nyt oltais päästy siihen vaiheeseen remontissa että kaikki vanha on poissa kellarin sauna ja suihkutilasta, eli lattiat auki ja vanhat rivinteeraukset kaadettu jne.
Yritin tossa haulla etsiä vastausta mutta en nyt ottanut selvää ja kun ei asioista niin ymmärrä.Tapaus seuraava: Kellarin sisäseinillä on piki/bitumi? verhous, ulkopuolella ei ole, eikä vielä mitään muutakaan, tulossa kesällä salaojitukset ja patolevyt.
Ollaan nyt sitten tekemässä rivinteeraukset uudestaan harkoilla jotka nostetaan anturoista lähtien, niin lähinnä mietitään sitä että pitäisikö tuo piki ainakin osittain "rapsia" pois tuolta välistä vai onko tuosta mitään haittaa noin niinkuin seinän hengittävyyden/kuivumisen kannalta?
Omina ajatuksia tuli vaan mieleen että muodostuuko tuohon sellainen kerrosleipä efekti, jos ulkoseinän sisäpinnalla on tuo piki ja sitten rivinteerauksen sisäpinnalla vesieristys, niin mihin suuntaan kapillaarin kosteus sitten häviää?
Ja sitten vielä kapillaarisuuteen liittyen, kun tuo rivinteeraus lähtee anturasta asti, niin miten parhaiten estetään kapillaarin kosteuden nousu tuonne väliin? Kun meinattiin vetää lisää pikeä/bitumia anturalle asti, jos ei ole mitään haittaa, vai riittääkö ihan bitumihuopa harkon alla.
Lattiaahan on tulossa lattialämmitys, ja tämän hetkinen tuleva rakenne alhaalta ylös; hiekka, 200mm styroksi, valu.
No eiköhän tässä taas kerraksi..
Piki ja seinän hengittävyys
-
Rojekti-51
- Uusi jäsen
- Viestit: 7
- Liittynyt: To Helmi 07, 2008 10:45
- Paikkakunta: Kuusankoski
Tuosta pikiasiasta en kyllä ole varma. Meillä on kanssa piki kivijalan sisäpuolella+rivinteeraus, eikä ainakaan mitään aistittavaa haittaa ole ollut.
Pesuhuoneen seinille laitoin vain suihkun alueelle vedeneristyksen, eli sinne missä vesi roiskuu, muualle vain laatoitus.
Tuosta sinun lattiarakennesuunnitelmasta puuttuu kapillaarikatko.
Ja ulkopuolen rakennetta kannattaa miettiä myös, patolevy ei ole autuaaksi tekevä, muitakin vaihtoehtoja on. Niistä on keskusteltu runsaanpuoleisesti tällä palstalla. Itselläni ei ole ulkopuolella mitään eristyksiä.
Pesuhuoneen seinille laitoin vain suihkun alueelle vedeneristyksen, eli sinne missä vesi roiskuu, muualle vain laatoitus.
Tuosta sinun lattiarakennesuunnitelmasta puuttuu kapillaarikatko.
Ja ulkopuolen rakennetta kannattaa miettiä myös, patolevy ei ole autuaaksi tekevä, muitakin vaihtoehtoja on. Niistä on keskusteltu runsaanpuoleisesti tällä palstalla. Itselläni ei ole ulkopuolella mitään eristyksiä.
Patolevy ulkopuolella ja piki sisäpuolella ei tunnu ihan kaikkein parhaalta vaihtoehdolta. Varsinkin jos pikeä on ihan koko matkalta. Siihen sitten päälle vielä rivinteerauksen vesieriste niin on aika monta pussia.
Itse varmaan käyttäisin tuota "vaihtoehtoista" tuotetta.
Styroksin alle 20-30cm 6-16mm sepeliä tai sitten lattiaankin tuota "vaihtoehtoista" tuotetta + styroksia 100mm päälle, jos säästää haluaa, tai sitten kokonaan "vaihtoehtoisella". Riippuu hieman neliöistä, isossa kellarissa 200mm "vaihtoehtoista" on aika iso investointi.
Vaihtoehtoinen tuote on tietenkin fuktisol tai isodrän. Lopullisessa rempan hinnassa ei noiden hinta ole mitenkään budjettia kaatava.
Toki patolevykin on vaihtoehto, mutta kannattaa varmistaa, että seinä kuivuu johonkin suuntaan. Siinä tapauksessa ehkä pien poisto ainakin osittain voisi olla paikalla.
Onkos aikaisemmin ollut kosteutta ja jos on niin minkä verran?
Rivinteeraus voi toki lähteä uuden kapillaarikatkoisen lattian päältä, näin olen usein nähnyt tehtävän.
Itse varmaan käyttäisin tuota "vaihtoehtoista" tuotetta.
Styroksin alle 20-30cm 6-16mm sepeliä tai sitten lattiaankin tuota "vaihtoehtoista" tuotetta + styroksia 100mm päälle, jos säästää haluaa, tai sitten kokonaan "vaihtoehtoisella". Riippuu hieman neliöistä, isossa kellarissa 200mm "vaihtoehtoista" on aika iso investointi.
Vaihtoehtoinen tuote on tietenkin fuktisol tai isodrän. Lopullisessa rempan hinnassa ei noiden hinta ole mitenkään budjettia kaatava.
Toki patolevykin on vaihtoehto, mutta kannattaa varmistaa, että seinä kuivuu johonkin suuntaan. Siinä tapauksessa ehkä pien poisto ainakin osittain voisi olla paikalla.
Onkos aikaisemmin ollut kosteutta ja jos on niin minkä verran?
Rivinteeraus voi toki lähteä uuden kapillaarikatkoisen lattian päältä, näin olen usein nähnyt tehtävän.
-
Rojekti-51
- Uusi jäsen
- Viestit: 7
- Liittynyt: To Helmi 07, 2008 10:45
- Paikkakunta: Kuusankoski
No juu, tuo ulkoseinän eristys sun muut ei vielä ole loppuun asti mietitty, mutta ainakin salaojat laitetaan. Liika kosteutta ei ole, eikä mitään merkkejä siitä että olisi joskus ollut. mutta sen verta kun vedettiin uudet viemärit ja joutu kaivamaan kellarin sivua auki niin anturan syvyydessä maa on aikastalailla savipitoista, ja rupesi keräämään vettä pohjalle, tämä siis talon ulkopuolella.
Joo tosiaan tosta kapillaarikatkosta, olen tietoinen siitä että tosta kakusta puuttuu se sepeli, joka tod.näk sinne laitetaan. Tuo vaihtoehtoinen eristys kuulostaa ihan vakuuttavalta, mutta ei ole vakuuttanut siinä määrin ettäkö se olisi niin paljon parempi kuin perus styroksit, tosin mistä minä tiedän.
Tosin eräältä taholta tuli mielipide ettei 30cm sepeli kapillaarikatkona näyttele niin suurta osaa, vaikkakin on lattialämmitys. Perusteella että koska lattialämmitettävä pinta-ala on noin 15m2(sauna&suihkutila), kun huomioidaan kuitenkin koko kellarikerroksen pinta-ala noin 40m2. Kokonaisuutta tarkasteltaessa, eristäminen on oleellista ettei lattialämmitys lämmitä maata, mutta maasta nouseva kapillaarinen kosteus ei tule aiheuttamaan mitään ongelmia, kun ei ole tähänkään asti, kun kuitenkin muut lattiat kellarissa pysyvät sellaisenaan. Korjatkaa jos on väärää tietoa.
Tosin se että nyt on tarkotus tehdä "tiiviimpi" rivinteeraus, sekä eristää paremmin, jolloin rupesi arveluttamaan että olisiko parempi ottaa tuo piki tuolta välistä pois, juuri varmistuakseen että tosiaan pääsisi hengittämään johonkin suuntaan, tosin ihan ok tuo on näyttäny toimivan tähän asti.
Rivinteeraus tässä tapauksessa ei ole nousemassa kapillaarikatkoisen lattia laatan päältä vaan anturasta asti, eli onko tuo bitumihuopa ihan riittävä katko tuohon anturan ja harkkoseinän väliin?
Joo tosiaan tosta kapillaarikatkosta, olen tietoinen siitä että tosta kakusta puuttuu se sepeli, joka tod.näk sinne laitetaan. Tuo vaihtoehtoinen eristys kuulostaa ihan vakuuttavalta, mutta ei ole vakuuttanut siinä määrin ettäkö se olisi niin paljon parempi kuin perus styroksit, tosin mistä minä tiedän.
Tosin eräältä taholta tuli mielipide ettei 30cm sepeli kapillaarikatkona näyttele niin suurta osaa, vaikkakin on lattialämmitys. Perusteella että koska lattialämmitettävä pinta-ala on noin 15m2(sauna&suihkutila), kun huomioidaan kuitenkin koko kellarikerroksen pinta-ala noin 40m2. Kokonaisuutta tarkasteltaessa, eristäminen on oleellista ettei lattialämmitys lämmitä maata, mutta maasta nouseva kapillaarinen kosteus ei tule aiheuttamaan mitään ongelmia, kun ei ole tähänkään asti, kun kuitenkin muut lattiat kellarissa pysyvät sellaisenaan. Korjatkaa jos on väärää tietoa.
Tosin se että nyt on tarkotus tehdä "tiiviimpi" rivinteeraus, sekä eristää paremmin, jolloin rupesi arveluttamaan että olisiko parempi ottaa tuo piki tuolta välistä pois, juuri varmistuakseen että tosiaan pääsisi hengittämään johonkin suuntaan, tosin ihan ok tuo on näyttäny toimivan tähän asti.
Rivinteeraus tässä tapauksessa ei ole nousemassa kapillaarikatkoisen lattia laatan päältä vaan anturasta asti, eli onko tuo bitumihuopa ihan riittävä katko tuohon anturan ja harkkoseinän väliin?
Mielipiteitä on monia, osalla vaan on paremmat mielipiteet. Jos kyseinen henkilö on rakennusalan ammattilainen niin kummastuttaa, hän kun antaa rakentamismääräyksien vastaisen ehdotuksen rakenteesta.Rojekti-51 kirjoitti: Tosin eräältä taholta tuli mielipide ettei 30cm sepeli kapillaarikatkona näyttele niin suurta osaa, vaikkakin on lattialämmitys. Perusteella että koska lattialämmitettävä pinta-ala on noin 15m2(sauna&suihkutila), kun huomioidaan kuitenkin koko kellarikerroksen pinta-ala noin 40m2.
"Maanvastaisen lattian alapuolelle ja maanvastaisten seinien ulkopuolelle
rakennettavissa salaojituskerroksissa käytettävän materiaalin kapillaarisuuden
on oltava riittävän pieni, jotta salaojituskerros luotettavasti katkaisee
haitallisen veden kapillaarisen vaaka- ja pystysuuntaisen siirtymisen
maapohjasta rakenteisiin."
"Ohje
Maakerroksissa, jotka ovat kapillaarisen
nousukorkeuden yläpuolella, ja joiden
vesipitoisuus on hyvin alhainen, esiintyy
yleensä aina kosteutta. Tästä johtuen
maan huokostilassa olevan ilman suhteellinen
kosteus on aina hyvin korkea,
lähes 100 %."
http://www.finlex.fi/pdf/normit/17075-B3s.pdf
Kyllä se kosteus vaan aika hyvin hiekassa nousee. Meillä oli juurikin hiekkaa ja sen päällä urtsilevy. Ja oli kyllä märkänä. Toki jos pidät huolta, että lattia pääsee kuivumaan sisäänpäin oikein kunnolla niin ei kai pieni kapillaarinen kosteus mitään haittaa, mutta miksi ihmeessä mennä perse edellä puuhun ja tehdä rakenteellisesti väärin kun tekee uusiksi? Rakennusmääräyksetkin vaativat kapillaarikatkon, joten jos jossain vaiheessa olet myymässä taloa kannattaa tuosta rakenteesta huomauttaa ostajalle... Mutta se onkin sitten jo ihan toinen tarina.
Vanha lattia onkin ihan kunnossa, siinä kun ei luultavasti ole vesieristettä pinnassa ja lisäksi tuolla on luultavasti pohjavalu jonka päällä on huopa ja sitten vasta pintavalu (ainakin näin meillä) siinähän kapillaarisuus katkaistaan tuolla piellä tai huovalla.
Kannattaa muistaa, että kun rakenteita muuttelee ja pinnat tivistyvät niin rakenne ei toimi enää niinkuin ennen... Jos uusi betoni on paljon tiiviimpää kuin vanha.
Eihän Fuktisol eristä mitenkään paremmin kuin styroksi, mutta se toimii samalla kapillaarikatkona joka on mielestäni sen paras ominaisuus.
Tältäkin palstalta löytyy useampi tapaus missä huonosti suunniteltu remppa on muutaman vuoden päästä osoittautunut sudeksi ja sitten ihmetellään kosteutta.
Miksi et muuten voi aloittaa tuota rivinteerausta lattian päältä, onko siihen jokin erikoinen syy?
Kysymys kuuluukin, miksi tehdä puolivalmista kun voi tehdä melkein samalla hinnalla ja luultavasti pienemmällä vaivalla ihan valmistakin? Mutta teet miten teet, tosin itse suosittelen ainakin kapillaarisen veden katkaisemista jollain keinolla ja harkintaa mihinkä paikkoihin tulee laitettua tiiviitä pintoja eli vesieristettä tai pikeä.
-
Rojekti-51
- Uusi jäsen
- Viestit: 7
- Liittynyt: To Helmi 07, 2008 10:45
- Paikkakunta: Kuusankoski
Tosiaan toi mielipide kapillaarikatkon tarpeettomuudesta oli paikallisen rakennustarvikeliikkeen myyjän, joten hänen ammattitaidosta en tiedä. Mutta tämän takia juuri kysynkin useamman mielipiteen, koska niinkuin sanoitte jokaisella on mielipiteensä, toiset parempia kuin toiset.
Tuosta vanhasta lattiarakenteesta sen verta että, ei ollut kuin pohjavalu, siinä suoraan pintavalu, jossa päällä vedeneristys ja laatta. Nämä ilmeisesti tyhty tuossa 70-luvun notkossa, löyty ainakin sellainen päivämäärä kirjattuna saunan seinään. Saunassa oli mielenkiintoinen lattialaatta, paikoin jopa 35cm paksu, oli vissiin tehty kaatojen takia ajan saatossa.
En periaatteessakaan rupea tekemään perseelleen remonttia, kun kerta näin ison vaivan näkee niin tehdään se niin hyvin kuin mahdollista, mutta kuitenkin siten että halvempikin ratkaisu kelpaa, jos se vain ajaa saman asian.
Tuon rivinteerauksen aloittaminen tuntuu helpommalta aloittaa tässä vaiheessa suoraan anturasta, ja sitten valaa lattia kun saa seinät nostettua. Vanha rivinteeraus nousu juurikin tuosta lattialaatan päältä. Onko tuolla mitään suurempaa merkitystä kumminpäin tekee?
Mutta kapillaarikatko tehdään, tämä selvä. Mutta edelleen alkuperäinen kysymyksen vastaus uupuu, otanko pien seinästä pois vai annanko olla, eli jos teoriassa ajatellaan onko siitä enemmän hyötyä vai mahdollista haittaa, kun kerta tulee tiiviimpi ja paremmin eristetyt tilat jossa pintojen kuivumisella oikein on nyt suurempi merkitys. Nyt kun ollaan vielä nimenomaan suunnittelu vaiheessa, niin nythän ne asiat täytyy selvittää. Itse kun en asioita tiedä, sen takia tääläkin kyselen ettei tulis tehtyä mitään tyhmää. Kiitoksia vinkeistä jo etukäteen.
Tuosta vanhasta lattiarakenteesta sen verta että, ei ollut kuin pohjavalu, siinä suoraan pintavalu, jossa päällä vedeneristys ja laatta. Nämä ilmeisesti tyhty tuossa 70-luvun notkossa, löyty ainakin sellainen päivämäärä kirjattuna saunan seinään. Saunassa oli mielenkiintoinen lattialaatta, paikoin jopa 35cm paksu, oli vissiin tehty kaatojen takia ajan saatossa.
En periaatteessakaan rupea tekemään perseelleen remonttia, kun kerta näin ison vaivan näkee niin tehdään se niin hyvin kuin mahdollista, mutta kuitenkin siten että halvempikin ratkaisu kelpaa, jos se vain ajaa saman asian.
Tuon rivinteerauksen aloittaminen tuntuu helpommalta aloittaa tässä vaiheessa suoraan anturasta, ja sitten valaa lattia kun saa seinät nostettua. Vanha rivinteeraus nousu juurikin tuosta lattialaatan päältä. Onko tuolla mitään suurempaa merkitystä kumminpäin tekee?
Mutta kapillaarikatko tehdään, tämä selvä. Mutta edelleen alkuperäinen kysymyksen vastaus uupuu, otanko pien seinästä pois vai annanko olla, eli jos teoriassa ajatellaan onko siitä enemmän hyötyä vai mahdollista haittaa, kun kerta tulee tiiviimpi ja paremmin eristetyt tilat jossa pintojen kuivumisella oikein on nyt suurempi merkitys. Nyt kun ollaan vielä nimenomaan suunnittelu vaiheessa, niin nythän ne asiat täytyy selvittää. Itse kun en asioita tiedä, sen takia tääläkin kyselen ettei tulis tehtyä mitään tyhmää. Kiitoksia vinkeistä jo etukäteen.
Vaikka kuinka hyvin onnistuisit katkaisemaan alhaalta ja sivulta tulevan kosteuden niin silti on hyvä tehdä sisäpuolisista rakenteista sellaisia, että kostuttuaan (mistä ikinä syystä) niillä on kyky kuivua sisäänpäin.
Minulla on koko kellarin lattia laatoitettu ja saumoihin käytettiin hyvin hengittävää Kiillon vanhanaikaista laastia ilman erikseen myytäviä saumoja kovettavia/tiivistäviä lisäaineita. Muiden merkkien laasteissa nuo lisäaineet ovat mukana itse laastissa.
- Puhtaanapitoa ajatellen kovat, suojatut saumat olisi toki kiva asia.
Toisaalta minulla ei ole kosteita tiloja kellarissa. Jos tekisin sinne pesuhuoneen käyttäisin ehdottomasti suihkukaappia ja sellaista sinullekin suosittelen: miksi ihmeessä päästää valumavedet ja suihkusta syntyvä vesisumu rakenteiden pinnalle kun tuon kosteuden voi ohjata suoraan ja hallitusti viemäriin?
Tsemppiä projektillesi ja aivan erityisesti tälle suunnitteluvaiheelle, jos teet virheen suunnittelussa ei huolellisinkaan toteutus pelasta lopputulosta.
Minulla on koko kellarin lattia laatoitettu ja saumoihin käytettiin hyvin hengittävää Kiillon vanhanaikaista laastia ilman erikseen myytäviä saumoja kovettavia/tiivistäviä lisäaineita. Muiden merkkien laasteissa nuo lisäaineet ovat mukana itse laastissa.
- Puhtaanapitoa ajatellen kovat, suojatut saumat olisi toki kiva asia.
Toisaalta minulla ei ole kosteita tiloja kellarissa. Jos tekisin sinne pesuhuoneen käyttäisin ehdottomasti suihkukaappia ja sellaista sinullekin suosittelen: miksi ihmeessä päästää valumavedet ja suihkusta syntyvä vesisumu rakenteiden pinnalle kun tuon kosteuden voi ohjata suoraan ja hallitusti viemäriin?
Tsemppiä projektillesi ja aivan erityisesti tälle suunnitteluvaiheelle, jos teet virheen suunnittelussa ei huolellisinkaan toteutus pelasta lopputulosta.