Puuhellan vaiheilta

[whiski]

On tuossa keittiön seinustalla sellainen monen kauhistelema vuolukivinen puuhella, nököttänyt jo muutaman vuoden, mutta itse asiassa on nyt sitten vasta opeteltu sen käyttöä, oikein koko rahan edestä!

Kun tulee ulkoa sisälle, niin jo eteisessä tulvahtaa sellainen vanhanajan tunnelmatuoksu nenään, eikä se ole se kitunen savun haju, vaan jotain muuta, jota ei oikein osaa edes kuvailla, se vaan on.

Ruuan laittoon menee hirvittävästi enemmän aikaa , kun pitää laitta tuli pesään, siis ainakin 10 - 15 minuuttia, ennen kuin on hella kuuma , mutta sitten? siihen saa pläyttää, niin yhden, kaksi, kolme, taikka viisi pannua ja vielä on tilaa! Portaaton säätö lämpötilassa, senkun siirtelee pannuja levyllä, kuumaan ja takaisin ja ruokaa tulee.

Uuni on sitten vielä erikseen, ja se on nautinto vailla vertaa! Siinä saa tuoda jos jonkinmoisat sähköuunia vertailuun makujen kanssa! Kiertoilmauuni olis tietenkin mukava härveli, mutta siihen ei ole vielä ollut rahoja törsätä.

[Anu]

Meillä kans, meillä kans!

Tuo hellauunisysteemi on aivan ihana! Olen alkanut pannukahvejakin keitellä. Puuhellalla! Oi onnea ja autuutta. Oikeasti kuumaa kahvia termariin ja siitä saapi pitkin päivää _oikeaa_kahvia.

[HillyMan]

Meillä on tuo aito alkuperäinen paikalleen muurattu puuliesi pienellä uunilla, uunilla ei tosin enää tee mitään kun se on halki ja sisällä haisee savu ja noki.
Liesi on lämmityskaudella jokapäiväisessä käytössä ja todellakin paljon paljon parempi kuin sähköhella. Juurikin tuon portaattoman lämpötilan säädön takia, eikös se taika ollut kaasuhellan paremmuudessakin?
Vaatiihan tuo pikkasen opettelua mutta kyllä sen näköjään vaimoväkikin oppii kun vaan viitsii
Haaveena olisi muurauttaa tuo uusiksi niin että hellan paikalle tulisi leivinuuni.

[jaakkovaakko]

Varsin verraton kapistus. Oheisena vielä nopeaa leppeää lämpöä

[vms]

Meillä kans, meillä kans!

Tuo hellauunisysteemi on aivan ihana! Olen alkanut pannukahvejakin keitellä. Puuhellalla! Oi onnea ja autuutta. Oikeasti kuumaa kahvia termariin ja siitä saapi pitkin päivää _oikeaa_kahvia.

Muistan kun joskus aikoja sitten meillä kotona, siis kun lapsi olin, keitettiin pannukahvia. Halvimmasta porosta tietty ja pitkän aikaa vieraat kehuivat mokkaa. Syy selkis kai kun pannua vaihdettiin jostain syystä; siihen hyvää tekevään oli isäni vuollut kanteen katajasta nupin hävinneen tilalle ja se antoi hiukkasen aromiaan sitten joka pannulliseen...

Mulla jää kyllä nykyään melkein aina noi keittimillä tehdyt väliin: menee espressot, capuccinot, pannukahvia santsaan jos jossain saa. Jauhan nyt pavut ite joka pannulliseen ja hyvin tömpsähtää ;)

V-MS

[pvalila]

Katsokaas, puuhellasta on tullut statussymboli.

Ei siksi, että sen ostaminen maksaa. Ehei.

Aika on rahaa ja puuhellan käyttäminen vaatii rutkasti enemmän aikaa kuin 2,3 kW vedenkeittimen päräyttäminen.

Kiireen takia se Whiskinkin hella taisi monta vuotta lepäillä? Tuskin oli kyse siitä, ettei teidän taloudessanne laitetta olisi osattu aina käyttää? Nuoremmilla polvilla se voi olla jo osaamisestakin kiinni, tuo puuhellan vierastaminen.

[whiski]

Ei se osaamisesta ollut kiinni! En vain tiedä mistä johtui, että käytettiin kyllä uunia siitä, mutta ruuanlaitto tapahtui sähköhellassa? ! Jotenkin oltiin kait jonkilaisessa hölmölän tilanteessa, hella oli, mutta ei käytetä ? Kunnes viime talvena alettiin sitten herätä, että voihan tossakin ruokaa laittaa ja nykyään se on jokapäiväistä. Voi olla että oli kait myös kiire olevinaan tuon ruoan suhteen, että se mokoma tuli sähköllä nopeammin? Vaimo on pienviljelijä perheestä, jossa talviaikaan tehtiin kaikki ruoka puuhellassa ja niin minunkin kotona lapsuudessa, joten tietotai kyllä oli. Puuta on nurkat väärällään..

[vms]

Onhan siinä sitten (ainakin meillä oli aikonaan) sekin "riesa" että piti olla pienempää puuta hellaan, joskus paistettiin lettuja kuivilla kävyilläkin. Kun oli vähän hiillosta pohjilla riitti ylläpitoonhyvin pieni tavara harvakseltaan lisäiltynä.

Pihalla oli vielä semmonen minipuuhella johon ei mahtunu kun n. 20cm tikkuja, siinä oli parit renkaat ja jonkumoinen uunikin vielä mukana ;)

V-MS

[havirtaja]

Täytyypä kertoa nyt kun on sopiva aihealue...Ostimme talon keväälläja nyt syksystä alkaen on tullut hellaa lämmiteltyä muuten vaan...kerran laitoin tulet hellaan ja aloin sitten kuoria perunoita ja laitoin ne kattilaan ja kattilan ja liedelle...nimittäin viereiselle sähköliedelle. Sitten lähin kattoo hetkeks telkkua, sitten siitä ohi laahustaessani aloin tuumaamaan että kyllä on ihminen tyhmä, vieressä on hella kuuma ja mä laitan kattilan sähköhellalle...no korjasin asian pikin miten, sittemmin ollaan aikas usein käytetty puuhellaa, tänään paistettiin pizzat ja tähtitortut sillä.

[vms]

Heh...

Muistuu mieleen kun saatiin muutaman vuoden jälkeen sähköt pikku torppaan sillon joskus. Meni yllättävän pitkään että aina joku yritti sammuttaa sähkölamppuja puhaltamalla, muistan kerran kun äitini yritti puhaltaa radiota hiljaiseksi

Syvään ne rutiinit juurtu sillon. Tietysti sitä oltiin varovaisia kun ei ollu muita valoja kun kynttilät ja öljylamput ja sit jossain vaiheessa saatiin oikein yksi Tillikkakin, ei saanu jättää tulia taakseen.

Muistan vieläkin aina joskus kun käännän nappulaa sen päivän kun tulin koulusta talvella ja _kaikki_ sähkövalot oli päällä. Oli kirkasta lukee läksyjä iltasella.

V-MS

[whiski]

Meillä oli jo silloin sähköt, kun synnyin -53, mutta monta naapuria oli vielä siinä -58 -60 ilman sähköä ( on aika jonka jo jotenkin muistaa, kun iltasella istuttiin ja kuuneltiin Kallekustaa Korkin ja Pekka Lippsen seikkailuja. Metsäradio oli myös tarkkaan kuuneltu ohjelma.

[vms]

Me ryhdyttiin uudisraivaajiks joskus 75-76, muutettiin siis korpeen jossa ei ollu sähköjä naapureillakaan. Ryteikköä raivattiin ja vanha hirsiaitta siirrettiin, syksyllä päästiin sisälle; vapusta syksyyn meni teltassa ja laavulla.

Teetä keitettiin tossa pikkuhellassa ja laavulla järsittiin pehmenneet näkkärit ennen kouluun lähtöä. Ja hauskaa oli, ihan oikeesti. Erilaista.

V-MS

[Esko Epäkesko]

Ketään ei ilmeisesti haittaa perkeleellinen käry paistaessa (olisikin kunnon huuva ja imuri) tai kuumentuvat kattilankahvat, joissa poltta kätensä. Matalamman pannun kanssa polttaakin rystysensä kun hellan kuuma levypinta käy liian lähellä. Niin ja kesäkäytössä aivan lyömätön...

[whiski]

Kuumnetuvat kahvat on tietenkin ongelma ja käry toinen. Huuva ja imuri ratkasee käryt ja pannulaput kuumuuden

[Cardan]

Kyllä puuhella on ehdoton värkki ruuanvalmistuksessa varsinkin tähän vuodenaikaan. Meillä on viimeisen 31 vuotta kylmään vuodenaikaan tehty lähes kaikki ruoka puuhellan avulla eikä tulis mieleenikään luopua siitä. Se tuo kätevästi lämpöä taloon samalla kun sähköä säästyy. Muutaman minuutin sähkölevyä kauemmin kestävä lämpeneminen tulee kyllä takaisin sillä, että kattiloita mahtuu useampi yhtäaikaa levylle. Sitäpaitsi niin kiire ei saa ihmisellä olla etteikö hellaa ehdi sytyttämään...

Hellan uunia pitäis van käyttää enemmän, mutta rouva ei oikein ole ottanut asiaa omakseen. Hyvin sillä pata ja uunipuuro syntyy, mutta kakkupohjien ym. leivonnaisten kanssa käytetään sähköuunia.

Epäkesko ei ilmeisesti ole saanut mitään palamaan sähkölevylle Voin sanoa, että molemmista tulee samanlainen käry...