Ulkoseinän lautavuorauksen kosteusvaurio

[audiopoika]

Minkälaisia kokemuksia lautavuorauksen kosteusvauriosta? Mulla sellainen 4m x 20 cm pätkä märkää kohtaa päädyssä. Jännittää, että mitä sieltä alta löytyy eli kuinka syvälle kosteus onkaan uponnut. Remontti asian tiimoilta edessä ensi kesänä. Kyseessä pystylaudoitus, jossa jokaisen lautavälin kohdalla on pystyrima. Puolessa välissä päätyä menee koko matkalta 90 asteessa oleva poikkilauta, joka on räystäänä kerännyt märkää. Kosteus on juuri sen yläpuolella sen 20 cm ylös ja 4 m leveyssuunnassa. Kannattaisiko nyt talvea vasten tehdä jotkain, etei tilanne pahene?

[jmattis]

jos tuo poikkilauta todella on suorassa kulmassa, niin se ei toimi räystäänä vaan vedenkeräyshyllynä.

pystylautojen alapäät yleensäkin ovat arimpia paikkoja ulkolaudoituksessa. jos talossa on tuollainen poikkipuu, se kannattaa tehdä lautaa paksummasta (eli vähintään kakkoskakkosesta), viistota yläreuna (vähintään 15 astetta), sen pitää tulla ainakin kolme senttiä ulos seinätasosta ja se kannattaa pellittää - ja pellin takareunan pitäisi ulottua yläpuolen seinälautojen taakse reilusti. vielä kun pystylautojen alapäät viistää (ja laudat ovat kunnon puuta ja siinä 28 mm paksuja) niin suurinpiirtein on oikein.

sen poikkipuun vaihdon voi tehdä vaikka heti, jos aikaa on, mutta kyllä se kevääseenkin odottaa. ja sitten kun tuo 'hankausparru' on kunnossa, näkee tarvitseeko pystylautoja vaihtaa ollenkaan.

jos kosteutta on päässyt seinän sisään, hommassa voi olla kiiruumpi: ota yksi lauta pahimmasta paikasta varovasti irti ja tarkasta.

[audiopoika]

Kiipesin tarkistamaan asian tänään. Siinä poikkipuussa on tosi pieni kallistus alaspäin. Pystypuut menee kyllä vaihtoon, koska poikkilaudan yläpuolella olevat ovat imeneet itseensä alareunasta vettä ja se on lahottanut lautaa noin 20 cm ylöspäin. Tein avaimella pienen aukon kostuneeseen lautaan. Sen alta paljastui onneksi kova (eli ilmeisesti myös kuiva) poikkilaudoitus. Poikkilaudoituksen ja ulkovuorauksen väliin mahtui sormi, joten ilmeisesti ilma päässyt ihan hyvin kiertämään. Ajattelin teettää poikkilaudaksi samantien räystäspellin. Teettää siitä sopivan kokoisen, niin eiköhän näytä ihan hyvältä. Ja siihen on helppo teettää sopiva pelti, joka ulottuu riittävästiyläpuolen seinälautojen taakse.

[maanma]

Taisi olla kyse kaksikerroslaudoituksen yläpäästä. Vai onko alla ihan oikeasti laudat noin 30-45 asteen kulmassa?

Usein tuo päälimmäinen kerros lahoaa tuossa tapauksessa yläpäästä, samoin kuin kallistettu tippalauta. Korvaamista tippapellillä minäkin suosisin, vieläpä sellaisella, joka ottaa reilusti ulos seinästä (ainakin 50mm).

Tuo pelti vain pitäisi sitten pujottaa uloimman saumasulku rimoituksen alle.

Oikeastaan tuota rimoitusta voisi ehkä jatkaa, jos tuosta lahosta osasta esim 30cm käsisirkkelillä lyhentämällä saisi käyttökelpoisen vaihtamatta.

Niin ja alkuperäinen kysymys taisi olla myös, että kannattaako koskea nyt? Vastaus on ettei ole mitään kiirettä, talvella kosteus ei etene vaan jäätyy ja keväällä sulaessa etenee taas vähän.

[audiopoika]

Kosteus on siis pystylaudoituksen yläosan alapäässä. Jopas on termi :D En ole ihan varma mikä toi kaksikerroslaudoitus on Mut siis se päällimmäinen lautavuoraus on sellanen missä on lautoja pystyasennossa vierekkäin, niin että jokaisen laudan välissä on pieni rako. Näiden rakojen päällä on sellainen noin 4-5 cm leveä rima. Näin on koko talossa, mutta molemmissa päädyissä on puolessa välissä seinää poikkilauta, joka poikkaisee pystylaudoituksen. Toisessa päässä kulma on riittävä siihen, että vesi on valunut pois, mutta tässä toisessa näköjään ei. Kuntokartoittaja sanoi myös, että on joskus laitettu vääränlainen uusi maalikerros (muistaakseni jotain akryylimaalia), joten kosteus ei pääse laudasta pois.

Toihan voiskii olla funtsimisen arvoinen idea, että ei uusiskaan koko päätyä. Mut onkohan siitä mitään toivoa saada hyvännäköistä!? Jos uusiskiin vaan pystylaudat sen (ja sen poikkilaudan) sen poikkilaudan yläpuolelta.....

[jmattis]

joskus timpuriporukoita testaillessa kysellyt miten ko. kaveri tekee ulkolautaan jatkoksen:

paras vastaus on, että ulkolautoja ei jatketa (sauma on aina uuden vaurion kannalta riskipaikka, eli enemmän tekohengitystä kuin oikea korjaus, ja lisäksi korjaus aina näkyy sekä saumana että usein erilaisena lautana).

jos vastaus on, että lauta poikki ja uusi jatkoksi, niin porukkaa kannattaa välttää.

kelpaava vastaus on, että lautojen päät viistetään (ulkoreuna alemmaksi eli tippanokkasysteemi) ja väliin kitti (ennen ihan öljykittiä, nykyisin vaikka sikaflexiä tai tremcoa).
oikeanlainen timpuri viistää vielä päät hiukan eri kulmaan niin että etureuna on tiiviisti, takareuna hiukan antaa.

suosittelen siis koko lautojen vaihtoa. jos kuitenkin teet vain alapäävaihdon niin pidä ainakin rimat ehjinä, ettei kaikki saumat ole samassa linjassa.

[audiopoika]

Kyl miä vaihan kokonaa ainakin ne yläpuolen laudat. Varmaan kannattavaa vaihtaa myös koko alalaudoitus, niin on sitten kerralla kunnossa koko seinä....vai? Tulisi sitten tarkistettua myös poikkilaudan alapuolinen kunto. Eipähän tarvitsisi jälkeenpäin funtsia enää tätä asiaa. Säästäisihän siinä tietysti euroja, jos tekisi vain yläpuolen, mut rahaahan ei tunnetusti kannata säästää väärässä paikassa.
Juttelin eilen yhden entisen timpurin kanssa, joka sanoi ihan samaa niistä lautojen päistä --> eli kannattaa tosiaan tehdä se viistopää, niin ei pääse kosteus imeytymään sitä kautta. Mitä maaleja olette käyttäneet näissä hommissa?

[jmattis]

minun suositukseni puurintikseen on aina perinteinen öljymaali (ja tietty puna- ja keltamulta jos talossa on sellainen alunperinkin). hiukan makuasia käyttääkö pellava- vai petrooliöljymaalia.
itsellä virtasen maalitehtaan neljän öljyn maali. muita perinteisiä vaikka uulan tuotteet, kirjopiiskan maahantuoma linal, gevekon lappi (ja gevekohan jossain vaiheessa kai osti virtasen reseptit...), ja on noita lisääkin.

se alaosan lautojen vaihto: ei se mitenkään välttämätöntä ole, jos vanhoissa kerran ei mitään vikaa ole - ne voi kestää edelleen kymmeniä vuosia...
aina parempi sijoittaa yläosan lautoihin hiukan enemmän (eli valita tiukkasyistä puuta ja pitää laudan paksuus kunnollisena) ja jättää alaosa silleen kuin uusia koko seinä tiukan budjetin mukaan ohuella tehometsäpuulla...