Hyvät neuvot haussa

[Villekulla]

Tämä on upea sivusto, kiitos mittaamattoman arvokkaasta käytännön tiedosta ja kokemuksista sivuston ylläpitäjille ja aktiivisille käyttäjille!

Ostimme kuukausi sitten kaupungin laitamilta vanhan, 1924 rakennetun peruskuntoisen hirsitalon. Vaikka taloa ei olekaan vuosien varrella peruskorjattu, tai ehkä juuri siksi, emme ainakaan vielä ole löytäneet suuria ikäviä yllätyksiä. Alkuperäinen peltikatto ei vuoda, vaikka onkin paikoin rumasti ruosteessa eikä kosteusvaurioisten eteläikkunoiden alapuoliset hirret ainakaan äkkiseltään tutkittuina olleet lahonneet, homehtuneet tai muutenkaan pahoin kärsineet.

Huolena tässä vaiheessa on alimmat hirret, jotka ovat paikoin nurkista pehminneet ja jotka on kaiketi vaihdettava. Myös eteläsivun julkisivulaudoitus joudutaan kaiketi uusimaan, niin pahasti vuosien hoitamattomuus oli paneleita kohdellut.

Olemme liikkeellä ajatuksella että vanhaa säästetään niin paljon kuin mahdollista ja korjaukset tehdään kestämään vuosikymmeniksi eteenpäin. Kailat ja Museoviraston korjauskortit on luettu ja tältä sivustolta on kuukauden tiiviin opiskelun jälkeen tarttunut mukaan paljon hyödyllistä käytännön tietoa.

Kysynkin nyt vielä vahvistusta asiaan, kun oma tietämys on rajallinen ja peukalot kutakuinkin keskellä kämmentä eli ulkopuolisten kädentaitojen ja tietojen varassa mennään:

1) Olemmeko oikeilla jäljillä, kun olemme aloittamassa talon remontointia katon kunnostamisella (pesu, ruosteenesto ja maalaus sekä mahdolliset paikkaukset) sekä hirsien ja eteläpuolen julkisivulautojen uusimisella?

2) Onko olemassa kattomaalia "ylitse muiden" vai luotanko rautakauppiaaaseen?

3) Onko vinkkejä mistä sitä entisaikojen veroista lautaa on mahdollista nykypäivänä ostaa (Turun seudulta), kun omaa metsää ei tässä nyt ehdi alkaa kasvattelemaan?

4) Ja riittääkö lautarakenteiseen, purueristeiseen yläkertaan edelleenkin lautaverhouksen päälle paneelin alle tuulensuojaksi tervapahvi tms., kun mitään massiivisia ulkopuolisia lisälämmöneristeitä ei ulkonäkösyistäkään haluttaisi.

5) Ja sitten vielä maalaus. Taloparka on tainnut saada kerroksen pahamaineista lateksia vuosia sitten yllensä, joka on nyt todella hurjan näköinen varsinkin eteläpuolelta, josta maali hilseilee ja laudat ovat paikoin harmaantuneet. Varoittelivat ettei uusi maali pysy harmaantuneessa puussa ja Pekka Huhta mainitsi täällä, että harmaa ja varsinkin nukkaantunut on hiottava pois ennen uutta maalia. Siis hiekkapaperillako käsipelillä vai miten?

Kyllä siitä vielä hieno tulee, vaikka paljon työtähän se vaatii..

[Jokapaikanhöylä]

Tämä on upea sivusto, kiitos mittaamattoman arvokkaasta käytännön tiedosta ja kokemuksista sivuston ylläpitäjille ja aktiivisille käyttäjille!

Ostimme kuukausi sitten kaupungin laitamilta vanhan, 1924 rakennetun peruskuntoisen hirsitalon. Vaikka taloa ei olekaan vuosien varrella peruskorjattu, tai ehkä juuri siksi, emme ainakaan vielä ole löytäneet suuria ikäviä yllätyksiä. Alkuperäinen peltikatto ei vuoda, vaikka onkin paikoin rumasti ruosteessa eikä kosteusvaurioisten eteläikkunoiden alapuoliset hirret ainakaan äkkiseltään tutkittuina olleet lahonneet, homehtuneet tai muutenkaan pahoin kärsineet.

Huolena tässä vaiheessa on alimmat hirret, jotka ovat paikoin nurkista pehminneet ja jotka on kaiketi vaihdettava. Myös eteläsivun julkisivulaudoitus joudutaan kaiketi uusimaan, niin pahasti vuosien hoitamattomuus oli paneleita kohdellut.

Olemme liikkeellä ajatuksella että vanhaa säästetään niin paljon kuin mahdollista ja korjaukset tehdään kestämään vuosikymmeniksi eteenpäin. Kailat ja Museoviraston korjauskortit on luettu ja tältä sivustolta on kuukauden tiiviin opiskelun jälkeen tarttunut mukaan paljon hyödyllistä käytännön tietoa.

Kysynkin nyt vielä vahvistusta asiaan, kun oma tietämys on rajallinen ja peukalot kutakuinkin keskellä kämmentä eli ulkopuolisten kädentaitojen ja tietojen varassa mennään:

1) Olemmeko oikeilla jäljillä, kun olemme aloittamassa talon remontointia katon kunnostamisella (pesu, ruosteenesto ja maalaus sekä mahdolliset paikkaukset) sekä hirsien ja eteläpuolen julkisivulautojen uusimisella?

2) Onko olemassa kattomaalia "ylitse muiden" vai luotanko rautakauppiaaaseen?

3) Onko vinkkejä mistä sitä entisaikojen veroista lautaa on mahdollista nykypäivänä ostaa (Turun seudulta), kun omaa metsää ei tässä nyt ehdi alkaa kasvattelemaan?

4) Ja riittääkö lautarakenteiseen, purueristeiseen yläkertaan edelleenkin lautaverhouksen päälle paneelin alle tuulensuojaksi tervapahvi tms., kun mitään massiivisia ulkopuolisia lisälämmöneristeitä ei ulkonäkösyistäkään haluttaisi.

5) Ja sitten vielä maalaus. Taloparka on tainnut saada kerroksen pahamaineista lateksia vuosia sitten yllensä, joka on nyt todella hurjan näköinen varsinkin eteläpuolelta, josta maali hilseilee ja laudat ovat paikoin harmaantuneet. Varoittelivat ettei uusi maali pysy harmaantuneessa puussa ja Pekka Huhta mainitsi täällä, että harmaa ja varsinkin nukkaantunut on hiottava pois ennen uutta maalia. Siis hiekkapaperillako käsipelillä vai miten?

Kyllä siitä vielä hieno tulee, vaikka paljon työtähän se vaatii..

Hmm, hieman vaarallista lähtä vastailemaan, mutta jospa edes puolet "viisastelusta" osuu suunnilleen oikeaan

1. Käsittääkseni oikeilla jäljillä, eli ilman kattoa ei hyväkän talo kauaa kunnossa pysy. Katto kuntoon, tai edes pitäväksi ensitilassa. Samoten kannattaa korjata pikimmiten KAIKKI vuotavat putket, viemärit, yms nopeita tuhoja aiheuttavat - vaikka sitten väliaikaisesti.

Tulisijat kannattaa nuohota, tarkastaa, korjata ja ottaa käyttöön - säästyy todella pitkä senti lämmityskuluissa ja mikäs olisikaan sen mukavempi lämpö wanhassa kartanossa ...kesä menee yllättävän nopsaan ja edessä on KYLMÄ pitkä talvi (Turun talvesta tosin ei pahemmin kokemusta).

2. Tuohon en osaa vastata..

3. Paikalliset tietää tämän vastauksen parhaiten

4. Eiköhän riitä, luulisin, ainakin meillä on työhuoneessa pelkät pinkopahvit raakalaudan päällä. Puruja kannattaa lisätä samalla kertaa, niin seiniin, kuin yläpohjaankin ja jos sivoilla on kylmät sivuvintit, niin sinne myös (varsinkin yläkerran huoneen ulkoseinää/lattian reinaa vasten).

Tietty pinkopahvin tilalle voinee käyttää myös Haltexia, mutta muovia en ainakaan itse missään nimessä menisi sinne laittamaan. Huoneen seinien ulkopuolelle (sinne avovinttiin) voinee lauttaa halutessaan puukuituista tuulensuojalevyäkin raakalaudan päälle - korjatkoon viisaammat virheellisen väitteeni! Kunhan siinä tuulensuojalevyssä ei vaan missään tapauksessa ole MUOVIA, tms

5. Liian amatööri tuohon vastaamaan - oman kokemukseni mukaan lateksi lähtee omia aikojaan irti (toivon mukaan) ja loput syytä kuulemma putsata pois... Itse aiomme maalata tulevaisuudessa petrooliöljymaalilla, mutta wanhassa hirsitalossa lienee wanhan ajan punamulta todella hyvä vaihtoehto (viisastelen näemmä taas)

Onnea uuteen tupaan jokatapauksessa Ja lienee paras vinkki se, että asukaa ensin vuosi ja ryhtykää suuriin remppoihin vasta tuon "kuherrusvuoden" jälkeen

[Pekka Huhta]

Katsotaans sanoi tohtori. En tiedä Turusta, mutta täällä meilläpäin soitin kaupunginmuseon rakennuskonservaattorille, jonka kanssa oli ihan mukava rupatella tekojärjestyksestä ja muista asioista. Siellä luulisi löytyvän samanlainen tyyppi jonka kanssa voisi miettiä tärkeysjärjestyksiä ja muita.

1) Olemmeko oikeilla jäljillä, kun olemme aloittamassa talon remontointia katon kunnostamisella (pesu, ruosteenesto ja maalaus sekä mahdolliset paikkaukset) sekä hirsien ja eteläpuolen julkisivulautojen uusimisella?

2) Onko olemassa kattomaalia "ylitse muiden" vai luotanko rautakauppiaaaseen?

Kyllähän katto niitä ensisijaisia korjauksen paikkoja on, jos se vuotaa. Tosin muitakin, kiireellisempiä voi ihan hyvin olla. Hirsikorjaukset on tehtävä alkuun, mutta julkisivu saa olla aika hapan etteikö sitä saisi pelastettua. Näkemättä on paha sanoa, mutta vaikka meidän eteläseinässä oli jo enempi harmaata kuin maalia niin kyllä siitä vielä maalaamalla sai hyvän.

"Kattomaali yli muiden" ei ehkä ole niin kovan debatin aihe kuin seinämaalit, pellin päälle voi laittaa montaa ainetta. Kunhan todella muistaa kaikkien ruostepilkkujen putsauksen ja ruosteenestomaalauksen.

3) Onko vinkkejä mistä sitä entisaikojen veroista lautaa on mahdollista nykypäivänä ostaa (Turun seudulta), kun omaa metsää ei tässä nyt ehdi alkaa kasvattelemaan?

4) Ja riittääkö lautarakenteiseen, purueristeiseen yläkertaan edelleenkin lautaverhouksen päälle paneelin alle tuulensuojaksi tervapahvi tms., kun mitään massiivisia ulkopuolisia lisälämmöneristeitä ei ulkonäkösyistäkään haluttaisi.

Pitääkö se ulkovuoraus jostain syystä sitten purkaa ja korvata uudella panelilla? Eikö paikkaaminen ja osittaiskorjaukset riitä? Ymmärsin kysymyksistä, että se entisaikojen veroinen lauta olisi menossa vaihtoon.

Jos nyt on Ihan Pakko vaihtaa panelointia, niin tervapahvi käy hyvin, toisaalta 12 mm tuulensuojalevyn kanssa ei joutuisi tekemään pahojakaan kompromisseja. Tuleehan siihen tietysti nykyajan tuuletusraot päälle jokatapauksessa, niin että ei siitä alkuperäisen nättiä ja sutjakkaa saa tehdä kumminkaan...

5) Ja sitten vielä maalaus. Taloparka on tainnut saada kerroksen pahamaineista lateksia vuosia sitten yllensä, joka on nyt todella hurjan näköinen varsinkin eteläpuolelta, josta maali hilseilee ja laudat ovat paikoin harmaantuneet. Varoittelivat ettei uusi maali pysy harmaantuneessa puussa ja Pekka Huhta mainitsi täällä, että harmaa ja varsinkin nukkaantunut on hiottava pois ennen uutta maalia. Siis hiekkapaperillako käsipelillä vai miten?

Nukka pitää saada pois, itse olen niitä hionut epäkesko- ja nauhahiomakoneella. Seinää on niin julmasti käsiteltävänä että käsin hiomisessa pakkaa menemään hermo.

Ei sulla olisi kuvaa sitä maalista, että onko se tosiaan latekisa vai öljymaalia? Lateksi lähtee isoina joustavina riekaleina, joita saa taivuteltua ja taiteltu käsissä niin että ne ei murene. Pellavaöljymaali menee vanhemmiten ihan koviksi pieniksi muruiksi ja eriasteiset alkydimaalit on siitä välimaastosta.

Pekka

[Villekulla]

Kiitos nopeista vastauksista, täältä todellakin saa hyviä neuvoja nopeasti. Avasimme suutamme oikeissa paikoissa oikeaan aikaan ja saimme työt jo käyntiin.

Aloitimme tulisijojen tarkastuksella, ne nuohottiin ja todettiin käyttökelpoisiksi. Yläkerran puuliesi joutunee purettavaksi, mutta kaksi kaunista, ehjää,valkoista kakluunia odottaa syksyn viileitä ilmoja ja puuta poltettavaksi (voiko muuten purkutavaraa, esim. maalattuja paneleeja polttaa kakluunissa kaupungissa vai kuskataanko ne suosiolla kaatopaikalle?)

Vanha hyvä neuvo, asukaa ensin vuosi, ei tässä tapauksessa ole oikein mahdollista, talo kun on hyvin peruskuntoinen eli ei lämmintä vettä, lämmitystä, suihkua, eikä tilaakaan liiemmälti (ulkomitat n. 6x8m+kuisti), joka sekin kahdessa tasossa ja yläkertaan käynti vain ulkokautta SEKÄ meidän perheessä kaksi pientä (2- ja 4- vuotiasta) lasta. Aikomuksenamme oli siis remontoida keittiö- ja kylpytilat ja muuttaa vasta sitten, mutta konsultoituamme Turunmaan korjausrakentamisyhdistyksen (http://www.curatio.parnet.fi) rakennusmestaria, saimme työjärjestysohjeeksi juuri hirsien ja eteläsivun paneloinnin korjaamisen ENNEN sisätöitä. Ja katon kuntokin oli hyvä tarkastaa pikimmiten, niin ruosteinen se oli (naapuri tiesi kertoa että se oli maalattu viimeksi 1980-luvun alussa).

Saimme osaavat remonttimiehet ja kattoremontista aloitettiin. Vain yksi pieni reikä löytyi katosta ja sekin kuistilta. Kattoa on nyt hiottu rälläkällä, pesty painepesurilla Teknoksen Peltipesulla ja maalattu RK-kattomaalien Ritari-pohjamaalilla ja yhteen kertaan sammaleenvihreällä RK-peltikattomaalilla, toinen kerta vielä tulossa. Katosta näyttää tulevan hieno! Harmi että kelit ovat olleet vähän epävakaiset ja niitä pahamaineisia koivunsiemeniä lentelee, nyt kattotyöt seisovatkin tällä hetkellä ja menossa on hirsien vaihto, sitä kun pystyi pressun takana sisäpuolelta käsin tekemään sateellakin.

Eteläpäädyn yläkolmion helmiponttipaneelit olivat vuosien hoitamattomuuden myötä lahonneet niin, ettei niistä enää ollut valitettavasti korjattavaksi. Vesi oli ilmeisesti seissyt tippalistassa lahottaen yläkerran ikkunanalusen niin, ettei purkutyökaluja edes tarvittu. Vesi oli 15 vuoden kylmilläänolon aikana ajanut sisään asti niin, että pinkopahvit pussittivat ja murenivat ikkunan alta ihan käsiin. Jossain vaiheessa ongelmaa oli kaiketi korjattu sisältä käsin, koska ikkunan alta löytyi n. 30 cm purukerros ennen hirsiä, vaikka muualla hirsirakenne jatkuu ikkunoiden alareunaan asti... Ikkunan alla olleet purut olivat mustuneet mutta kuivat, ja kaksi hirsikerrosta olivat niin lahonneet, että menivät muutaman metrin matkalta vaihtoon. Nyt ikkunan alla on kaksi uutta (vanhaa, purkutyömaalta lähes ilmaiseksi hankittua) hirttä tervattuna ja pellavariveellä tilkittynä. Nyt yläkolmio odottaa uutta tervapahvia (onko Paavo bitumihuopa (http://www.ypap.fi) tähän tarkoitukseen hyvä, edelleenkin mentaisiin ilman tuuletusrakoa?) ja uusia helmiponttipaneleita, jotka onnistuimme saamaan vanhan mallin mukaiseksi 21mm höylättynä pieneltä lähes paikalliselta sahalta jota curation rakennusmestari suositteli.

Myös kuistin nurkkahirret olivat aivan lahot rännin puutteesta johtuen ja sydän verta tihkuen revimme alkuperäiset helmiponttipaneelit kuistin etelä- ja länsipäädystäkin, että hirret saatiin vaihdettua. Työ tehtiin työmiesten mukaan viime hetkellä, kuistin katolle kiipeäminen olisi saattanut romahduttaa koko nurkan, pystypuu kun oli yli metrin matkalta tohjona.

Nyt ovat työn alla alimpien hirsien vaihdot: ainoastaan luoteis- ja koillisnurkka jää vaihtamatta, kaikki muut alimman hirsikerroksen hirret ovat ihan muhjua. Työtä hankaloittaa vielä itä- ja eteläpäädyn betonirappuset, joita ei haluttaisi purkaa, vaikka ovatkin paikoin rähjäiset..

Paljon on siis ehtinyt tapahtua, työmiehet ovat asiansa osaavia ja työteliäitä, itse ei meinaa ihan koko ajan edes perässä pysyä. Hyvä kun ehtii toimittamaan kaiken tarvittavan tavaran ja työkalut, kun pitäis ehtiä ottamaan asioista selvääkin. Onneksi on tämä foorumi, josta saa käytännön apua. Voisin yrittää laittaa kuvia meidän projektista tänne, kunhan opin tekniikan. Kokeilen liittää kuvan lähtötilanteesta.

Maalaus onkin sitten kokonaan toinen juttu, tarkemman tutkiskelun jälkeen talo onkin sittenkin saattanut säästyä pahamaineiselta lateksilta, nyt mietimme perinteisiä maalivaihtoehtoja, petrooli-, pellavaöljy- tai neljän öljyn maalien paremmuuksia...

[A-MM-V]

Ihan osuva nimimerkki sinulla
Tosi kaunis talo!

[alma73]

Todella ihana talo! Tuommoisesta minäkin haaveilin ennen kuin astuin sisään omaan mökkiin (ja saatanhan haaveilla vieläkin )

[Sammypiru]

Hieno talo, Halloweenina kurpitsa portin pieleen, ni kaikki on kohdallansa.

[Jami]

Missä kummassa Turun kolkassa on säilynyt moinen aarre 15 vuotta tyhjillään?

[Villekulla]

Siis yläkerta on ollut 15 vuotta tyhjillään, talo on ollut aikoinaan kahden perheen asuntona ja alakerta on ollut asuttu viime syksyyn asti. Talo on kyllä säilynyt ihmeen peruskuntoisena eli säästynyt erilaisilta remonteilta ja peruskorjauksilta.

Onko muuten ehdotuksia miten yläkerran kaakelipintainen puuliesi puretaan tai siis onko sitä edes mahdollista purkaa niin, että sen voi kierrättää? Tarkoituksenamme on remontoida vanhaa säästäen ja perinteitä kunnioittaen, mutta kahta keittiötä emme ajatelleet säilyttää, nyt kun talosta tulee yhden perheen asunto..

[Tomppa]

Sisäkuvia!Todella kaunis yksilö,varsinkin tuo kuisti.

[Snipa]

Moro,
Kyllä kait sen hellan purku onnistuu. Ensin valurautakansi ja muut irto-osat pois ja sitten purkamaan sisuskaluja, ensin tiilimuuraus sisältä ja sitten vasta kaakelit varovasti ulkokuoresta. Muuraukset saa auki käyttämällä runsaasti vettä, joka pehmentää savilaastin. Kannattaa valokuvata hellaa purkuvaiheen aikana joka kohdasta ja numeroida kaakelit vaikka maalarinteippitarroilla. Sitten vaan kaakelit sanomalehtikäärössä pakettiin ja odottamaan seuraavaa kotia. Jos laitat hellan myyntiin, olisin kiinnostunut. Olisiko kuvia, laita vaikka yv:nä.

Mahtavan näköinen villa teillä ja vielä pilaamaton, onnea ja tsemppiä...

Pekka

[Villekulla]

Kiitos Snipa purkuohjeista, saattaa tosin olla että on parempi silti antaa jonkun asiansa osaavan purkaa.

Kiitos kehuista ja kannustuksista. Talo on meidänkin mielestä hieno ja erityinen siinäkin mielessä, että sitä ei ole juuri remonteilla "pilattu". Juuri siitä syystä ovat "hyvät neuvot haussa" monessakin asiassa kun tuntuu, että on tekemässä miltei jotain rikollista repiessään vanhoja (lahoja) lautoja ym. pois.

[Villekulla]

Pohjoissivun ja itäpäädyn hirret on miltei vaihdettu ja ihan aiheellistakin oli. Vaikka hirret olivat päälle päin vain alareunasta lahot niin tarkempi tutkiskelu osoitti niiden olevan kauttaaltaan pehminneet. Nyt tilalla ovat uudet vanhat hirret, bitumikaistaleet ja alimmat hirret ovat nyt vielä tervattukin, eli toivottavasti kestävät jonkin aikaa (sitä kapillaarista kosteudennousuakin).

Sateiset kelit saivat meidät tosin miettimään salaojituksen tarpeellisuutta, sillä yhdestä etelänpuoleisesta kellarinikkunasta tulee sateella vesi sisään eikä kellari muutenkaan vaikuta kovin kuivalta.Salaojitusta todennäköisesti ei ole, repaleinen patolevy törröttää paikoin, mutta emme ole vielä tutkineet miten syvälle se menee. Ihmeeksemme mistään ei ole kuitenkaan toistaiseksi löytynyt lahoa tai sientä, lukuunottamatta yläkerran ulko-oven edustaa, josta meni melkein jalka läpi. Mitenkäs ne paljon puhutut fuktisolit toimii vanhassa heikossa betonisokkelissa, tarkoitus on kellarikin joskus rakentaa, mutta sitä hidastanee kallio, joka saa paikoin huonekorkeuden jäämään tällä hetkellä alle 170cm.

Sisällä ei ole remonttia tehty vielä muutakuin purkuhommia ja nekin hyvin varovaisia lähinnä muovimattojen irroittelua sekä yhden väliseinän purku. Vanhat pinkopahvit ajateltiin jättää "tuulensuojaksi" eikä muovimattojen alta löytyneille lautalattioillekaan ajateltu tehdä muuta kuin hioa ja maalata.

Tässä pari pyydettyä sisäkuvaa.

Kuistille emme ajatelleet tehdä tässä vaiheessa mitään, jossain vaiheessa ehkä hankimme tuplaikkunat ja eristämme puolilämpimäksi..


Keittiö on pieni (n. 7 neliötä) ja saa remontin myötä jonkinasteisen kasvojenkohotuksen.


Alakerran pieni makuuhuone yhdistyy olohuoneeseen oviaukolla, seinä on jo purettu.



Yläkerran keittiö saa väistyä wc/suihkukopin tieltä.


Pari kysymystä vielä eristämisestä:

1) Kuistin julkisivupanelointi on tällä hetkellä auki hirsienvaihdon takia, joten eikö se kannattaisi eristää samalla? Paneeli, tervapaperi, pellavavilla, ilmansulkupaperi ja sisäpaneeli vai jotain ihan muuta?

2) Hirsienvaihdon yhteydessä kutterinpurua ja sahanpurua tulee väkisinkin ulos. Mitä tilalle ja mitä kautta ja miten? Tarkoitus ei siis ollut avata lattioita mutta se lienee väistämätöntä eristeiden lisäämiseksi?

3) Itäpääty on lautarakenteinen ja ollut ns. kylmänä tilana eli eristämätön kuten kuistikin. Tarkoituksenamme on ottaa se eteis- ja porraskäyttöön, mutta lämpimänä ja kulku sisäkautta yläkertaan. Julkisivulaudoitus ei vaadi purkua, mutta jotta eristeet saadaan sinne seinän sisään on se kaiketi avattava sitten sisäkautta jotta saadaan ne paperit ja pellavat tai sellut sinne oikeisiin paikkoihin vai?

[PETEBJ75]

2) Hirsienvaihdon yhteydessä kutterinpurua ja sahanpurua tulee väkisinkin ulos. Mitä tilalle ja mitä kautta ja miten? Tarkoitus ei siis ollut avata lattioita mutta se lienee väistämätöntä eristeiden lisäämiseksi?

Moi,
Tuota.. Minkalainen se vanha rakenne kokonaisuudessaan oli? Yleensahan hirsiseinassa ei ole hirsien lisaksi puruja. Vai oliko kyseessa "alajuoksun" eika hirsien vaihto?

[PETEBJ75]

En lukenutkaan kovin tarkasti tuota tekstia.. Eli kyse oli kuistin osalta eika hirsiseinan osalta.