tila pienenee entisestään. Muuten samantyyppiset ongelmat, kuin edellisessäkin. Ei rakennysfysiikan mukainen rakenne: Harva,tiivis,harvempi. Pitäisi olla tiivis sisältä ja harveneva ulospäin.
Rakennekuva 3.
Kosteusteknisesti toimivin, lämpötaloudellisesti kallis. Lattiassa samoja ongelmia, kuin edellisissä.
Pitkällä aikavälillä maaperän lämpeämisriski, jolloin vesihöyryn paine saattaa suuntautua sisäänpäin.
Lopuksi ulkopuoli pitäisi avata ilmeisesti kuitenkin ja tällöin olisi riskittömämpää siirtää lämmöneristyskin ulkopuolelle.
Uretaanilevyt vettyvät, kuten suulakepuristetut Eps levytkin, vain hitaammin, Styrox levyt taas nopeammin.
Edelleen ei periaatteissa ole eroja rakennusfysikaalisen toimivuuden kannalta lattiassa, kuin kellarin maanvaraisseinissä. Ainoa ero on, että toinen on vaakasuorassa ja toinen pystysuorassa.

Eikös tämä rakenne ole ollut suosittu kautta aikojen? Rivinteeraus...?

No entäs se sitten kun moni on laittanut eristeen joko pelkästään tai lisäksi maanpäällisiin osiin ulkopuolelle.
Nostaa ainakin seinän lämpötilaa?
Jos ei tekisi muuta kuin eristäis ulkop. maanpinnan yläpuolelta?
Se poistaisi myös "kylmäsillan" välipohjaan

[vahis]

Morjesta, toimisiko tämä vai jääkö kylmäsiltoja tai muita vaaranpaikkoja?

Kellarin seinän ulkopuolella olisi esim. fuktisolit (alaosaan) ja finnfoam-levyt (yläosaan) ja sisäpuolelle ei laittaisi mitään uretaanilevyjä eikä rivinteerauksia. Korkeintaan seinän tasoittaisin rappaamalla tms. ja ehkä jotain maalia pintaan. Lattiaratkaisu olisi kuvan 3 kaltaisesti esim. kapilaarisoraa jonkin verran tasoittamassa maan, päälle fuktisolit ja siihen vielä kerros styroxia. Siihen päälle sitten lattialämmitys verkkoineen ja betonivalu.

Mitenkäs tämmöiseen ratkaisuun sitten voisi laittaa esim. paneeliseiniä/haltex-seinä?

Tuo rivinteeraushan se tuntuu olevan päivän sana, mutta mitäs sitten tulisi laittaa jos ei sitä haluaisi käyttää ja näin välttyisi sisätilojen kutistumiselta?

[Matti Alander]

Kauttaaltaan ulkopuolinen eristys on ilman muuta paras ratkaisu. Poistaa kaikki kylmäsillat ja kohottaa kivijalan lämmön miltei huonetilan veroiseksi. Ei pääse jäätymään, eikä kondensoitumaan kosteus.
Ei vie myöskään laisinkaan sisätilaa. 100 mm sisäpuolinen eristys kuluttaa jo neliön sisätilaa 10 metrillä. Sama rivinteerattuna helposti 2 neliötä kymmenelle metrille.
Salaojittava lämmöneriste maan alla on ylivoimainen, niin höyrynläpäisyltään, kuin muiltakin esim. salaojittavilta ominaisuuksiltaan.
Yläpuoliseksi eristeeksi parempi ja edullisempi olisi Styrox tai kivivilla rapattuna.
Finnfoam voi olla liian tiivis ja rappauksen kiinnipysymisen kanssa saattaa tulla ongelmia vuosien varrella.

[vahis]

Kauttaaltaan ulkopuolinen eristys on ilman muuta paras ratkaisu.

Mitenkäs tarviiko sisäpuolelle laittaa mitään eristystä vai voiko pesutilassa laittaa suoraan sokkeliin kiinni esim. kaakeliluja levyt ja siihen sitten kaakelit. Mitenkäs vaikuttaa jos eristys on tuo ulkopuolinen ratkaisu josta aikaisemmin puhuttiin ja sisäpuolella on pietyt seinät?

Ittellä pitäisi tehhä päivän sisällä ratkaisu tuon sisäpuolen osalta, jotta LVI-miehet ja sähkömies tietävät kuinka lähelle seinää vetävät johtonsa eli alkaa olemaan pikku hiljaa kiirus päätöksen teossa. Nooh pitkäänhän tätä on tullut jo vetkuteltua ja täälläkkin useaan kertaan pohdittua, mutta vaihtoehtoja vaan tuntuu olevan turhan monta ja sitä myöten myös mielipiteitä.

[Matti Alander]

Sisäpuolella ei tarvita erillistä eristystä, jos ulkopuolella on kauttaaltaan eristetty kivijalka. Sopiva ulkopuolen eristyspaksuus Styroxilla tai kivivillalla on 100 mm. Maanpinnan alapuolelle voidaan laittaa paksummaltakin salaojittavaa lämmöneristettä, yläpuolella tulee jo ongelmia mittasuhteiden kanssa.
Pikieristys sisäpuolella ei haittaa,päinvastoin toimii vesieristeenä rakenteessa. Laatoittaa voidaan silloin suoraan kellarinseinään, näin sisätilahävikki minimoituu.
Suurin ongelma on näkökysymys, kun kivijalka on leveämpi, kuin talon pinta.
Mikäli halutaan lisäeristää taloa, käy sama rakenne myös ulkokuoreksi, vaikka rappauspinnalla.
Räystäät joutuu vielä lopuksi levittämään ja samalla voi leventää niitä parikymmentäsenttiä enemmänkin, jolloin saadaan kunnon säänsuojaseinälle.

[ville]

Kiitos kommenteista, olisiko nyt välttävä homma jos laittaisi sisälle "ohuelti" eristettä ja ulos maanpäällisiin osiin kanssa jotain...

<a><img src="http://img258.imageshack.us/img258/4821/640x447kellariesitys4pf0.jpg" border="0" alt="Image Hosted by ImageShack.us"></a>

Nyt tämä sallisi kait sen että kun käytän ulkosivustan auki ( jos käytän) niin voin laittaa sinne esim Fuktisolin.
Tiedän että on syytä myös ottaa huomioon salaojat, mutta kun ei vettä ole kellarissa ollut 50 vuoteen...
Ja miten se meni se lattian syvyyden kanssa jos laitan sinne tarvittavan määrän fuktisolia ja styroksia?

[Matti Alander]

Pääosa lämmöneristyksestä olisi parasta asentaa aina ulkopuolelle, niin kellarinseinässä, kuin lattiassakin.
Mikäli aiot syventää kellaria, joudut pääsääntöisesti myös avaamaan ulkopuolelta.
Silloin on syytä myös lämmöneristää sokkeli ulkopuolelta ja muuttaa rakennetta ulospäin kuivuvaksi ja perustusta lämpimämmäksi.
Fuktisol levy toimii kapillaarikatkona, jolloin erillistä kapillaarikatkosora kerrosta ei tarvita. Kaivuutyö vähenee merkittävästi ja korkeutta saadaan lisättyä kellariin parikymmentä senttiä.
Salaojitus varsinaisesti on harvemmin ongelmana rintamamiestaloissa, kosteuskuormaa tahtoo syntyä kapillaarisesta kosteudennoususta ja vedenpaineesta maan ja kellarinseinän välissä, juuri rännien syöksytorvien kohdalla.
Tietysti salaojaputketkin kuitenkin asennetaan, kun kellarinkorjausta tehdään, harvemmin niissä kuitenkaan vettä virtaa, mutta saa ainakin sielulleen rauhan.

[Hower]

Puuttumatta tähän keskusteluun muuten niin totesin juuri kellarissa piikkaillessani, että rivinteerauksen ja betonisokkelin välistä löytyi 2-3 sentin karhuntaljakerros ainakin maan yläpuolisella osalla. Kuivaa ja muutoinkin hyvän näköistä villaa... eli se rakenne on toiminut vuosikymmeniä ongelmitta. Pesuhuoneen ulkoseinässä ilman vesieristeitä ja ulkopuolisia systeemejä.
Meillä on pirun märkä maaperä...

[maanma]

Mahtoi kuivua sisäänpäin se villakin (joka on voinut olla kivivillaa).