Ensinnäkin 70-luvun muovimattohirvitysten alta paljastui täysin ehjää ja käyttökelpista vaneria - käytetän tulevausuudessa keittiön ulkoseiniin, yläkerran pikkuhuoneen ulkoseiniin ja komeroiden tekoon. Osmocolorilla ja/tai lakalla/ sävytettynä! Vanerien alla olikin sitten täysin kunnossa olevat lankkulattiat - juuri sopivasti patinoituneena!
Kellari puolestaan on osoittautunut todella loistavaksi perunoille ja muulle itsekasvatetulle eineelle - unohtuipa sinne myös tuparikaljat puoleksi vuodeksi
Yläkerran Porin-Matti hönkii nuohouksen jälkeen lämpöä vaikka naapureille jakaa - klapien pituus ja asettelusuunta vaan mietityttää (vinkkejä?)
Portaiden alustan pinkopahvin alta paljastui todella näyttävä kirvesmiehen kädenjälki - raakalautaa ja sen kun maalasi ohennetulla lateksilla, ohlalaa
Olkkarin katossa olleiden 70-lukuisten Haltexien alta teimme sitten toisen mieltä ja silmää hivelevän löydön, täysin alkuperäisessä kunnossa olevan panelikaton! Valitettavasti vaan kattolistat on suurimmalta osin menneet polttopuuksi
Liiterin kattotuolien päälystä oli onneksi jäänyt perikunnalta tyhjäämättä vaihtolavalle, siellähän on olkkarin "kadonneet" jalkalistat! Yeppee! Liiteristä löytyi myös wanha kunnon Timo-uuni, rähjäisenä, mutta hengissä. Uudet galvanoisut pellit pintaan ja sisuksiin tulilaastia... (vielä viimeistelyä vaille, mutta hollillaan jo).
Olisihan näitä vielä lisääkin, mut niistä myöhemmin... Ja jotta ei pääsisi "totuus unohtumaan", täytyy mainita eräs todella raivostuttava ylläri: Uuden puolen kautta tulevat kuuma- ja kylmävesiputket kulkevat uuden tuulikaapin lattian kautta (!) ja jäätyvät AINA yli 15 asteen pakkasella yön aikana
Kaikenkaikkiaan tää talo on ollut todellinen löytö, pinnoiltaan varsin "nuhruinen", mutta täysin asumiskuntoinen ja rakenteiltaan kaikin puolin kunnossa. Tonttia 2000 neliötä, kunnollinen liiteri/saunarakennus jne... Ei tule työttömänkään aika pitkäksi, ainoastaan materiaalien "puute" hidastaa ideoiden toteuttamista

