Fuktisolia uitettuun taloon?

[pvalila]

Kolmekymmentä vuotta vanhan omakotitalon kellarikerros sai kunnon kylvyn vesilaitoksen systeemien petettyä.

Kellarin lattia piikattiin auki ja alta löytyi ikävä yllätys: talon piti olla hiekalle rakennettu, ja alla piti olla myös kapillaarikatkona kunnon sepelipatja. Todellisuudessa talo oli rakennettu saven päälle ja sen saven päällä oli vain tavallista hiekkaa.

- Tiedossani ei ole, onko lattian alla ollut muovi ja styroxia, mutta eipä noilla seikoilla enää väliä olekaan, kun lattia on pois piikattu.

Nyt talon korjaajat aikovat kaivaa maata pois niin paljon, että alle saadaan asennettua lupakuvien mukainen sepelikerros.

Minua huolestuttaa ajatus siitä, että ensin savimaapohja uitetaan kunnolla ja sitten sitä höykytetään lisää kaivamalla maata pois ties mihin syvyyteen suhteessa talon anturoihin. Toistaiseksi talon sokkeli on ehjä, mutta sen rakenne on käsittääkseni alkujaan mitoitettu hiekkamaan mukaan: jos kuviin piirretty kapillaarikatko on jätetty pois niin en aivan varauksettomasti luottaisi muunkaan rakentamisen tapahtuneen aivan lupaehtojen mukaan.

Salaojat on testattu ja ne toimivat hyvin. Olisiko Fuktisolin avulla mahdollista tehdä rakenne, joka olisi ohut ja vaatisi vain vähän kaivamista?

- Käsittääkseni kapillaarinen vedennousu on pitänyt entisen laatan märkänä vuosikymmenien ajan, mutta mitään hajuhaittaa tms. noissa tiloissa ei ole koskaan havaittu. Olettaisin, että kosteus on laattasaumojen kautta päässyt haihtumaan riittävän vapaasti huoneilmaan (tai sitten on vain käynyt hyvä tuuri).

[Matti Alander]

Olet varmaankin päätellyt oikein rakenne on kuivunut sisäänpäin, korkeammasta höyrynpaineesta matalampaan. Kapillaarinen kosteudennousu on ehkä yleisin kosteustekninen ongelma ja nyt lattiaa uusittaessa syytä saada hallintaan. Salaojittavalla eristeellä saadaan aikaiseksi kapillaarikatko, eristeen kapillaarisuus on luokkaa max 15 mm ja tuote on vettymätön koska siihen ei synny veden eikä höyrynpainetta harvan rakenteen ansiosta.
200 mm kerros Fuktisol eristettä, vähentää myös haitaallista maaperän lämpiämistä ja maata ei muutenkaan ole kannattavaa lämmittää. 80 mm Euronormin mukainen laatta ja rakennepaksuudeksi 280 mm ja välttyy kaivamiselta, sekä massanvaihdolta järkyttäviä määriä, sekä vähentää myös häiriintymisen riskiä. Lopputuloksena lattia joka kuivuu myös tehokkaasti alaspäin, nopeammin ja reuna-alueetkaan ei käyristy.
Lattian alla käytetään lujempaa 99 kpa tuotetta, joka kestää paremmin päällä kävelyn ja painuminen seuraavan 50 vuoden aikana olematonta. Hyvä vihje vielä lopuksi on tiivistää kaikki reuna-alueet, eli kapseloida vedeneristeellä ja tukikankaalla niin aina laatan alla olevat itiöt eivät pääse huonetilaan edes alipaineen vaikutuksesta.
Tuhansilla Suomalaisilla on jo kokemusta miten hienosti kellarinseinät kuivuvat ulospäin hengittävillä salaojittavilla eristeillä ja lattia toimii aivan samoin tavoin, eroa on ainoastaan siinä että toinen rakenne pystysuorassa ja toinen vaakatasossa. Muovikalvoja ei lattian alle ole suositeltu enää pariin vuosikymmeneen.

[pvalila]

Kiitoksia, Matti!

[Matti Alander]

Kiva saada kiitoksia, hyvää alkavaa syksyistä viikkoa.