Moi,
Urpaani citymetsuri on nyt kaatanut kolme koivua (tyvihalkaisija n.80cm), pilkkonut ne 1m pölleiksi, raahannut ne skutsista avoimelle tontille, pilkkonut konepuukolla n.35cm pölkyiksi sekä halkonut pölkyt klapeiksi i.e. pilkkeiksi.
Kuinka kauan pitäisi tuollaisen keväällä/kesällä kaadetun koivun kuivua ulkona pilkkeinä epämääräisessä heittokasassa ennenkuin voin viedä sen kellariin puuvarastoon? (puuvarastossa ei ilma kauheasti liiku, tila on talvella ns. puolilämmin)
Siis tontilla ei ole halkoliiteriä, eikä valitettavasti ihan äkkiä tulekkaan...
t:uu-watti
Puista, niiden kaatamisesta ja pilkkomisesta kyssäri:
Puista, niiden kaatamisesta ja pilkkomisesta kyssäri:
If I had to explain, You would not understand
-
Villa Edita
- Jäsen
- Viestit: 464
- Liittynyt: Pe Tammi 20, 2006 1:08
- Paikkakunta: Espoo
Puu on märimmillään kasvukauden alussa ja kesällä, yleensä polttopuut kaadetaan kasvukauden ulkopuolella, eli syys-kevät aikavälillä. Nyt kaadettu ja pilkottu puu saattaa herkästi homehtua, varsinkin jos yritetään kuivatella heittokasassa tai tilassa jossa vajaavainen ilmanvaihto.
Anna ainakin tovin tuulettua vielä ulkosalla. Ja kun siirrät sinne kellariin, niin hyvällä ilmavälillä klapit sitten pinoihin.
Yleensä sanotaan että käyttövalmis klapi olisi 2-vuotista. Itse olen kaadellut keväthangille koivuja, eivätkä enää seuraavana lämmityskautena pahemmin pihise poltettaessa. Yleensä mulla puut kuivuu sen 1,5 vuotta. Talven polttotarpeen siirrän aina edeltävänä kesänä liiteriin, muuten puut pinossa ulkosalla.
Anna ainakin tovin tuulettua vielä ulkosalla. Ja kun siirrät sinne kellariin, niin hyvällä ilmavälillä klapit sitten pinoihin.
Yleensä sanotaan että käyttövalmis klapi olisi 2-vuotista. Itse olen kaadellut keväthangille koivuja, eivätkä enää seuraavana lämmityskautena pahemmin pihise poltettaessa. Yleensä mulla puut kuivuu sen 1,5 vuotta. Talven polttotarpeen siirrän aina edeltävänä kesänä liiteriin, muuten puut pinossa ulkosalla.
Ulkona klapit kuivuvat pinossa pihalla pressun alla käsittääkseni noin vuodessa polttokuntoon ja kokonaisina kahdessa vuodessa.
Pinoon, riu´ut alle ja päälle ilman kiertämiseksi ja pressu niskaan. Ensi kesänä kellariin?
Sain itse viikko sitten ohjeen, että märkinä niitä ei kannata kellariin viedä missään nimessä.
Meillä on nimittäin sama homma kellariliiterin kanssa.
E: kas, vastaus olikin tullut tässä samalla.
Pinoon, riu´ut alle ja päälle ilman kiertämiseksi ja pressu niskaan. Ensi kesänä kellariin?
Sain itse viikko sitten ohjeen, että märkinä niitä ei kannata kellariin viedä missään nimessä.
Meillä on nimittäin sama homma kellariliiterin kanssa.
E: kas, vastaus olikin tullut tässä samalla.
-
Pekka Huhta
- Moderaattori
- Viestit: 3433
- Liittynyt: Ma Loka 18, 2004 15:40
- Paikkakunta: Espoo
Jos ne on epämääräisessä heittokasassa niin ne alimmat on turvetta ennen kun ne kuivuu.
Parista kuormalavasta saa tehtyä ihan hyvää halkokatosta, pattinginpätkät vain päihin ja 12 mm havuvanerit päälle, niin jo on hyvä. Toinen konsti on ostaa 4 tai 5 mm langalla olevaa raudoitusverkkoa, pyöräyttää siitä "siilo" ja heitellä klaput kuivumaan, sinne eitartte kun pikku repaleen pressua päälle. Ja siilon alle vaikka pari kuormalavaa tai jotain muuta että puut on maasta irti.
Kunnolla katoksen alla pinottuna tämänkeväiset on polttokuntoisia ensi vuonna kevättalvesta, mieluummin vasta seuraavana syksynä. Mutta jos ne on vaan heittokasassa paljaan taivaan alla niin niistä ei tule poltettavaa ikinä.
Veli osti just talon jossa oli halkokellariin laitettu märkiä puita. Nurkassa oli kasa joka oli kokonansa sienirihmaston sisällä, oikeestaan kasvanut seiniin kiinni. Pirunmoinen homma kantaa kaikki pihalle, polttaa seinät toholla ja myrkyttää boorilla. Kellarissa puu ei kuivu yhtään, lähinnä vaan kastuu kun maakosteus pukkaa seinistä läpi.
Pekka
Parista kuormalavasta saa tehtyä ihan hyvää halkokatosta, pattinginpätkät vain päihin ja 12 mm havuvanerit päälle, niin jo on hyvä. Toinen konsti on ostaa 4 tai 5 mm langalla olevaa raudoitusverkkoa, pyöräyttää siitä "siilo" ja heitellä klaput kuivumaan, sinne eitartte kun pikku repaleen pressua päälle. Ja siilon alle vaikka pari kuormalavaa tai jotain muuta että puut on maasta irti.
Kunnolla katoksen alla pinottuna tämänkeväiset on polttokuntoisia ensi vuonna kevättalvesta, mieluummin vasta seuraavana syksynä. Mutta jos ne on vaan heittokasassa paljaan taivaan alla niin niistä ei tule poltettavaa ikinä.
Veli osti just talon jossa oli halkokellariin laitettu märkiä puita. Nurkassa oli kasa joka oli kokonansa sienirihmaston sisällä, oikeestaan kasvanut seiniin kiinni. Pirunmoinen homma kantaa kaikki pihalle, polttaa seinät toholla ja myrkyttää boorilla. Kellarissa puu ei kuivu yhtään, lähinnä vaan kastuu kun maakosteus pukkaa seinistä läpi.
Pekka
Askartelua ja ajanhukkaa: http://www.sihistin.fi/
-
Villa Edita
- Jäsen
- Viestit: 464
- Liittynyt: Pe Tammi 20, 2006 1:08
- Paikkakunta: Espoo
Suotuisissa olosuhteissa valkolahottaja tärvelee koivun jo puolessa vuodessa polttokelvottomaksi. Neulaspuuta lahottava rusko etenee paljon verkkaisemmin, eikä tärvelekkään niin puuainesta.
Ite olen tehnyt niin että laitan kaikki karsintatähteet ristiin maahan, tämän päälle sitten pilkkeet heittokasaan ilman mitään pressuja. Annan kevättuulen kuivattaa kasaa noin kaksi kuukautta, jonka jälkeen siirrän puut pinoon pitkospuiden päälle odottamaan lopullista kuivumista.
Ite olen tehnyt niin että laitan kaikki karsintatähteet ristiin maahan, tämän päälle sitten pilkkeet heittokasaan ilman mitään pressuja. Annan kevättuulen kuivattaa kasaa noin kaksi kuukautta, jonka jälkeen siirrän puut pinoon pitkospuiden päälle odottamaan lopullista kuivumista.
Juu ei ne puut liiterissä kuivu. Eteläseinälle tuuliseen paikkaan kun pinot, niin ovat liiterikuivia kuukaudessa-kahdessa. Ja koivu on aina halkaistava lukuunottamatta sormenpaksuisia oksanpätkiä, muuten homehtuu ja lahoaa. On se tuohi niin kova kosteussulku!
Jos kesällä kaataa, niin kannattaa jättää koivu kaatamisen jälkeen lepäämään, lehdet ja oksat kuivattavat nopeasti rungon kuivemmaksi. Sitten vesurilla oksista risut pois, niin oksien pätkiminen, kun ovat kiinni rungossa, on näppärää.
Itsekin ajattelin ensi viikolla kaataa lisää koivua kylmän talven varalle. Ja polttaa ne kuivina ensi talvena!
Jos kesällä kaataa, niin kannattaa jättää koivu kaatamisen jälkeen lepäämään, lehdet ja oksat kuivattavat nopeasti rungon kuivemmaksi. Sitten vesurilla oksista risut pois, niin oksien pätkiminen, kun ovat kiinni rungossa, on näppärää.
Itsekin ajattelin ensi viikolla kaataa lisää koivua kylmän talven varalle. Ja polttaa ne kuivina ensi talvena!
Kiitokset vöyreät kaikille!
Urpaani kitymetsuri rakentelee FIN/EURO-lavoista pedin, vetäsee verkosta laidat, ja päälle fankkaa tahi pressua sadehatuksi, syssyllä sitten vasta liiteriin, ilmeisesti kannattaa vaan heitellä ne pilkkeet sinne "häkkiin" eikä latoa tiiviiksi pinokuutioksi että onpi ilmalla paree kulkuväylä siellä välissä?
t:hölömö
t:hölömö
If I had to explain, You would not understand
Paljon on hyviä neuvoja. Mutta minäkin tahdon vähän lisätä tuskaa. Kun keväällä/ kesällä kaadetun puun on pilkkonut pieniksi, kuvaamallasi tavalla, niin Ok! Mutta sen jälkeen tuli virhe! Puita ei missään nimessä kannata jättää heitokasaan, vaan kuten täällä on tullut jo moneenkertaan sanottukin, niin kertakäyttölavojen päälle ja pinoon. Alimmat kerrokset lehtipuista ehdottomasti kaarnapuoli alaspäin ja jos ei ole laittaa sateensuojaa, niin silloin kannattaa pari päälimmäistä kerrosta laittaa kuoripuoli ylöspäin ja siten että klapin toinen pää on korkeammalla kuin toinen, jolloin sadevesi valuu kaarnaa pitkin pinon reunaan ja siitä mahdollisesti maahan. Paras ratkaisu on, jos saat laitettua pinojen pääälle esm. kertakäyttölavat vähän vinoon ja siten että kertakäyttölavan reuna on myös kauempana, jolloin se muodostaa eräänlaisen räystään. Tämän päälle voi sitten laittaa pressun. Tärkeää on huomioida, ettei pressun reunat ole maahan saakka, vaan sinne jää lähes koko pinon kylki tuulien kuivattavaksi.
Puu on varasto kuivaa, kun lyöt kahta klapia vastakkain ja siitä tulee sellainen kirkas kalahdus.
Puu on varasto kuivaa, kun lyöt kahta klapia vastakkain ja siitä tulee sellainen kirkas kalahdus.
Wanha wirttynyt Whiski
Jollet tiedä, ymmärrä tai osaa ole edes hauska tekemällä itsesi naurettavaksi, joten
tervetuloa Suomen pelkokertoimeen, tänään vuorossa Kotikokin erikoinen!
Jollet tiedä, ymmärrä tai osaa ole edes hauska tekemällä itsesi naurettavaksi, joten
tervetuloa Suomen pelkokertoimeen, tänään vuorossa Kotikokin erikoinen!
Sanotaan nyt kuitenkin kysyjän lohduksi, että koivu on siitä outoa, että se sekä palaa että lämmittää aika kosteanakin, eli ei ne puut ihan pilalla ole.
Pari lahoa kirsikkaa kun kaadettiin, tehtiin enste tuo V.Editan risu-alakerros ja ladottiin Eestin malliin klapit pyöreäksi tynnyrin malliseksi pinoksi, päällimmäisenä irtotuohesta kansi. Oli niin hyvä pihakoriste ettei meinattu malttaa polttaa ollengan, mutta hyvin kuivui.
Pari lahoa kirsikkaa kun kaadettiin, tehtiin enste tuo V.Editan risu-alakerros ja ladottiin Eestin malliin klapit pyöreäksi tynnyrin malliseksi pinoksi, päällimmäisenä irtotuohesta kansi. Oli niin hyvä pihakoriste ettei meinattu malttaa polttaa ollengan, mutta hyvin kuivui.
-
Pekka Huhta
- Moderaattori
- Viestit: 3433
- Liittynyt: Ma Loka 18, 2004 15:40
- Paikkakunta: Espoo
Ne klaput kannattaa vaan heitellä ilmavasti sinne siiloon ja pressu päälle.
Mä luulen kyllä että saat paljon paremmin lämmön irti puista jos viet niitä vaan pikkuhiljaa sinne kellariin, lähinnä nyt niin että kellari on vaan välivarastona puun polttoa varten ettei joka kerta tartte hakea pinosta. Talvipakkasilla ilma on kuivaa ja puu kuivuu kevätahavilla kaikkein parhaiten. Eli pidä niitä niin kauan pihalla kuivumassa kun vaan voit ja vie vaan muutaman viikon puut kerrallaan sinne kosteaan kellariin muhimaan.
Tuoreessa koivussa voi olla yli 100% suhteellinen kosteus, ei jos kuiva koivu painaa 450 kg per kiintomotti niin märkä voi painaa vajaa tonnin. Tiiviiksi ladottu pinomotti on noin 60-70% umpipuusta, eli märkänä motin paino on siinä jotain 500-600 kiloa ja siitä on reilu parisataa litraa vettä.
Tommosissa vajaan vuoden kuivuneissa puissa on helposti vettä vielä 30%, eli jos kannat motin puita kellariin, niin sinne tulee kannettua vielä hirmu saavillinen vettä haihdutettavaksi. Kun kellari on kostea muutenkin, niin semmoista ilmastointia ei ookkaan että puu siellä keltsussa miksikään kuivuis.
Kellariliiteri on vain puiden säilytyspaikka ennen polttoa, sinne pitäisi viedä vaan ihan kuivaa puuta.
Pekka
Mä luulen kyllä että saat paljon paremmin lämmön irti puista jos viet niitä vaan pikkuhiljaa sinne kellariin, lähinnä nyt niin että kellari on vaan välivarastona puun polttoa varten ettei joka kerta tartte hakea pinosta. Talvipakkasilla ilma on kuivaa ja puu kuivuu kevätahavilla kaikkein parhaiten. Eli pidä niitä niin kauan pihalla kuivumassa kun vaan voit ja vie vaan muutaman viikon puut kerrallaan sinne kosteaan kellariin muhimaan.
Tuoreessa koivussa voi olla yli 100% suhteellinen kosteus, ei jos kuiva koivu painaa 450 kg per kiintomotti niin märkä voi painaa vajaa tonnin. Tiiviiksi ladottu pinomotti on noin 60-70% umpipuusta, eli märkänä motin paino on siinä jotain 500-600 kiloa ja siitä on reilu parisataa litraa vettä.
Tommosissa vajaan vuoden kuivuneissa puissa on helposti vettä vielä 30%, eli jos kannat motin puita kellariin, niin sinne tulee kannettua vielä hirmu saavillinen vettä haihdutettavaksi. Kun kellari on kostea muutenkin, niin semmoista ilmastointia ei ookkaan että puu siellä keltsussa miksikään kuivuis.
Kellariliiteri on vain puiden säilytyspaikka ennen polttoa, sinne pitäisi viedä vaan ihan kuivaa puuta.
Pekka
Askartelua ja ajanhukkaa: http://www.sihistin.fi/
Itse pilkoin traktorikäyttöisellä katkaisu-halkaisu-laitteella (ostettiin kimppaan neljän isännän kesken) kuormalavan päälle verkkosäkkiin sikin-sokin. Puita oli n. 60 pinokuutiota joten minnekään sisään niitä ei saa mahtumaan, osa odottaa vielä pinossa pitkänä. Nyt sateiden iskiessä laitoin vielä vanhat aaltopellit katoksi. Toivon että kuivuvat talveksi kun ei muitakaan ole ja puita käytämme 20 irtomottia eli n. 12 kiintoa vuodessa. Varaavia takka-leivinuuneja on 2, 1 keittiön piisi+samanlainen kellarissa, kerta- ja jatkuvalämmitteiset kiukaat ja saunan kamiina sekä grilli.
Ajattelin sitten ajaa traktorin trukkipiikeillä pari lavaa aina kerrallaan alakerran autotalliin ja sieltä sitten kantaa takan viereen lämpiämään parin päivän tarve. Takan vieressä kuivuvat vielä hyvinkin 10% lisää.
Edelliset puut kasasin märkinä heinäladon lattialle puiden päälle, silti homehtuivat. Alkukuivatus siis aina syytä tehdä ulkona.
Vanha kansa sanoo että juhannukseen saakka puu kuivuu ulkona, sitten kannattaa siirtää katokseen. Paras aika olisi kaataa kevättalvella, sahakin tykkää vähiten huonoa kun ei tarvitse hiekkaisia/savisia puita jyryyttää. Juhannuksena liiteriin ja talvella sisälle sitä mukaa kuin polttaa.
Ajattelin sitten ajaa traktorin trukkipiikeillä pari lavaa aina kerrallaan alakerran autotalliin ja sieltä sitten kantaa takan viereen lämpiämään parin päivän tarve. Takan vieressä kuivuvat vielä hyvinkin 10% lisää.
Edelliset puut kasasin märkinä heinäladon lattialle puiden päälle, silti homehtuivat. Alkukuivatus siis aina syytä tehdä ulkona.
Vanha kansa sanoo että juhannukseen saakka puu kuivuu ulkona, sitten kannattaa siirtää katokseen. Paras aika olisi kaataa kevättalvella, sahakin tykkää vähiten huonoa kun ei tarvitse hiekkaisia/savisia puita jyryyttää. Juhannuksena liiteriin ja talvella sisälle sitä mukaa kuin polttaa.