Rossipohjan tuuletus talvisin

[audiopoika]

Olen kuullut, että jotkut sulkevat kaikki rossipohjan luukut talveksi, jotta lattia ei olisi niin kylmä. Kannattaako tätä oikeasti tehdä?

[JJ]

Tässä keskustelua asiasta:

http://www.rintamamiestalo.net/Keskuste ... .php?t=575
http://www.rintamamiestalo.net/Keskuste ... .php?t=371

[MM]

Noissa aiemmissa keskusteluissa Alander esitti, että luukkuja ei pitäisi avata, koska tällöin leviää kosteaa ilmaa alapohjaan. Panu Kaila kuitenkin pitää luukkujen avaamista kesäkaudella hyvin tärkeänä, koska yleisin lahottaja lattiasieni säikkyy vetoa lähes hysteerisesti. Lattiasieni nousee maasta hyvin ketterästi ja pystyy kastelemaan rihmastonsa avulla puun edellään, joten kosteuttakaan ei välttämättä tarvita. Ainoat keinot sen tuhoamiseen on täydellinen kertakuivatus ja veto. Asioita, joista lattiasieni pitää, on seisova ilma, kosteus, sekä kalsium laastista, betonista tai mineraalivillasta. Tuhot voivat syntyä jopa vuodessa.

[Matti Alander]

On sen verran kirjoiteltu palstalle, etten itsekkään enää kaikkea muista. En ainakaan ole tarkoittanut, etteikö luukkuja saisi avata, vaan luukkuja ei pitäisi sulkea lainkaan. On turvallisempaa pitää luukut aina auki, kuin kikkailla luukkujen kanssa. Ottaa kesällä sisään lämmintä kosteaa ilmaa ja talvella kun ilma olisi kuivaa niin sulkea luukut.
Mikäli tila on kuiva ei sieniäkään kasva, jos taas on kyseessä vaurioitunut ulkoilmalla tuuletettu rakenne on syytä tehdä muutakin, kuin tuulettaa ja pikaisesti.
Koska lämmin kesäilma myös lämmittää rossitilaa, sekä maaperää on riittävän lämmön takaamiseksi kuitenkin viisainta pitää luukut auki ympäri vuoden.

[MM]

Meillä tulee kyllä vilu ja viima, jos luukut pitää talvella auki. Ehkäpä jossakin tulevaisuudessa pitäísi ottaa lankut ylös ja tarkistaa tuulitiivistys. Tulipesät sentään ovat talvisin pävittäisessä käytössä. Talo on 1800-luvun lopulta, ja lattiaremontti lienee tehty sotien jälkeen.

[audiopoika]

En ole itse ainakaan vielä laittanut luukkuja kiinni. Mielipiteet asian tiimoilta tuntuvat olevan sen verran ristiriidoissa keskenään, että en uskalla ottaa riskiä, että tulee ongelmia sulkemisen johdosta. Meillä myös lattia kyllä melko kylmä, joten villasukille on käyttöä.

[Matti Alander]

1800 luvulla ei vielä ollut rintamamiestaloja ja rakenne on erillainen.
Näissä taloissa ei yleensä ollut tuuletusluukkuja, ainoastaan yksi tai kaksi kissanluukkua korkeintaan. Ne olivat kissaa varten ei tuuletusta.
Lattiaeristeet olivat vaatimattomia ja huonetilan lämpöä pääsi lattian läpi huomattava määrä rossipohjaan kuivaamaan.
Käytännössä kyseessä oli lämmin alapohjarakenne, joka kuivui vesihöyryn osapaine-erojen ansiosta tehokkaasti ulospäin louhoskivijärkäleiden läpi.
Lattia ei ollut niinkään kylmä, koska alapuolella oli lämmintä, eikä tuuletuksen aiheuttamaa vetoa.
Armeijan telttakin on hyvin lämmin vaikkei eristettä ole laisinkaan, energianhukkaa kylläkin.

[audiopoika]

Itselläni on 1948 tehdastalona rakennettu RMT. Eli ei periaatteessa ihan suoranaisesti ole rmt, ei myöskään pohja ratkaisultaan. Alunperin sitä ei edes rakenmnettu pelkästään asuinkäyttöön. -86 se on täysin rempattu ja silloin on myös villaa lisätty rossipohjan reunoille vedon tunteen välttämiseksi. Ei lattiat onneksi kovin kylmät ole, mutta tietysti vähän vilposemmat kuin edellisessä rivarikämpässä.

[Matti Alander]

Yksi tärkeimpiä asioita on rossipohjissa lattian ilmatiiveys ja tuulensuojaus.
Periaatteessa lattia rakennetaan, kuten seinäkin: Höyrytiivis sisältä, ulospäin harveneva ja ilmatiivis ulkoa.
Villan paksuudesta ei paljon ole apua, jos sen sisällä liikkuu ilmaa.

[Pekka Huhta]

Jos ajatellaan ihan uutta rossipohjaista taloa (aika harvassapa ovat), niin luukut varmaankin voisi pitää auki. Vanhassa talossa alapohjan tiiviys on kuitenkin harvoin sitä luokkaa etteikö kissanluukkujen sulkeminen auttaisi paljonkin lattian lämpimyyteen, viihtyvyyteen ja energiankulutukseen.

Luukkujen auki pitämisessä on myös minusta isompiakin riskejä. Hormi voi olla vain ison kivikasan päälle muurattu, ja tulisijojen lämpö on pitänyt piipun anturan sen verran lämpimänä ettei routa pääse koettelemaan. Jos uunit on hävitetty ja kissanluukut pidetään auki, talon alus voi päästä jäätymään niin paljon että routa alkaa liikuttelemaan piipun perustuksia.

Totta kai alapohja pysyy kuivempana jos sitä lämmitetään lattian läpi falskaavalla lämmöllä ja koko ajan puhalletaan kylmää pakkasilmaa sisään. Tuntuisi kuitenkin siltä että siinä optimoidaan vain yhtä asiaa ajattelematta kaikkia muita asioita joita siitä seuraa.

Meillä on kissanluukut kiinni, mutta kyllä niistä aika lailla kuitenkin ilmaa kulkee. Sen huomasi selvästi kun joutui vähän lattiaa aukomaan keittiöremontin yhteydessä. Lattia rei'istä kohisi kylmää ilmaa sisään niin että meinasi puhaltaa tukan uudelle jakaukselle.

Pekka

[audiopoika]

Meillä on laitettu mineriittilevyt, ilmeisesti koristemielessä, sokkelin eteen. Mineriittilevyn ilmaaukosta on sitten vedetty putki , joka menee sokkelin ja sokkelin sisäpuolen reunoilla olevan villan läpi. (villa on ilmeisesti puhallusvillaa tms) Mineriittilevy varmasti hieman myös vähentää raoista tapahtuvaa vetoa. Taloon myös asennettu radon-pumppu, joka koneellisesti imee ilmaa pohjasta ja siirtää sen suoraan ulkoilmaan. Luulisin, että pumppu on aika hyvä lisä myös ajatellen ihan vain pohjan ilmanvaihtoa.

[MM]

Meillä on tosiaan perustus graniittilohkareista, ja kunkin sivun keskellä yksi noin 15 x20 cm kissanluukku. Kun ne sulkee (meillä on käytetty ekovillalla täytettyjä vanhoja alkon paperipusseja ) vedon väheneminen on huomattava. Eilen ulkona oli -16 astetta, sisällä 19, mutta lattian pinnassa vain 11.

Lämmön johtuminen alapohjaan lienee kuitenkin eri asia kuin kylmän pakkasilman viuhuminen? Onhan rakenteen toki tarkoitus olla ilmatiivis?! Hengittäminenhän tarkoittaa vesihöyryn kulkua rakenteen läpi, ei ilmavuotoja eli falskaamista?!

Vaikuttaisi siis siltä, että jatkossa lattia pitäsi ottaa ylös, tiivistää huolellisesti muovittomalla paperilla tms, ja eristää melko ohuelti?

Eikös kissanluukkujen auki jättäminen talvella sitten kylmennä alapohjaa ja siten lisää routismisriskiä?

[Matti Alander]

Alapohjan lämpötila riippuu: Rossilattian eristyskyvystä, tulisijojen käytöstä ja ulkoilman tuuletuksen tehokkuudesta.
Rossilattia on varsin yleinen perustustapa edelleenkin ja sen kosteuskäyttäytymisen ongelmat jo varsin hyvin tiedossa.
Uusissa taloissa jo melko useasti kosteusongelmat ratkaistaan talopaketin mukana toimitettavalla kiinteällä ilmankuivaajalla, tai rossitilasta rakennetaan kauttaaltaan hyvin lämmöneristetty ja ilmanvaihto hoidetaan talon ilmanvaihtokoneella.
Allekirjoittanut on toteuttanut Ruotsalaisen mallin mukaiset ensimmäiset lämmitettävät alapohjat jo likemmäs kymmenen vuotta sitten Raision asuntomessuille. Molemmat alapohjat ovat toimineet erinomaisesti ja ovat edelleen lämpimiä, sekä suhteellinen kosteus on 30 % luokkaa ympäri vuoden.
Myös rintamamiestalon rossiperustus voidaan muuttaa lämpimäksi alapohjaksi, jolloin päästään eroon kylmistä ja vetoisista lattioista.
Työ toteutetaan seuraavasti: Sokkelipalkit eristetään ulkopuolelta lämpimiksi kauttaaltaan, samalla kissanluukut muurataan lopullisesti umpeen. Rossitilan maaperä puhdistetaan orgaanisesta aineesta ja käsitellään homeenpoistoaineella tai puhalluslampulla. Maaperän päälle levitetään lämmöneristys. Asennetaan tilaan ilmanvaihto koneellisesti ja säädetään varastotilojen vaatimuksien mukaiseksi, eli kerran neljässä tunnissa.
Parasta olisi, jos koko talon ilmanvaihto ratkaistaisiin samalla lämmöntalteenottokojeella.
Lopputuloksena saadaan: Lämpimät lattiat, kuiva alapohja, joka ei roudi, putket eivät jäädy ja lopuksi vielä säästyy energiaa.

[JukkaK]

Täällä pohjan perillä on ollut tapana kasata lumet seinän viereen pitämään lämpöä torpassa, joten sikäli koko kysymyksen asettelu on hassu. Siis kiinni pidetään luukut talvella, kun eteen kasataan joka tapauksessa iso kinos lunta. Tämä pitäisi varmaan lisätä jokaisen RMT:n käyttöoppaaseen ;-)

[jklaukka]

Samoin kolailin tuossa pakkasten alkaessa seinävierille lunta. Samalla meni tuuletusventtiilit tukkoon. Kaipa ne keväällä taas lumien sulaessa avautuvat.
Meillä ei ole uuneja käytössä, mutta saunaosaston lattialämmitys luovuttanee lämpöä rossipohjaan.