Asumisen energiankulutuksen tulevaisuus

[maanma]

Hieman jo visioitiin tulevaisuuden energiaratkaisuja.

Sähkölämmitys tulee olemaan jossain muodossa lähes varma. Tällä hetkellä näyttää, että lämpöpumput tulevat olemaan vallitseva tuotantomuoto. Lämpöpumput tulevat yleistymään myös kaukolämmön tuotantolähteinä. Esim. Turussa kaukokylmä tuotanto tuottanee myös sivutuotteena energiaa kaukolämpöverkkoon. Vastaavasti uusi jäteveden puhdistamo tulee tuottamaan lämpöpumpuin energiaa jätevesistä. Maa- ja vesistölämpö tulee olemaan pienemmän kapasiteetin tuotantolähteitä. Ilmalämpöpumput säilyvät ainakin etelässä suorasähkön korvikkeena. Kaikkien lämpöpumppujen COP:t nousevat kompressioasteen nousun seurauksena. Näitä laitteita on jo markkinoilla, mutta niissä on lastentauteja. Tämä on yksi pääsyy miksi harkitsen tällaisen hankintaa vasta myöhemmin.

Myös polttotekniikan rintamalla on tapahtumassa muutos jonka seurauksena kotitauloudet voivat tuottaa oman sähkönsä keskuslämmitysjärjestelmässä. Näistä on jo olemassa kaupalista tuotantoa esim.
http://www.whispergen.com
http://www.stirlingpowermodule.com/
http://www.sunmachine.com/download/pros ... ellets.pdf
Muita todellisia ja kehittyviä vaihtoehtoja en usko 2020 mennessä tulevan markkinoille.

Aurinkokeräimet asennettanee vakiona kaikkiin ainakin I, II ja todennäköisesti III kasvualueen rakennuksiin.

[maanma]

Unohtui vielä että ison latauksen sisään vetävät pellettitakat voivat olla erittäin varteenotettava vaihtoehto sähkölämmityksen rinnalle.

Klapien poltto omissa tulisijoissa riippuu paljon päästömääräysten kehittymisestä.

[Kidov]

Jos lainsäädäntö puunpolton suhteen muuttuisi, mitenköhän kävisi talouksien, joissa on ainoastaan puilla pelaava lämmitys? Tosin asun maaseudulla, eikä neliökilometrin sisällä kovinkaan montaa taloa ole...

Alapalokattilan keraamisesti vuorattu jälkipolttopesä (meillä arimax 35) taitanee olla aika puhtaasti lämmittävä, ainakin jos verrataan vanhaan tulisijaan. Arimaxin mainoksesta kopioitua:

Vahva käytännön esimerkki Arimax-alapalokattilan puhtaasta palamisesta saatiin Ruotsissa suoritetusta ns. miljö-testista. Ruotsissa suurin sallittu päästö on 30mg/MJ. Statens Provningsanstalt'in virallisessa testissä Arimax-alapalokattilan tervapäästö oli vain 3 mg/MJ eli 1/10 sallitusta. Vertailukohtana voidaan mainita, että savuke sisältää tervaa n. 15mg.

Järjettömältä tuntuu, jos maaseudullekin asetettaisiin tiukat rajoitteet puun polttamisesta: hiilidioksidipäästöjen kannalta puilla lämmittäminen kun on harmitonta. (ja maalla pienhiukkaspäästöt tuskin nousevat ihmisiä häiritseväksi tekijäksi.)

[MakeTT]

Eikös nimenomaan ole kehotettu ihmisiä laittamaan edes varalle tulisija taloihinsa? Nytkö sitten ruvettaisiin niissä puunpolttoa kieltämään? Höpönpöpö! Puulämmityshän lienee kansantaloudellisesti erinomaisen edukasta ekoenergiaa.

Pitää huomioida, että puuta poltetaan kahdella tekniikalla, ylä- ja alapaloisesti. Näiden päästöt eivät ole rinnastettavissa toisiinsa. Jos jotain rajoitetaan, niin sitten sitä, että mitä ja miten poltetaan. Puolimärän puun, roskien saati jäteöljyn tms. polttaminen on tietysti väärin, vaikka sitä kuulemma tapahtuu. Tätä rajoitettakoon, ei varsinaista puulämmitystä.

Hiilivoimaloissa taitaa olla jonkinlaiset hiukkassuodattimet. Mitenkähän voisi sellaisen modifioida okt -piippuun?

Tilasin tänään tuohon A35: n jälkipolttopesään tulevan lämpömittarin. Kattilan käyttöohjeessa sanotaan, että jos hormilämpö on 250-300, niin silloin jp-pesässä on vastaavasti 850-900 astetta. Palamisen pitäisi silloin olla melkoisen puhdasta. Saapa nähdä sitten. Onko joku muukin jo tällaisia mittaillut?

[plaanaa]

Ettei se tulisija olisi vallan pakollinen ainakin taajaman ulkopuolella?

[punny]

Ajetaanko se kaikki polttopuuksi tarkoitettu puu hakkeeksi vai mitä sille tehtäisiin jos kotitakoissa ei enää saisi polttaa puita? Täytyy niitä metsiä aina hoitaa, että tuottavuus niissäkin säilyy.

[maanma]

Aurinkokeräimet asennettanee vakiona kaikkiin ainakin I, II ja todennäköisesti III kasvualueen rakennuksiin.

Kehittelin tätä ajatusta edelleen ja tulin siihen tulokseen, että tässä olisi yksi suurimmista potentiaaleista.

Uudisrakenusten osalta voisi tulla käyttöveden osalta pakolliseksi varsin nopeastikin. Vanhoihin rakennuksiin voitasiin määrätä myös toteutettavaksi 15 vuoden siirtymäajan kuluessa esim. lääneittäin 4v erolla / lääni jotta markkinat eivät ylikuormitu. 1. länsisuomi, 2. eteläsuomi, 3. itäsuomi. Oulu ja lappi tarkasteltaisiin myöhemmin.

Vesistölämpöä voitaisiin kyllä hyödyntää nykyistä paljon enemmän.

[Yrjänä]

Tämä ei nyt ole puun polttoa, mutta olen yön pitkinä tunteina miettinyt että jos. Minulla on 250m2 uusi okt kaksi kerrosta sitä pitää lämpöisenä Ekowellin 750 maalämpöpumppu kompuran sähköteho on 3,9kw. 2000 kun ostin sen 3kw aurinkokenno maksoi 30000 mk eli 60000 lisäpanoksella olisin saanut koko lämmitys energian auringosta. Entä jos lämpöpumpun liittäisi riittävään vesilämpöakkuun ja säätäisi automatiikalla käynnin valoisaan aikaan mahtaisikohan riittää kennojen teho joulukuussa kun kennojen teho on pienempi. Olisiko tämä mahdollinen tulevaisuuden ratkaisu.
Puulämmitys kun perustuu siihen että siinä poltetaan puita eli uskon että puu lämmitys ei tule nousemaan kuin erittäin suosituksi ja suositeltavaksi kakkos lämmitys ratkaisuksi.
Omasähkön pientuotanto tulee varmaankin lisääntymään jos ja kun piensähköntuottajien tekemä energia tulee sähköyhtiöiden ostettavaksi samaan malliin kuin muistaakseni on Hollannissa.

[maanma]

Parhaimmillaan Aurinkokeräimestä saa yli 4kW/pv/m2, mutta silloin kulman pitää olla korkeussuunnassa oikea eli paneelin pitää pystyä "nousemaan" aurinkoa vastaan helmi maaliskuussa jopa 75 asteen kulmaan.

[punny]

Parhaimmillaan Aurinkokeräimestä saa yli 4kW/pv/m2, mutta silloin kulman pitää olla korkeussuunnassa oikea eli paneelin pitää pystyä "nousemaan" aurinkoa vastaan helmi maaliskuussa jopa 75 asteen kulmaan.

Tuo aurinkopaneeli kiehtoo meikäläistäkin vahvasti ja se olisikin hyvä lisä jokaiseen taloon. Ainoa vaan ku Suomessa tuo aurinko haluaa näyttäytyä enempi vain kesäisin, tänä talvenakin on aurinkoiset päivät olleet melko harvassa.

[maanma]

Näin on harvassa olleet aurinkoiset päivät kahtena viime vuonna syksyllä/talvella.

Pelkkien keräinten ratkaisun toteuttamiseen voi saada 15% energia-avustuksen laitekustannuksista.

[zzz]

Puun puhtaassa poltostahan ei tule muita päästöjä kuin pienhiukkasia ja hiilidioksidia. Hiilidioksidi sitoutuu kohtuullisen nopeasti takaisin puuhun eli varsinaisesti hiilidioksidin määrä ei ilmassa lisäänny.

Pienhiukkaset... Noh ketä ne kiinnostaa? Ei ainakaan päättäjiä! Joka paikassahan suositellaan siirtymistä diesel autoiluun (huom. uusi auto vero) bensiinin sijasta. Dielsel auto puolestaan tuottaa niitä pienhiukkasia reippaasti enemmän kuin bensiini (katalysaattorista huolimatta)...

Vety on varteen otettava energian siirtoväline tulevaisuudessa (muodostetaan vetyä auringosähköllä päiväntasaajalla, tuulivoimalla merellä ja rahdataan se nykyisen öljyn tai kaasun tapaan ihmisille)

[Lepistö-50]

muodostetaan vetyä auringosähköllä päiväntasaajalla, tuulivoimalla merellä ja rahdataan se nykyisen öljyn tai kaasun tapaan ihmisille

Tätä varten tekniikan pitää ilmeisesti vielä kehittyä jonkin verran (vai?). Ainakin muutamat tunnetut tekniikat (höyryreformointi, elektrolyysi yli 90% hyötysuhteella ja termokemialliset syklit) vaativat melko korkean, yli 700 celcius-asteen lämpötilan.

Mutta ydinvoiman kyljessähän lämpötilakaan ei ole ongelma ja vältytään kuskaamiselta saharasta saakka :)

[Hep]

Vedyssä tulee vastaan siirto- ja varastointiongelmat. Se on niin "pientä", että se vuotaa läpi metallistakin. Eli hukkaprosentit ovat suuret. Sen takia sitä pitäisi tuottaa vain tarpeeseen. Ja tietysti turvallisuusongelmat syttymisherkkyyden takia.

Kunhan saadaan fuusiovoimala jauhamaan "ilmaista" sähköä, niin ei tarvitse hyötysuhteista paljoa välittää.

[zzz]

Tätä varten tekniikan pitää ilmeisesti vielä kehittyä jonkin verran (vai?). Ainakin muutamat tunnetut tekniikat (höyryreformointi, elektrolyysi yli 90% hyötysuhteella ja termokemialliset syklit) vaativat melko korkean, yli 700 celcius-asteen lämpötilan.

Vedyssä tulee vastaan siirto- ja varastointiongelmat. Se on niin "pientä", että se vuotaa läpi metallistakin. Eli hukkaprosentit ovat suuret. Sen takia sitä pitäisi tuottaa vain tarpeeseen. Ja tietysti turvallisuusongelmat syttymisherkkyyden takia.

Vetytekniikka tulee ensin autoihin, polttokenno joka kykenee liikuttamaan tavallista perheautoa riittää reilusti omakotitalo tarpeisiin.
Autotehtaat laittaa vetytekniikan tutkimiseen hirvittäviä summia nykyään.
Kunhan vetyautot yleistyvät (20-30 vuotta) syntyy vedylle kova kysyntä ja sitä myötä tehokas valmistus, varastointi ja kuljetus. Jakelu yrityksethän on jo olemasaa, nykyiset öljyn myyjät. Vedyn varastointi turvallisesti omakotitalossa on varmasti helpompaa (maan alla) kuin liikkuvassa autossa kolaritilanteissa.

Edullisinta ja tehokkainta tietysti on käyttää sähkö suoraan sähkönä ilman että energiaa hukataan sähkö-vety-sähkö muunnokseen mutta kun suomessa ja maailmassa rupee sähköntuotanto mahdollisuudet olemaan vähissä (paitsi ydinvoima), varsinkin jos hiilen käyttö lopetetaan (mitä kyllä epäilen) ympäristö vaikutusten vuoksi.