Eristämätön kellarin lattia

[TIR]

Osaisiko joku kertoa, kuinka paljon eristämättömään kellarin lattiaan hukkuu lämpöä, vaikkapa vuositasolla kWh per neliömetri? Kuinka paljon ”normaalilla” lattian eristyksellä pystyisi oikeasti säästämään energiaa?

Toinen kysymys liittyy eristämättömän kellarin lattian kosteustekniseen toimintaan. Matti Alander kirjoitti tuolla toisessa ketjussa (http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic.php?f=17&t=6489) seuraavasti: ”Lämmön sitoutuminen Termisesti maaperään on nykyisin jo hyvin tiedossa oleva ongelma. Maaperän liika lämpiäminen talon alla muodostaa riskin kosteudennousulle vesihöyrynä maaperästä huonetilaan.” Tästä on ollut ennenkin juttua mutta en silti ole aivan ymmärtänyt, miten iso ongelma asia oikeasti on. Maaperähän ei voi ikuisesti lämmetä, vaan joskus saavutetaan tasapainolämpötila, joka vaihtelee vuodenaikojen mukaan. Eli mitä tuo riski oikeasti tarkoittaa.

Meillä on rintamamiestalo vuodelta –53, jossa on isot kellaritilat pesutiloina ja varastona. Salaojia ei ole. Kellarissa vanhat rivinteeraukset ja välissä villaa. Lattia on ohutta betonia saven päällä, lattia on pintakuiva (joskin selvästi sieltä kosteutta tulee) ja vesi ei tule milloinkaan kellariin, joskin korkean pohjaveden aikaan, lähinnä talvella, pohjavesi nousee lähes kellarin lattian pinnan tasalle. Siksi kellarin lattiaan onkin upotettu tynnyri ja uppopumppu. Kellarissa pidetään ympäri vuoden 15-20 asteen lämpöjä vesikiertopattereilla – siksi tuo energiankulutuskin kiinnostaa. Ilmanvaihto toimii, neljä hormia tulee kellariin asti. Talvella pykit kuivuvat yhdessä yössä, kesällä ei edes kahdessa vuorokaudessa. Tässä kellarissa maaperä lämpiää varmasti, mutta mitä se käytännössä tarkoittaa?

[Matti Alander]

Lämmön suuntautuminen ja sitoutuminen maaperään on tietysti riippuvainen erittäin monista tekijöistä: Kellarin lämpötilasta, lämmitysjärjestelmästä, lattian rakenteesta, maaperästä talon alla, kosteusolosuhteista jne...
On kuitenkin päivänselvää, ettei näillä energian hinnoilla maaperää kannata lämmittää, eikä se ole Ekologisestikaan kovin suotavaa.
Voisin väittää, että ainakin 5000 kWh vuodessa energiaa palaa aivan helposti maaperän lämmittämiseen n. keskimäärin rintamamiestalon eristämättömässä kellarissa.
Maaperä lämpiää talon alla, koska lämpimän talon sijainti maan päällä estää maaperän jäähtymistä tehokkaasti ja kellarillisessa talossa vielä hieman enemmän.
Lämpöä menee myös maaperään kellarin seinistä ja harakoille kellarin maanpinnan yläpuolelta. Tapauksessasi seinän villaeristyksellä on jonkin verran vaikutusta, mutta ei välttämättä kovinkaan paljon, koska kylmäsiltoja on anturan ja lattian kautta melkoisesti ja ohut eristyskerros ei paljonkaan eristä.
Kosteutta nousee lattiasta ylös, sekä kapillaarisesti, että vesihöyrynä alkuperäisen eristämättömän rakenteen ansiosta. Ainoa tapa saada kosteuden kulkusuuntaa muutettua kohti maaperää on riittävä lattian lämmöneristäminen ja mielellään pienen vesihöyrynvastuksen omaavilla tuotteilla.
Nyrkkisääntönä voidaan pitää 3 asteen lämpötilaeroa maaperän ja lattian välissä, jolloin kosteusvirta on alaspäin betonilattiasta. Mitä suurempi lämpötilaero saadaan aikaiseksi, sitä tehokkaampi kuivuminen ulos rakennuksesta. Siksi suosittelenkin lämmöneristyksen paksuudeksi lattiaan vähintään 200 mm, tämänkin jälkeen korjausrakentamisessa jää vielä melko massiiviset anturoiden kylmäsillat.
Kellarisi rakenne on sellainen, ettei kuivumista tapahdu, kuin tuulettamalla. Kesäinen ulkoilma sisältää paljon kosteutta, jolloin sisäilman suhteellinen kosteus nousee ja pyykki kuivuu varsin huonosti. Kesäaikaan ja muutenkin pyykin kuivaaminen ulkona on tehokkaampaa.
Fuktisol eristetyissä kellareissa, niin kellarinseinä, kuin lattiakin osallistuu tehokkaasti huoneilman kuivausprosessiin ja pyykit kuivuvat huomattavasti nopeammin. Tähän voisi kommentoida ne joilla on omakohtaisia huomioita aiheesta.
Hyvä lämmöneristäminen on aina kannattavaa, eikä se vaadi huoltotoimenpiteitä tai uusimista ainakaan 50 seuraavaan vuoteen. Energian hinnan kasvaessa lämmöneristyksen hinta on aika äkkiä maksettu ja samalla saadaan kellariin puhtaampi ja terveellisempi sisäilma.

[Hower]

Voisin väittää, että ainakin 5000 kWh vuodessa energiaa palaa aivan helposti maaperän lämmittämiseen n. keskimäärin rintamamiestalon eristämättömässä kellarissa.

- meidän maalämpöpumppumme sähkönkulutus (lämmitys+käyttöveden lämmitys) 10 kuukauden ajalta oli 7200kWh. Jos siis lämpöeristän kellarin lattian niin kulutus tippuu pariin tuhanteen kilowattituntiin??? jopa nollaan jos eristän vielä seinätkin....

Väitän, että maaperä huonosti lämperistetyn lattiamme alla on myös riittävän viileä.
rakenne: pohjalaatta/sepelikerros/pintalaatta.

[Matti Alander]

5000 kWh on suurin piirtein sama kuin 500 litraa öljyä, jos suhdeluokka aukeaisi ehkä paremmin.
Lämpöpumppu on oiva lämmitysmuoto, jolla saadaan aikaiseksi selvää säästöä positiivisen hyötysuhteen ansiosta.
Hyvä eristäminen on vielä parempi, eikä vaadi huoltoa tai uusintaa ainakaan seuraavan 50 vuoden aikana, kuten lämpöpumppu.
Eristämisestä on hyötyä myös maalämpöpumpun omistajalle, mutta aivan noin pieniin lukemiin en sentään usko kuin Hower.
Hyvä eristäminen myös säästää kombressoriasi, vähemmän käytön ansiosta, joten olen edelleenkin sitä mieltä, että eristäminen kannattaa aina, niin lämpötaloudellisesti, kuin kosteusteknisestikin.
Jo lähitulevaisuudessa hyvin lämmöneristetyt talot tulevat olemaan kysyttyjä ja saattaa niitä plus energia talojakin Suomeen ilmestyä, jolloin Howerinkin toiveajattelu toteutuisi.
Meilläkin on rakenteilla jo useampia Passiivitaloja ja kiinnostusta tuntuu riittävän. Passiivitaloissa kosteustekniikan oikeaoppinen osaaminen on myös erittäin tärkeää, eikä se poikkea rintamamiestalon korjaustavastakaan merkittävästi. Lattiaan vaan laitetaan eristeeksi 400 mm Solupolystyreeniä, jossa alimmainen kerros on Fuktisolia.

[Hower]

No enpähän itsekään usko että kulutuksestamme (n. 8000kWh/vuosi, sis. lämpimän veden) menisi kellarin ala- ja ulkopuolisen maan lämmittämiseen esittämäsi 5000kWh:n verran.
Eli jokin tuossa lukemassa mättää.

Rintamamiestalo on lähtökohtaisestikin huono projektikohde matalaenergiataloksi. Eli kyllä mieleen tulee, kannattaako nimenomaan ja ensisijaisesti kellaritiloja höttöisestä purumökistä ryhtyä energiansäästömielessä hurjasti lämpöeristämään.
"Hyvä eristäminen säästää kompressoriasi"
- näinpä, suurin osa talosta on kuitenkin pakkasen armoilla maan yläpuolella ja kellaristakin yläosa. Kannattaisi keskittyä niihin osiin jos maailman meinaa pelastaa ja rahaa säästää.
Kosteusteknisesti noilla eristämisillä saavutetaan varmaan etuja, mutta varsin mainiosti ovat lukemattomat mökit pysyneet käyttökunnossa ihan alkuperäisrakenteillakin. Järkeä käyttämällä.

[Matti Alander]

Kyseessä on lämpömäärä, mutta lämpöpumppusi toimii hyötysuhteella yhdellä kilowatilla kolme. Eli puristat maasta auringon sinne tuottamaa lämpöä, käyttämällä sähköä ja lämpöpumpputekniikkaa hyödyksi. Lisäksi maahan suuntautuvaan lämpömäärään vaikuttavat kovin monet tekijät, eikä vähiten kellarissa pidettävä lämpötila.
Lämpökin siirtyy vielä useammalla tavalla: Johtumalla, aineen mukana, säteilemällä, ilmavirtauksen mukana jne...
On kuitenkin taattua, että sinunkin kellarisi kuluttaisi vähemmän energiaa, mikäli se olisi paremmin lämmöneristetty.
Hyvin eristetty talo ja maalämpö sitten kustannus teknisesti sopivat vähän huonommin yhteen ja tuottavuus voi hieman pienentyä.
On totta että rintamamiestalo sinänsä ei kovin hyvin sovi matalaenergia projektiksi, mutta senkin lisäeristäminen on todettu kannattavaksi. Ja samallahan saadaan parannettua vielä sisäilmaa kellarissa ja vähennettyä kylmän betonin Kondenssiriskiä.

[heikkih]

Hei, jos Howerin lämpöpumppu syö 7,2 MWh sähköä ja 14.4 MWh maalämpöä vuodessa niin eikös energiaa sitten kuluteta 21,6 MWh?
Varmaan siitä viitisen megawattituntia saa menemään maan lämmittämiseen, jos ei ole eristykset kunnossa.

Väkisin juolahtaa pieleen: lätkäistään se maalämmön keruuputkisto sinne talon alle (vaakatasossa oleva putkiverkosto), niin se toimii karkulämmön talteenottojärjestelmänä ja huolehtii ettei maaperä lämpene liikaa. Tietenkin lattia pitää vielä eristää, ettei sukat jäädy kiinni kellarin lattiaan

[Hower]

Hei, jos Howerin lämpöpumppu syö 7,2 MWh sähköä ja 14.4 MWh maalämpöä vuodessa niin eikös energiaa sitten kuluteta 21,6 MWh?
Varmaan siitä viitisen megawattituntia saa menemään maan lämmittämiseen, jos ei ole eristykset kunnossa.

Itseasiassa tuossa on järkipäätelmä, energiaa mökin lämmittämiseen kuluu tietty rutkasti enemmän kuin se lämpöpumpun sähköverkosta ottama määrä. Siinä kai sen vitsi onkin... matematiikka on mulla ilmeisesti vähän heikoissa kantimissa.

tarttee vaimolta kysyä (ite oon enemmän lapio/vasara-yms. asiantuntija) näkeekö siitä pumpun näyttöpaneelista paljon se on pukannu enegiaa ulos....

[Hower]

...möhläys...

[Hower]

http://www.ymparisto.fi/download.asp?co ... 971&lan=fi

"RAKENTEIDEN RAKENNUSFYSIKAALISET
REUNAEHDOT ENERGIAKORJAUKSISSA,
NYKYTILAA JA TULEVAISUUTTA
31.3.2008
Tekn. toht. Juha Vinha:

"Alapohjan lisäeristäminen on
yleensä melko tehotonta, koska
rakennuksen lämpöhäviöistä vain
pieni osa kertyy alapohjan kautta
siirtyvästä lämmöstä.

Uusien tutkimusten mukaan maanvaraisen
alapohjan kautta siirtyy vielä oletettuakin
vähemmän lämpöenergiaa, koska maan
lämmönvastus on suuri.

Maanvaraisen alapohjan lisäeristys on
perusteltu lähinnä silloin, jos lattiaan
asennetaan lattialämmitys tai pyritään
estämään diffuusiolla tapahtuvaa kosteuden
nousua maasta."

Matti Alander: olen edelleenkin sitä mieltä, että eristäminen kannattaa aina

Tossa artikkelissa oli kaavio kerrostalon lämpöhäviöistä: Alapohjan kautta tapahtuva lämmönsiirtyminen on 4% kokonaishäviöistä. Tosin kyseessä on uusi kerrostalo, ei verrattavissa vanhaan.
Jos kuvitellaan, että meillä kuluu lämmitykseen 20 000kWh vuodessa niin lattian kautta häviäisi 800kWh.
Vaikka häviäisi tuplastikin niin jää se aika kauas Matin esittämästä luvusta 5000kWh.

Olen edelleenkin sitä mieltä, että energiataloudellisesti vanhan kaksoislaattalattiamme purkaminen kauttaaltaan, lämpöeristämien ja uuden lattian valaminen olisi ollut taloudellisesti typerää ja toimivuuden kannalta täysin tarpeetonta.

[Matti Alander]

Ihan mielenkiintoinen seminaari, mutta osoittaa juuri että asia ei olekaan aivan näin yksinkertainen. Maaperään siirtyvän lämmön määrä riippuu tietysti aivan siitä mihin tätä verrataan. Koska vertailussa on kyseessä kerrostalo on pohjalaatan prosentuaalinen koko jopa pienempi, kuin kerrostalon ikkunapinta-ala. Ei vaadi paljonkaan ajattelua kummasta energiaa kuluu enemmän ulos.
Aiheessa on erittäin paljon muuttuvia tekijöitä ja kun näistä laskeskellaan muuttuvia tekijöitä, niin ei ole mitään rakettitekniikkaa vertailla lämmönhävikkien määriä. Jos verrataan kerrostaloa, rintamamiestaloa, yksitasoista omakotitaloa tai nykyaikaista Passiivitaloa ovat lopputulokset suurestikin erilaisia.
Tällä palstalla käsitellään pääasiassa rintamamiestaloja, joten koetetaan pysyä enemmän niissä.
Yhteistä kuitenkin kaikille on aina, että hyvä ja oikeaoppinen eristäminen kannattaa aina.
Mikäli halutaan sekoittaa asioita vieläkin sekavammaksi, pitää ottaa huomioon myös investoinnin aikajana, joka lämmöneristeellä on vähintään 50 vuotta.
5000 kWh lukemani perustuu lukemaani Ruotsalaiseen tutkimukseen aiheesta ja se koskee tietysti koko eristämätöntä kellaria, jota pidetään 20 asteen huoneen lämmössä ympäri vuoden. Rahassa tämä kustannus tämän päivän energian hinnassa on n. 20 000 € 50 vuodessa. Energian hinta vähintään tuplaantuu jo seuraavassa 10 vuodessa ja tämäkin laskelma on metsässä tosiaankin aika äkkiä.
Howerin esiin tuoma seminaarimielipide kerrostalon energian kulutuksesta on kuitenkin hyvin suppea ja jo muutaman tekijän muuttaminen muuttaa lopputuloksia merkittävästi.
Kannatta huomioida myös että puhuttaessa juuri rintamamiestaloista on niissä korjauksia tehtävä monasti joka tapauksessa ja lattioita joudutaan purkamaan, jolloin työn yhteydessä eristäminen on tietysti järkevää ja kannattaa todellakin muistaa, että aikajana on seuraavalle 50 vuodelle.
Rintamamiestalon kellarissa myös kosteusteknisen toimivuuden ratkaisu perustuu hyvin paljon oikeaoppiseen lämmöneristykseen, eikä sitä välttämättä aina mitata rahassa, vaan sisäilman laadussa.
Muuten tutkimuksessa oli kerrattu näitä yksinkertaisia perusperiaatteita: Lämmöneristeen lisääminen kylmälle puolelle, niin lattiassa, kuin seinässäkin. Hieman ehkä näin kokeneena korjausrakentajan huvitti maininta kosteutta kestävien lämmöneristeiden käytöstä. Omasta mielestäni ylimääräinen kosteus on saatava kokonaan pois päiväjärjestyksestä ja unohtaa kosteutta kestävät painekyllästetyt ym. materiaalit. Homesienet voivat kasvaa vaikka ikkunalasissa, jos olosuhteet ovat otolliset. Pyrkimyksenä tulee olla samanaikaisesti mahdollisimman pieni energian kulutus ja terveellinen sisäilma, koska vietämme n. 90 % elinajastamme sisäilmassa.
Siis alapohjan eristämisen hyötysuhde perustuu todella moneen tekijään: Rakennuksen kokoon, muotoon, perustuksen pinta-alasuhteeseen muuhun rakennukseen verrattaessa, muiden rakenteiden hataruuteen, ilmatiiveyteen, käytettäviin lämpötiloihin, käyttötottumuksiin, maaperäolosuhteisiin, lattian lämmöneristeiden eristyskykyyn, sisäilman laadun vaatimuksiin, aikajanaan, tuleviin energiakustannuksiin seuraavina vuosikymmeninä, nykyiseen eristämisen kustannuksiin jne...
Puhuttaessa vielä kustannuksista alkaa eristäminen olla vieläkin kannattavampaa myös perustuksissa, kun eristeellä saadaan aikaiseksi remontin yhteydessä vielä salaojitus, kapillaarikatko ja automaattinen kuivaava ominaisuus. Kun nämä ominaisuudet vähennetään eristeen hinnasta ja verrataan 50 vuoden aikajanaan alkaa rintamamiestalon perustuksien eristäminen olla varmasti kannattavaa.
Tästä aiheesta saisi aikaiseksi mielenkiintoisen uuden tutkimuksen ja sopisi hyvin jollekin korkeakoulun opiskelijalle lopputyön aiheeksi.

[pvalila]

Seinustojen avaaminen ja lattian piikkaaminen pois ovat niin suuria toimenpiteitä, ettei niihin yleensä ryhdytä pelkästään energialaskun pienentämiseksi; koska varsinainen tavoite on muualla tulee energialaskun pieneneminen ikäänkuin bonuksena.

[Tinakenkäpoika]

Seinustojen avaaminen ja lattian piikkaaminen pois ovat niin suuria toimenpiteitä, ettei niihin yleensä ryhdytä pelkästään energialaskun pienentämiseksi; koska varsinainen tavoite on muualla tulee energialaskun pieneneminen ikäänkuin bonuksena.

Näissä kyllä tuo säästöbetonin "piikkaaminen" lattiasta ei ole ihan kauhia homma. Iso leka,rautakanki ja poravasara, sillä lattia murenee aikamoista vauhtia jos ei ole uudenaikaista betonia + raudoitusta laitettu sinne, sitten se menee jo hikiseksi hommaksi. Mutta tuo seinustojen avaaminen ihan vain siksi että laittaa sinne eristeet on kyll iso homma. Itsellä tuo on edessä tässä vielä joku vuosi, samalla tiputetaan etupihaa noin 60 cm alemmas että saadaan kaato yläpihalla oikeaan suuntaan.

[mpat]

Kovasti olen itsekkin pähkäillyt salaojien ja fuktisolien jälkeen, että mitä kellarin lattian kanssa tehdään.
Löysin varteenotettavan vaihtoehdon maanvaraiselle lattialle ja lattialämmitykselle eli LK Uralevy XPS (uivat lattiat).Uralevy XPS on tarkoitettu kantavalle lattialle asennettavaan lattialämmitykseen, kun tarvitaan lisäeriste alaspäin. Se soveltuu siksi hyvin asennettavaksi maavaraiselle laatalle ja myös kellaritiloihin. Kosteuden estämiseksi on asennettava (System Platon) tai vastaava. ..mielenkiintoista..
En millään haluaisi lähteä hajottamaan ehjää laattaa..meilläkin kellarin korko 2100 mm, joten tuolla syysteemillä lattia ei nousisi liikaa. Uralevyä on saatavana paksuuksina 30 mm sekä 50mm ja kun kyselin tarjousta niin kaveri sanoi, että levyä löytyisi myös 16 mm, johon tulisi sitten 12 mm putki.
Täytyypi vielä porailla lattiaan muutama reikä ja katsoa miten kosteaa siellä on, mutta mielenkiinnolla odotan tarjousta uralevystä

[timis]

Meillä kellarissa on n 10m2:n pesuhuoneessa vesikiertoinen lattialämmitys ilman eristeitä. Kiertovesi pumppu meni rikki jonkinaikaa sitten eli kellari on tällähetkellä ilman lämmitystä. Mulla on kello öljypolttimeen kytkettynä. Tänävuonna heinäkuussa poltin kävi 19 tuntia eli n. 38 litraa meni öljyä pelkkään lämpimään veteen.
Vastaavasti vuosina 2006 ja 2007 (heinäkuu) poltin kävi 35 ja 36 tuntia eli noin 70-72 litraa. Tuo erotus (n.32-34 litraa) meni kellarin (10m2) lämmittämiseen

Kulutukset ovat todellisuudessa varmaan vähän pienemmät, koska kello ottaa mukaan myös öljyn esilämmitysajan...


.