aluskatteen uusiminen?

[EijaRouvali]

Olen purkanut jo osan 1928 rakennetun talomme mineriittikatosta, tilalle on tulossa musta aaltopeltikatto. mineriittien alta löytyi pärekatto, joka hengittävyytensä vuoksi olisi mielestäni paras mahdollinen aluskate.

Vaikka suurin osa nyt näkyvissä olevasta päreestä on hyvän näköistä, on paljon myös kohtia, josta ne ovat aivan silppua. Lisäksi räystäslautojen kohdalla päreitä eikä muutakaan aluskatetta ole lainkaan. Eli onko ainoa vaihtoehto jonkin nykyaikaisen aluskatteen laittaminen? Jokin hengittävä vaihtoehto varmaankin?

[Jukka68]

En nyt ole sata varma asiasta, mutta en nyt hoksaa yhtään syytä, miksi aluskatteen pitäisi olla hengittävä. Esim. meillä on alkuperäisenä aluskatteena kattohuopa, jota ei voi pitää kovin "hengittävänä".

[Tuomo]

Niin, miksi aluskatteen pitää hengittää? Mutta jos näin halutaan; jätä nykyinen pärekatto paikallaan, lyö päälle rimat jonko päälle nykyaikainen aluskate. Pärekatto hengittää näin vähän jääneeseen rakoon. Katteen päälle tietysti rima ja sitten pelti (jos nyt siihen olette päätyneet ). Aluskatteen tarkoitushan on estää pellin hikoilevan veden pääsy kattorakenteisiin.

[Pekka Huhta]

No lopun lopuksi pelti ei hengitä tasan yhtään, mineriitti sentään ottaa vähän vettä ja haihduttaa sen pois.

Aatelkaattes ny Jukka ja Tuomo jos sinne panis vaan rajusti muovia päreen päälle, noin niinkun ääriesimerkkinä. Kaikki sisältä tuleva kosteus tivistyy siihen pärettä vasten olevaan muoviin ja imeytyy sitten siihen haperoittuneeseen päreeseen. Mahtaako olla parempaa konstia tehdä instant-turvekatto, kyllähän se puukin turpeeksi muuttuu omassa ajassaan? Jos nyt vähän ajattelee, niin eipä niiden päreiden alla ole juuri 90-luvun tuuletusrakoja harrastettu.

Omasta mielestäni peltikaton voi tehdä suoraan päreen päälle. Jos se nyt on aaltopeltikuvio-ryppypeltikatto niin paheksun siinä sivussa vähäsen, mutta kyllä nekin sen verta vettä pitää ensimmäiset kolmekymmentä vuotta että alla oleva päre osaa tasottaa sen kondenssin mitä pellin pintaan tulee. Ainoa tiilipeltien hyvä puoli on että ne sentään seisoo ihan oikeaa puuta vasten vaan ihan muutamasta paikkaa. Toisaalta sen ruuvaaminen kiinni pärekattoon on sitten taas toinen surkia juttu, jossa aina joku ruuvi puree vaan lahoon päreeseen ja jättää tiivisteen löysälle.

Pekka

[jmattis]

Päre alla/konesaumattu pelti päällä on käytännössä osoittautunut ihan hyväksi rakenteeksi. Peltiin kondensoituva vesi tippuu päreeseen, josta se kuivuu hissuksiin. Ja tämä edellyttää, että päreellä on sopivat ilmavälit, ja tietysti sitä, että yläkerrassa muutenkin on ilmanvaihto kunnossa.

[EijaRouvali]

Kävin nyt ostamassa tuota nykyaikaista kondenssisuojattua aluskatetta rautakaupasta, sellaista muovia jossa toinen pinta nukkamainen.

Tarkoituksena olisi nyt poistaa väliaikaisesti lautakoolaukset katosta ja jättää paikoilleen pystysuunnassa olevat, suoraan päreiden päälle naulatut rimat. Niiden päälle sitten aluskate ja poistamani koolaukset takaisin. Siihen sitten peltikatto päälle.

Katteeksi on tulossa Rannilan perinteinen aaltopeltikuvio mustalla Pural-pinnalla. Mielestämme tuo on erittäin hyvin vanhaan taloon sopiva kate, aaltopeltiähän on käytetty jo iät ja ajat ja se on säästänyt monta vanhaa rakennusta tuholta.

[MM]

Tuoreen Tee Itse -lehden mukaan Tanskan rakennusvalvonnan tarkastuksessa 70 % viisivuotisista muovialuskatteista oli viallisia. Suunta on nyt ilmeisesti tässäkin muoveista pois, ne vaan eivät kestä.

Ite laittaisin konesaumatun ja unohtaisin muovit.

[pikkumiäs]

Itse ihmettelen noita kattoja, miksi pitää tehdä kaksi päällekkäin ennenkuin pitää?? Eli aluskate ja päälle toinen! Itse kyllä suosin materiaalia, jolla saa kerralla katon!!

[Hynde]

Itse ihmettelen noita kattoja, miksi pitää tehdä kaksi päällekkäin ennenkuin pitää?? Eli aluskate ja päälle toinen! Itse kyllä suosin materiaalia, jolla saa kerralla katon!!

Niimpä, mutta jos sattuu omistamaan talon jossa on esim. konesauma katto , niin kuin meillä, niin eipä se auta vaikka katto kuinka pitäisi sadevettä, pelti kun tuppaa hikoilemaan (kondenssi).

Siksi itse laitan kyllä kondenssimuovin rakoineen ihan vaan varuilta ettei tarvitsisi olla jälkiviisas kun eristän vintin.

[juhapaas]

Meillä on konesaumakatto ilman aluskatetta ja tuo kondenssiasia vähän huolettaa. Talossa on ammoisina aikoina ollut tiilikatto, jolloin tällaisia ongelmia ei tietenkään ole ollut, mutta edellinen omistaja on laitattanut konesaumatun ilman aluskatetta. Onko mitään mahdollisuuksia parantaa tilannetta vai odotellaanko rauhassa ruoteiden lahoamista?

[Tomppa]

Jos tuuletus on kunnossa niin mitään huolta ei ole vaikkei aluskatetta olisikaan.

[juhapaas]

Suurin osa yläkerrasta on kylmää vinttiä jossa tuuli puhaltaa, joten sen puolesta tuuletus on kyllä kunnossa. Sen verran alakerrasta kuitenkin lämpöä vuotaa, että varsinkin talvella pelti tiputtaa vettä jonkin verran. Saas nähdä paraneeko tilanne välipohjan lisäeristyksen jälkeen...

[Tomppa]

Meillä on vintti ollut kohta 70 vuotta ilman aluskatetta ja katteena on saumakatto eikä minkäänlaisia ongelmia ole.

[pikkumiäs]

Kunnon tuuletus kaiken a ja o! Mikäli lisäeristelette taloja joissa ei ole aluskatetta, suosittelisin purua. Koska puru ottaa ja antaa kosteutta. Unohtakaa lasi- ja vuorivillat!! Ei pellikatot niin hirmuisesti hikoa, etteikö kunnon tuuletus hoida kosteutta pois!

[EijaRouvali]

Ohjeiden mukaan Kerabit-aluskatteen alla pitäisi olla 50 mm tuuletusrako ennen eristettä. Tarkoituksenamme on rakentaa tällä hetkellä rakentamaton yläkertamme siten, että huoneiden ulkopuolelle jää kylmä tila ts. eristeet eivät tule kattorakenteisiin kiinni.

Vaatiiko peltikaton alle jäävä pärekattomme tuon 50 mm tuuletusvälin aluskatteeseen verrattuna? kondenssisuojatun aluskatteen voisi varmasti ainakin tuolla tuuletusvälillä laittaa huoletta peltikattomme ja pärekaton väliin ilman pelkoa kattorakenteiden lahoamisesta