Terve!
Harkitsemme rintamamiestalon hankintaa. Kohteeseen on tehty kellariin lämmintä tilaa (sauna, pesu- ja pukuhuone ja muuta tilaa). Lattiamateriaalina on laatoitus jonka alla lattialämmitys (sähkö). Betonilaatan vahvuus on omistajan mukaan noin 150mm, mutta eristeitä ei ole koskaan lisätty.
Kellarin seinät on eristetty sisäpuolelta rakenteella, jossa eristeenä on 30mm PSU-levy. Eristeen ja perusmuurin välissä on 22mm tuuletusrako. Salaojaremonttia ei ole tehty, omistajaan mukaan ongelmia ei ole ilmennyt.
Kysymys kuuluu: Onko rakenne täydellinen pommi, olettaen että toteutamme salaojaremontin, mohdollisesti myös ulkopuolisen lämpöeristyksen? Onko lattian rakenteessa muuta ongelmaa kuin se, että sähköä voi kulua aika tavalla?
Kohde kiinnostaa kovasti, on hyvällä alueella, mutta itse vedän rajan siihen etten ala aiempia tekeleitä purkamaan. Mieluummin ostan vaikka uuden...
Remontoitu kellari - täys pommi?
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Korjatuissa kellareissa yleensä piilee riski, koska vanhaa rakennetta on muutettu.
Remontti pitäisi aina aloittaa ulkopuolelta, oikeaoppisella rakenteella: Tiivis sisältä ja ulospäin harveneva. Pääosa lämmöneristeestä ulkopuolelle.
Salaojitus ei pelkästään ratkaise ongelmia, vaan on panostettava samalla ulkopuoliseen lämmön- ja kosteudeneristykseen !
Salaojitus rakennetaan pohjaveden pinnan nousua vastaan.
Nykyinen rakenteesi muodostaa ainakin riskin: Kapillaariselle kosteudennousulle, Vedenpaineelle maan ja kellarinseinän välissä, sekä kondensille tuuletusraossa, mikäli lämmintä kosteaa sisäilmaa kierrätetään kylmää perusmuuria vasten.
Lattiarakenne eristämättömänä on varsinainen maalämmitys, joka kuluttaa varmasti runsaasti energiaa. Myös kosteusongelmien ilmaantuminen lattiapinnoitteiden alle on varsin todennäköistä, mikäli käytetään vesihöyrytiiviitä pintamateriaaleja. Väliseiniin siirtynyt kosteus on myös hyvin yleistä tämän tyyppisissä rakenneratkaisuissa.
Suosittelen salaojittavien, erinomaisesti vesihöyryä läpäisevien eristeiden käyttöä rakenteiden korjauksissa, näin saadaan aikaiseksi rakennusfysiikan mukainen rakenne.
Ratkaisutapa on samanlainen, niin kellarinseinässä, kuin lattiassakin. Toinen betonirakenne vaan on vaakatasossa ja toinen pystytasossa.
Lämmitettävään lattiaan tupla määrä eristettä verrattuna kellarinseinään, eli seinään 100 mm ja lattiaan 200 mm.
Salaojittavalla lämmöneristeellä on useampia toimintatapoja: Kapillaarikatko, lämmöneristys, kosteuseristys ja salaojitus, sekä se toimii automaattisena kuivaajana vesivahingon sattuessa koko talon käyttöiän.
Voit myös lueskella palstan aikaisempia kirjoituksia, joissa aihetta on käsitelty perusteellisesti useita kertoja.
Mielestäni talon voi hyvinkin ostaa, kun varautuu tekemään remonttia. Rintamamiestalo on yleensä hyvä hankinta verrattuna 70 luvun pahvitaloihin, joissa sokkeli puuttuu miltei kokonaan ja suuret ikkunat vuotavat runsaasti energiaa harakoille.
Remontti pitäisi aina aloittaa ulkopuolelta, oikeaoppisella rakenteella: Tiivis sisältä ja ulospäin harveneva. Pääosa lämmöneristeestä ulkopuolelle.
Salaojitus ei pelkästään ratkaise ongelmia, vaan on panostettava samalla ulkopuoliseen lämmön- ja kosteudeneristykseen !
Salaojitus rakennetaan pohjaveden pinnan nousua vastaan.
Nykyinen rakenteesi muodostaa ainakin riskin: Kapillaariselle kosteudennousulle, Vedenpaineelle maan ja kellarinseinän välissä, sekä kondensille tuuletusraossa, mikäli lämmintä kosteaa sisäilmaa kierrätetään kylmää perusmuuria vasten.
Lattiarakenne eristämättömänä on varsinainen maalämmitys, joka kuluttaa varmasti runsaasti energiaa. Myös kosteusongelmien ilmaantuminen lattiapinnoitteiden alle on varsin todennäköistä, mikäli käytetään vesihöyrytiiviitä pintamateriaaleja. Väliseiniin siirtynyt kosteus on myös hyvin yleistä tämän tyyppisissä rakenneratkaisuissa.
Suosittelen salaojittavien, erinomaisesti vesihöyryä läpäisevien eristeiden käyttöä rakenteiden korjauksissa, näin saadaan aikaiseksi rakennusfysiikan mukainen rakenne.
Ratkaisutapa on samanlainen, niin kellarinseinässä, kuin lattiassakin. Toinen betonirakenne vaan on vaakatasossa ja toinen pystytasossa.
Lämmitettävään lattiaan tupla määrä eristettä verrattuna kellarinseinään, eli seinään 100 mm ja lattiaan 200 mm.
Salaojittavalla lämmöneristeellä on useampia toimintatapoja: Kapillaarikatko, lämmöneristys, kosteuseristys ja salaojitus, sekä se toimii automaattisena kuivaajana vesivahingon sattuessa koko talon käyttöiän.
Voit myös lueskella palstan aikaisempia kirjoituksia, joissa aihetta on käsitelty perusteellisesti useita kertoja.
Mielestäni talon voi hyvinkin ostaa, kun varautuu tekemään remonttia. Rintamamiestalo on yleensä hyvä hankinta verrattuna 70 luvun pahvitaloihin, joissa sokkeli puuttuu miltei kokonaan ja suuret ikkunat vuotavat runsaasti energiaa harakoille.