Asumme vanhassa talossa, jossa on suuri kellari, kooltaan noin 10,6x19 metriä. Kellarista on suuri osa hiekkapohjalla, katon korkeus enimmillään 190 cm.
Olen harkinnut kosteiden tilojen rakentamista kellarin keskelle siten, että syvennän lattiaa vain rakentamisalalta. Yksi nyrkkisääntö syventää anturasta metrin matkalla 30 cm, jotta ei olisi sortumavaaraa. Yritän siis vältellä anturan jatkamista alaspäin, mikä olisi kellarin mataluuden vuoksi välttämätöntä, jos kosteat tilat tulisivat ulkoseinään kiinni. Kellari on niin suuri, että tämä onnistuisi ja siltikin tulisi hulppeat tilat.
Ajattelin tehdä maanvaraisen laatan ja alle fuktisolia, samoin kosteiden tilojen perustusten ympärille. Seinä tulisi harkoista ja sisäpuolelle nyjyaikainen vedeneristys ja laatat.
Talon sokkelia ei ole millään tavalla peitelty patolevylä tai pietty. salaojat myös puuttuvat. MUTTA onko mahdollista rakentaa näin "pihasauna" kellariin?
kellarisaunaratkaisu
-
Matti Alander
- Jäsen
- Viestit: 2256
- Liittynyt: To Tammi 13, 2005 20:36
Re: kellarisaunaratkaisu
Kyllä onnistuu, vastaavan tyyppisesti olemme toteuttaneet kellareita Turun puutalojen alustatiloihin.
Yksinkertaisena ideana on tehdä toinen talo toisen sisään, niin ettei mikään uusi rakenne ole kiinni vanhassa.
Betonilaatan alle, jonka päälle tulee harkkoseinän paino suosittelen Fuktisol 30kg/m3/92 kpa salaojittavaa lämmöneristettä. Kysessä on kovempi levy, jolla minimoimme painumariskin ja saamme samalla kapillaarikatkon, sekä alaspäin kuivuvan rakenteen.
Sisäpuolen harkkoseinät tulee vesieristää normaalisti, koska ainakin kevytsoraharkko imee itseensä helposti kosteutta.
Uuden seinän lämmöneristys tulee pääsääntöisesti sijoittaa ulkopuolelle ja se voi olla Solupolystyreeniä siltä osalta jolta sitä ei ole täytetty maalla. Mahdollista on käyttää myös lämpöharkkoja tai Eps-muottivaluharkkoja.
Yksinkertaisena ideana on tehdä toinen talo toisen sisään, niin ettei mikään uusi rakenne ole kiinni vanhassa.
Betonilaatan alle, jonka päälle tulee harkkoseinän paino suosittelen Fuktisol 30kg/m3/92 kpa salaojittavaa lämmöneristettä. Kysessä on kovempi levy, jolla minimoimme painumariskin ja saamme samalla kapillaarikatkon, sekä alaspäin kuivuvan rakenteen.
Sisäpuolen harkkoseinät tulee vesieristää normaalisti, koska ainakin kevytsoraharkko imee itseensä helposti kosteutta.
Uuden seinän lämmöneristys tulee pääsääntöisesti sijoittaa ulkopuolelle ja se voi olla Solupolystyreeniä siltä osalta jolta sitä ei ole täytetty maalla. Mahdollista on käyttää myös lämpöharkkoja tai Eps-muottivaluharkkoja.