tuuletusaukkojen poraaminen vintille

[essayeah]

Piiitkähkö kysymysrimpsu, mutta koetan saada asiasta monipuolisesti selkoa mahdollisimman nopeasti, jotta remontti edistyisi tältä osin...

Olemme asuneet v. 1953 rapatussa tiilitalossa nyt kaksi kuukautta.

Kuntokartoituksen suosituksen ja aivan oman kosteusaistimuksenkin mukaan toisen puolen kylmään vinttikomeroon pitäisi porata kaksi tuuletusaukkoa. Talon vastakkaisella puolella sellaiset on, ovat luultavasti olleet vähintään 80-luvulta asti.

Kysymys 1: Kuntokartoituksen mukaan tuuletusaukot pitäisi saada vinttitilan "molempiin päihin". Sillä vinttipuolella, jossa aukot jo ovat, molemmat on tehty pitkään seinään, ei päätyyn. Oletan, että tämä on järkevin tapa (ei niin vetoisa), mutta onko näin?

Kysymys 2: Kun ryhdyn reikiä poraamaan, hoituuko se järkevimmin "kuppiporalla" ulkoa päin (tikkailta), jonka jälkeen aukon päälle yksinkertaisesti kiinnitetään tuuletusaukon ritilä (jossa taitaa olla jonkinsortin ohut tiiviste sekä hyönteisverkko)? Vai pitäisikö tässä ottaa jonkinlaisia asioita huomioon rappauksen suhteen?

Rappaus on alkuperäinen ja ilmeisesti pysynyt hyvin kiinni, tosin kattavat koputtelukokeet ovat vielä tekemättä.

Kysymys 3: Tuuletetun vintinpuolen tuuletusaukot ovat halkaisijaltaan noin 15-senttisiä. Riittäisikö pienempikin? Vinttitilan pituus on noin 10 m ja tilan leveys keskimäärin 1,5 m.

Kysymys 4: Voisiko tällaisessa tuuletusaukossa hyötyä jonkinlaisesta modernimmasta tuuletusventtiilistä? (Mitään puhaltimia EHDOTTOMASTI EN tässä aja takaa.)

Kysymys 5: Miillaisia ongelmia lisäreikien tekemisestä voi syntyä?

Tilaan on laitettu jossain vaiheessa, ehkä 90-luvulla, eristeeksi lasivillaa tai mineraalivillaa (en totta puhuen ole varma kumpaa tämä on), jonka alta löytyy purua, joka näyttää siltä, että se on ollut aina rutikuivaa, samoin kuin peitteenä olevat sanomalehdet.
Osa villoista oli peitetty muovilla (jotka heitin heti pois), osa pahvilla (jotka jätin paikoilleen).

Samaa villaa oli aseteltu myös kylmän vinttitilan ja lämpimän huonetilan väliselle pystyseinälle ja myös viistokatolle suuntautuva rako oli tukittu. Tässä kohtaa vedin villoja alas- ja ulospäin niin että rako avautui.

Sivukysymys 6: Pitäisikö jonkun mielestä villoja purkaa enemmänkin?

Tuuletetun puolen kahdessa viistopalkissa näkyi vesijälkiä, niin kuin olisivat kastuneet kerran tai pari, mutta ei varsinaista tummumista ja puu oli kovaa. Tuulettamattomalta puolelta en villojen alle kurkkienkaan kyennyt näkemään mitään poikkeavaa. Mittavampaa villojenpoistoa en tehnyt.

[pikkumiäs]

Olipas sulla asiaa!
1. On
2. Kait mar poraat timantilla? Kuivana voi varovasti tiiltä porata. Ulkoapäin!!
3. 100mm riittää
4. Tuskin niissä paljoa tuotekehitystä tapahtuu.
5. Poraa siten, että reikä viettää ulospäin, ettei sadevesi valu sisään.
6. Periaatteessa villa rikkoo rakenteen, mutta mikäli ei mitää ole anna olla ja seuraa tilannetta!

[Petri]

ot:nä ulkoasusta ... eikös ihan tyylillisesti 50-luvun rapattuun taloon sopisi paremmin jos pystyisit tekemään yhden sijasta pari kolme tuuletusreikää nätisti sommiteltuna riviin ? juu on enemmän työtä ...

[maanma]

2. Minulla rapattu oli vinolaudoitettu tilanne. Kuppiterällä puun läpi. Siitä sitten 6mm terällä reikää vieriviereen. Sitten vasaralla ja taltalla. Ulkoa päin suosittelen tekemään niin rappaus lohkeaa vähemmän.

[essayeah]

Kiitokset vastauksista! Eipä kun rakennusvälinevuokraamoon timanttiporaa hakemaan!
Se nyt vielä tuli mieleen lisäkysymyksenä, että jos nuo vanhat villat heittäisi mäkeen, niin mikä olisi järkevä vaihtoehto tilalle? Puhallusvilla? Minkä verran sellainen osapuilleen maksaisi tällaiseen keskivertokokoiseen taloon (n. 10 m pitkät ja 1,5 leveät vinttitilat)?

[pakoistinen]

Ite laitoin tänä kesänä kolme tuuletusritilää vinovinteille. On pölyistä puuhaa voin sanoa. Omassa talossa on rapattu vinolaudoitus. Itse tein reiät poraamalla sisäpuolelta. Tein varsinaisesta aukosta noin sentin pienemmän kuin ritilästä. Tällä tavoin rappauksen pieni rispautuminen ei näy ritilän takaa. Porasin 8-millin poranterällä sisäpuolelta vierekkäin reikiä niin paljon että sain puusta palan pois, minkä jälkeen tein saman rappauksen läpi varovasti. Käytin puuporanterää, joka rouhii rappauksen hienoksi hiekaksi. Korkeilla kierroksilla terällä pystyi hyvin muotoilemaan reikää. Meni tietty terä piloille samalla, mutta mitäpä tuosta kun oli valmiiks tylsä halpisterä. Rei'istä tuli ihan hyvät. Ei siihen mitään ihmeellisiä työkaluja aina tartte.