Kellarin eristyksestä, remontoinnista ja lämmityksestä.

[Andy_81]

Kellarissa on siis alkuperäinen sauna, joka myöhemmässä vaiheessa remontoitu erilliseksi pesuhuoneeksi/saunaksi. Tämän jälkeen tehty vielä uusi pintaremontti 80-luvulla. Kunnallinen vesi on tullut 80-luvulla ja viemäröinti samalla. Viereinen entinen iso halkovarasto on jaettu kahdeksi tilaksi (säiliö ja pieni halkovarasto). Öljykattila tullut ilmeisesti 60-luvulla (on myös sen näköinen).

Suunnitelmissa olisi näiden puolilämpimien tilojen muutto lämpimiksi, mieluiten lattialämmöllä. Voinko, tai onko järkeä toteuttaa remonttia kahdessa osassa? Eli ensiksi 1. vaiheessa saunan/pesuh. lattian piikkaus ---> kaivut+eristeet+valu/lämmitys, sähköt/putket ja seinäpintojen + muutenkin tilojen valmiiksi saattaminen. Sitten 2. vaiheessa otetaan remottiin halkoliiteri, öljysäiliön tila, pukuhuone ja pannuhuone, näihin tiloihin myös lattialämpö (omalla piirillä jotta pesuh./saunaa voi säätää erikseen). Lämmitysmuodoksi kaavailtu maalämpöä, jonka asennus aikaisintaan ensi vuoden kesällä/syksyllä, joka toteutuisi remontin 2. vaiheen yhteydessä ja sitä ennen ei voi kattilaa/säiliötä purkaa. Sen takia olisi kiire tehdä tuo sauna ja pesuhuone ensin valmiiksi, jotta olisi isomman rempan aikaan peseytymistilat käytössä (pieniä katkoja lukuunottamatta, mm. viemäri- ja putkitöiden aikaan). Eli onko kahdessa osassa teko järjetöntä, tai onko sille jotain käytännön esteitä ja reilusti suurempia kuluja? Muurin ulkopuolinen eristys olisi fuktisol, tms., jota myös lattian alle, viemärit vaihdetaan kaikki. Aluksi ulkopuolelta kaivettaisiin perunakellarin kupeesta siihen viemäriin asti, maalämmön asennuksen yhteydessä sitten loput muurista eristetään (ei tarvii samaa kohtaa kaivaa kahteen kertaan). Maalämmän putkien vienti about samasta kohti missä menee "alempi" viemäri.

Autotallin oven edessä on antura hirmu syvässä, ainakin kuvan perusteella, kuinka syvään salaoja tuohon paikaan tulisi ja tartteeko siihen kohti fuktisolia? Ajatuksena vuorata kellari talon joka puoleta fuktisolilla, myös puolikylmän autotallin ulkoseinät. Perunakellaria ei varmaankaan tarvitse enää lämpöeristää/fuktisoloida koska sen käyttötarkoitus tuskin koskaan muuttuu.

Kellarin pienessä huoneessa on kaivo, jonka pinta on reilusti alle lattiapinnan. Kaivo saisi jäädä kasteluvedelle, yms. ja huone edelleen viileäksi. Itse luulisin että pannuhuoneen lattiaa ei kannattaisi aukoa ja eristää, koska tila voi jäädä "kylmäksi", olenko väärässä?

Sitten, paljonko suurinpiirtein kustantaa fuktisolit+tarpeet? Työtä tehtäisiin mahdollisimman paljon itse ja putki-/sähkömies löytyy omasta takaa. Alla kuvia, jotka toivottavasti hieman selventävät tilannetta (linkissä isompi kuva). Ja semmonen vielä, taloa ei ole vielä ostettu, suunniltemia vasta (perikunnan mokki).


http://www.kuvaboxi.fi/mediaobjects/ori ... 40orig.jpg


http://www.kuvaboxi.fi/mediaobjects/ori ... 35orig.jpg


http://www.kuvaboxi.fi/mediaobjects/ori ... 45orig.jpg


http://www.kuvaboxi.fi/mediaobjects/ori ... 49orig.jpg

[Jukka68]

Me tehtiin kellariremppa kahdessa osassa, ihan puhtaasti käytännön syistä, koska ainoat pesutilat on kellarissa.
Ensin purettiin kaikki pois lukuunottamatta vanhoja sauna-ja pesutiloja.
Kun uudet pesutilat saatiin jonkinmoiseen käyttökuntoon, purettiin loputkin pois.

[Winston]

Meilläkin remontti valmistuu kellarissa periaatteessa kahdessa osassa. Ensiksi suurin osa ja "ei käytössä päivittäin"-tilat tehdään myöhemmin hamassa tulevaisuudessa. Osittain tekemisessä kannattaa huomioida nuo vesi-, viemäri- ja lattialämmityssuunnitelmat, että onnistuvat kakkososiossakin, samoin sähköt ja putket voi olla haastavia uusia pätkittäin. Varmasti kun teillä löytyy tekijä omasta takaa niin löytyy asiantuntevampi tietokin siihen miten nuo osiot onnistuu osissa. Suunnitelmat varmasti kannattaa tehdä molempiin osioihin jo ennen aloitusta ettei tule ylläreitä (eihän tätä putkea saakaan tähän.. ). Meillä kyllä putkimies ärisi yrittäessään laittaa uutta putkea vanhaan kiinni, putket on vuodelta -69 ja lohkeilivat myös siihen malliin.
Mikäli olette vasta 2. vaiheessa siirtymässä maalämpöön, tulee teille ns. ylimääräistä kustannusta kytkeä lattialämmitys 1.vaiheen osalta ensin öljylämmitykseen ja sitten myöhemmin maalämpöön. Nm. itselle kävi näin ja nyt ollaan ilman lattialämmitystä kunnes tulee kaukolämpö..

[Matti Alander]

Aloittaa tulisi aina ulkopuolelta, koska kellarinseinän pienikin kastuminen saattaa tuhota uusia sisäpuolen rakenteita. Myös rakennusteknisesti on turvallisempaa ettei kaivantoja ole samanaikaisesti sisä- ja ulkopuolella. Ulkopuolen remontti kestää reilun viikon yleisesti, joten aikatauluongelmakaan sen ei pitäisi olla. Koko seinän kuivuminen vie rintamamiestalon kellarissa muutaman kuukauden, mutta kosteusvirta muuttuu heti ulospäin, jolloin sisäpuolen remonttiin voi ryhtyä heti ulkopuolen operoinnin jälkeen.
Suunnitelmat olisi hyvä teettää etukäteen, sekä ulko- että sisäpuolesta, jotta kaikki mahdollinen tulisi heti mieleen ja jälkeenpäin ei tarvitsisi uusia rakenteita aukoa. Kerran kun remonttiin ryhtyy on mielestäni pidemmän päälle järkevää tehdä heti kaikki uusiksi viemäreineen, vesijohtoineen, lämmitysjärjestelmineen jne... Homma kannattaa useasti vaikka lainoittaa ja tehdä kerralla kuntoon, monet virityksinä tehdyt nopeat remontit tahtovat vaan tehdä jatkuvaa riesaa ja mielipahaa vuosikausia. Ymmärrän että useasti nuorilla ihmisillä on sitä rahanmenoa kylliksi, mutta sanoisin kuitenkin, että köyhän harvemmin kannattaa ostaa halpaa tai säästää väärässä paikassa.
Maalämmön uskoisin olevan hyvinkin järkevä vaihtoehto rintamamiestalossa, joka on yleisesti vaatimattomasti eristetty. Toinen vaihtoehto voisi olla lämpöpumppu ilmasta veteen, joita saa nykyisin 3000 €:lla alveineen. Ainakin Etelä-Suomessa talvet ovat niin leutoja, että tällaisella pumpulla pystyy lämmittämään miltei koko vuoden rakennuksen, sekä lämpimän käyttöveden.
Lämpöpumpun lisäksi eristäminen on kuitenkin eduksi edelleen energian kulutuksessa, sekä varmasti pidentää myös lämpöpumpun elinikää.
Olisi erittäin hyvä, mikäli koko kellarinseinän eristys saataisiin ulkopuolelle ja rungon lämpötilaa nostettua merkittävästi. Kosteustekniikka toimisi merkittävästi paremmin, energiaa säästyisi, sekä Kondenssivaara pienenisi myös välipohjassa.
Fuktisol levyn menekin voi laskea seuraavasti: Anturaan 0,75 m2 metrille, anturanpohjasta miinus 40 cm maanpintaan ja lisäksi n. 5 % hukkavaraa. Lattian neliöt ovatkin sitten laskettavissa yksinkertaisemmin.
Lattiassa on vain päätettävä rakennevaihtoehdot, joko 200 mm Fuktisol eristettä tai säästökombromissi alimmaiseksi 100 mm Fuktisol ja päällimmäiseksi 100 mm Lattia Eps. Mielestäni eristäminen on aina kannattavaa ja pitkäikäistä, eikä tarvitse isommin huoltoa.
Ulkopuolen eristyskustannus tarvikkeineen on rintamamiestalossa parin tonnin luokkaa, mutta massanvaihdon pienuudessa saadaan rahaa aika paljon takaisin, koska 2/3 osaa kaivumassoista voidaan sijoittaa takaisin kaivantoon. Tärkeintä on kuitenkin tuotteen kuivaava ominaisuus, joka työntää tehokkaasti kosteutta vesihöyrynä kellarinseinästä ulospäin.

[Andy_81]

Ok.

Tarkat suunnitelmat, yms tehdään/teetetään jos/kun aika tulee. Mutta täytyykö tuota autotallin luiskaa avata ja laitta sinne salaojaa/eristettä? Entäs se perunakellari, riittääkö jos salaojat uusii (tarviiko niitäkään uusia), ettei sinne fuktisolia laita?

Käsittääkseni autotallin ulkoseiniäkään ei tarvitsisi eristää koska tallin käyttötarkoitus ei tule muuttumaan, mutta eihän se eriste pahaa tee ja kaikki oikeaoppinen eristys on kotiinpäin. Kumminkin joutuu kaivamaan seinän vierustan auki salaojalle ja sadevesiputkille, niin se fuktisol samalla sinne. Myöskin talli saattaa kylmetä kun entinen kattila heivataan, kellari ja tallikin osaksi lämpeää kattilan hukkalämmöllä, patterit melkeimpä näön vuoksi seinillä. Öljyä palanu TB:n mukaan keskimäärin 330l/kk, parin-kolmen viime vuoden aikana öljyä tilattu 8-9kk välein kaksi kuutiota kerrallaan. Eli paljon menny, mutta sisälämpökin on tainu olla 22-23 luokkaa ja kattila tosi vanha. Ei muita tulisijoja kuin saunan kiuas.

[Matti Alander]

Kaikki vaan eristäen, niin perunakellarin osuus, kuin autotallin luiskakin. Perunakellariin viileyttä saadaan lattiasta, joka jätetään eristämättä.
Autotallin luiskan läpi n. metrin levyinen kaivanto, jotta saadaan asennettua routaeristys. Yleisimpiä ongelmapaikkoja vesien ja kosteuksien kanssa ovat juuri autotallin luiskat. Näiden alta myös tiiliset salaojaputket ovat yleensä satojen jäätymisten jälkeen atomeina. Vaakatasossa on myös hyvä käyttää salaojittavaa lämmöneristettä routaeristeenä, samalla saadaan luiskan talossa kiinni olevaa osaan tehokas kuivuminen, josta ei sitten imeydy kosteutta runkoon.
Luiskaan saadaan asennettua kallistuksilla varustettu sakkapesällinen sadevesikaivo, joka saadaan yhdistettyä rännien sadevesilinjaan.
Talon betonisiin ulokkeisiin, kuten autotallin luiskien tukiseiniin, käännetään seinästä metrin ulospäin myös salaojittava lämmöneriste, jolloin sisäkulmasta saadaan vedenpitävä.
Perustuksien eristämisessä saadaan aina kaksi kärpästä samalla iskulla, kuivempi rakenne, sekä pienempi energian kulutus. Vihreät ihmiset arvostavat myös ekologisen jalanjäljen pienentymistä.

[jsavo]

Vastaavanlaista remonttia mietin itsekin. Ajatuksissa on myös tehdä remontti parissa erässä ihan käytännön syistä. Nykyinen sauna ja suihkutila toimivat ihan OK vielä ja kun uudet saadaan tehtyä, vanhan tilan kanssa ei ole niin kiire.
Muutamia kysymyksiä on pompannut pintaan talon rakenteesta, mihin kaipaisin kokeneempien neuvoja. Talo on rakenettu 51-53 ja lienee aika perinteinen pohjaltaan.

Nykyinen tilanne: kellarissa on joku tehnyt remonttia ilmeisesti viemäröinnin uusimisen yhteydessä joskus 1980 tienoolla. Tuolloin on kaikki lattiat laitettu uusiksi ja en ole aivan varma rakenteesta. Lattiavaluissa näyttää olevan höyrysulku, mikä näkyy seinien vieressä repsottavista muovilipareista (ohutta läpinäkyvää muovipussimaista muovia). Tämä näyttää olevan hieman oudolla tavalla tehty, tai sitten se on ollut tapana tuohon aikaan. Ilmeisesti sen kummempaa lämpöeristystä ei ole kun lattiat ovat aika kylmät. Betonin kanssa on myös hieman niin ja näin, murenee hiekaksi aika helposti raaputtamalla. Ilmeisesti muovikalvo on sieltä täältä puhki, kun murenevat paikat tuntuvat hieman kosteilta. Tämä taitaa tarkoittaa vaan sitä, että vanha lattia pois ja uusi tilalle.

Lueskelin näitä viestiketjuja ja olen ajatellut tämän kaltaista rakennetta, soran päälle (tai mitä sieltä nyt löytyykään) Fuktisol 100mm + lattiaEPS 50mm + valu, mihin lattialämmitys. Tämän päälle olisi tarkoitus rakentaa sauna, suihkutilat ja kodinhoitotilat. Eli siis vaatii vesieristyksen kaakeleineen normaaliin tapaan. Tämä ymmärtääkseni toimii OK.

Seinärakenne onkin hieman enemmän arvoitus. Ulkopuolelle sokkeliin olen muutama vuosi sitten laittanut patolevyn silloisten saamieni ohjeitten mukaan. Työ tehtiin, koska kosteus näytti tulevan kellarin seinien läpi. Kaivoin tuolloin sokkelin auki anturan tasolle ja laitoin samalla salaojat vanhojen keraamisten salaojien päälle. Ohje oli, että kun talo on pysynyt hyvin paikoillaan 50 v ei kannata liikaa alkaa perustuksen alla olevaan maata kuivattamaan. Salaojat tulivat anturan yläpinnan tasalle ja patolevyn alareunan kohdalle 20cm bitumisively. Nyt seinät ovat pysyneet sut kuivana. Mitään lämpöeristystä ei tuonne silloin ymmärtänyt laittaa.

Mutta kuinka tehdä sisäpuoli kuntoon? Nyt seinissä on aivan alhaalla betonipinta ja n 0,5 metrin korkeudelta alkaa haltex levy ja jokin betonikuitulevy tms. Siis sellainen levy, mikä näyttää samalta kuin paljon puutikkuja olisi puristettu kasaan levyksi ja vähän rappinkia päälle. Olisiko syytä nämä purkaa pois kokonaan vai voiko tähän laittaa päälle jotain? Pitääkö koolaus tehdä niin, että jää ilmaväli vai onko esim tämä Sauna-Satu sellainen, minkä voisi laittaa tähän suoraan? Rivinteerauksesta ei ole hajuakaan, onko vai ei. Seinä on kuitenkin aika paksu, joten ehkä. Löytyykö jostain rakenne kuvia, minkä avulla voisi hieman pähkäillä näitä etukäteen. Vai onko se niin, että ensin kaivetaan ja sitten mietitään, mitä pitäisi tehdä.

Öljykattila on myös tulossa tiensä päähän. Pieniä oireita sisäisistä vuodoista on jo ilmassa ja samalla voisi hankkiutua sisällä olevasta säiliöstä eroon. Tuo lämpöpumppu ilmasta veteen vaikuttaa todella mielenkiintoiselta vaihtoehdolta. MIstä terkempää tietoa löytyy? Onko tämä uusikin juttu, kun ei ole aiemmin sattunut silmiin.