Ratkaise eristysongelma - pelasta liitto

[Minttu]

Mulla palaa hihat tuon minun rakkaan miehen kanssa. Kellaria pitäisi saada oleskelutilaksi ja hieman lämpimämmäksi. Luulin rivinteerauksen olevan jo päätetty, kunnes miehellä tuli "siitä-mistä-aita-on-matalin"-kohtaus ja se päätti iskeä suoraan ulkoseinään kovavillaa koolausten väliin ja päälle puupanelointi. Tässä vaiheessa mulla paloi hihat ja sanoin, ettei mun taloon koskaan tule tuollaista homepommirakennetta, jolloin keskustelu alkoi liikkua hieman siihen suuntaan, että olisko syytä etsiä omat kodit joissa voidaan rakennella omaan tyyliin...

Sokkelin ulkopuolelle on laitettu salaojitus, sadevesien poisto ja fuktisol. Periaatteessa rakenne on siis ulospäin kuivuva, paitsi maan yläpuoliselta osalta, jossa on vanha Yki. Vaikka olen lukenut tauotta kaksi päivää näitä keskusteluja, niin vieläkään en osaa täysin perustella miehelle, miksi hän on väärässä (ja siihen täytyy jokaisen naisen kyetä ).
Jos rakenne kuivuu ulospäin, niin onko villa ja puukoolaukset todellakin riskirakenne? Vai onko rivinteeraus tässä tilanteessa jonkinlainen hätävara, jota käyttämällä ainakin voidaan olla satavarmoja, ettei ongelmia synny?

Hulluksi tässä tulee, kohta jää varmaan koko kellari tekemättä.

[DonJenzus]

Moi.

vanhemmillani aikoinaan kellarissa muutettiin vanha juures- / halkokellari asuin käyttöön.
Seinille laitettiin puukoolaukset, villat niiden väliin ja paneeli päälle. Lattia toteutettiin samalla tavalla paitsi paneelin tilalle tuli kovalevy+muovimatto(thyi!)

pari vuotta remontin jälkeen valittelin isälleni, että huoneessa (joka silloin toimi poikamiesboksinani) haisee mullalle...
eipä kukaan uskonut mua silloin mutta nyt sitten vuosia sen jälkeen kun olen omaan kotiin muuttanut ja poikamieselämä muuttunut kahden pojan vilperin kanssa telmimiseen, otti isäni sorkkaraudan kouraan ja tempoi muovimatot+levyt+villat helvettihin lattiasta josta sitten jonkin verran hometta löytyikin.

Seinissä sitä vastoin ei ole hometta yhtään eikä seinissä ole minkään laista "sivutuoksua". Seinä on perinteinen betonia maan alla ja puuverhous maan päällä.
Ei ole ulkopuolella fuktisolia, eikä taida olla edes patolevjä. Salaojat sentään taitaa löytyä, mutta missä kunnossa? sitä ei tietä, kun ei ole noita tarkastuskaivoja.

Rehellisyyden nimissä ja täysin MuTulla sanoisin, että ongelmaa ei tule. Riippuu tietysti niin paljon että kuinka paljon sieltä maasta kapillaarikosteutta nousee. Jos lattia ei nytkää märkä ole niin miksi se olisi tulevaisuudessakaan, varsinkin kun seinissä on fuktisolia.(Malanderi mun mielestä on kylläkin mainostanut että jos vuktisolia käyttää niin silloin voipi laittaa seinälle kutakuinkin mitä vaan?)
Entäs jos laittaisi selluvillaa tuonne koolinkien väliin . Eikös se kuitenkin niin ollut että selluvilla ei homehdu? Enkä mä usko (edelleenkin MuTu) että nuo koolingit tuosta kukkamullaksi muuttuu jos kerran päällä on hengittävää puupaneelia...
Ei meillä kellarin saunassa ole mitään homeenhajua vaikka siellä on kymmenen vuotta vähän reilu ollut puukoolingit +mineraalivillaa+puupaneelit ja seinän ulkopinnassa piki+patolevy+styroksi. Kellarin lattia meillä on selvästikin kosteahko koska siellä paikka paikoin hieman kostea haju (mullan haju) tulee, mutta tämäkään haju ei siis ole saunan puolella olemassa, vaikkakin se on ainoa paikka jossa puupaneeli seinillä on.

T:Don

PS: korostan viestissäni tuota Musta Tuntuu -mentaliteettiä. Aika monissa kellareissa missä olen käynyt ei ole mitään ongelmia orgaanisen aineen kanssa ollut. Niissä on vaan muistettu huolehtia kunnon ilman vaihdosta ja siitä ettei olla käytetty mitään tiiviitä materiaaleja

edit: Lisäsin maininnan villasta saunamme seinärakenteessa

[AntiCrace]

Pakko kysyä tässä ketjussa myös samanlaista, mintun asiaa en osaa kommentoida.

Meillä on kellari tai paremmin sanotusti alapohja (iso sellainen) varastoksi myös sanotaan, mutta kuitenkin rossipohjalla.
Rakenne olisi sisältä ulos päin Tiilivarvi - 50mm. styroksi - betoni kivijalka - ja yki sokkeli maali maan puolisella osalla.

mitenkäs tuollainen rakenne käyttäytyy? mihin kosteus menee? jääkö se muhimaan rytoksin väliin? Rakennehan ei oikein ole mihinkään päin kuivuva paitsi ulkopuolelta maan alaiselta osalta mikä on puhdas betoni pinta.
pitäisikö rytoksit poistaa?

[heikkih]

Niin rivinteeraus kuin esim. villaeristyskin tietenkin vähentää sitä kapillarisesti perusmuuriin nousevan kosteuden siirtymistä muurin ulkopuolelle sinne fuktisol -nieluun. Rivinteeraus tietenkin on armeliaampi jos kaikki kosteus ei sitten poistu ulos.

Itsekin saattaisin laittaa kivivllaa jopa puukoolauksin (paitsi jos rouva kieltäisi, pitäähän se jokin järjestys olla..) mutta eristäisin koolaukset tarkasti muovisilla välikappaleilla tai bitumihuopakaitaleilla muurista enkä käyttäisi mitään höyrynsulkumuovia. Koolaukset voi tietenkin tehdä myös peltirangasta.

Yksi vinkeä idea voisi olla puukuitulevy hieman muurista irti koolattuna. Alhaalta voisi jopa jättää irti lattiasta ja tilkitä yläreunan. Ääni vaimenisi kivasti ja hygroskooppisuuskin olisi ehkä parempi kuin esim tiiliseinällä. Koolaus voisi olla melko tiheä ettei levy mene mutkille. Ehkä tällainen erilainen idea voisi auttaa kriisissä..

Tuosta DonJenzuksen selluvillaideasta: Eiköhän ne kaikki orgaaniset matskut homehdu jos saavat sopivasti kosteutta. Kivivilla voisi olla hivenen parempi.

[DonJenzus]

mitenkäs tuollainen rakenne käyttäytyy? mihin kosteus menee? jääkö se muhimaan rytoksin väliin? Rakennehan ei oikein ole mihinkään päin kuivuva paitsi ulkopuolelta maan alaiselta osalta mikä on puhdas betoni pinta.
pitäisikö rytoksit poistaa?

kuinkas pitkään tuo rakenne on tuollainen ollut?
Jos pitkään on ollut tuollainen eikä ongelmia ole ollut niin miksipä niitä tulisi nytkään?
Itse olen pikkuhiljaa ruvennut ymmärtämään tuo ajatuksen, "jos vikaa ei ole niin miksi sitä korjaamaan"

Meillä ei ainakaan tulla repimään mitään höyrynsulkuja ylapohjasta pois siksi että täällä joku sanoi että se on yäk! saatika sitten piikkaamaan pikkukellaria auki sen takia että valun alla on muovia. Ei ole pikkukellarissa lattian suhteen ollut ongelmia kuuteenkymmeneen vuoteen niin tuskin siellä nyt ihan just tulee olemaankaan. Olohuoneesta revitään jossain vaiheessa lasikuitutapetit pois ja samalla ehkä jopa kyprokitkin. Ei sen takia että ne olisi "vääriä rakenteita" vaan sen takia että huonetta pitäisi entrata vanhaan "loistoonsa" tuo nykyinen ratkaisu ei vaan oikein miellytä silmää.

[DonJenzus]

Niin rivinteeraus kuin esim. villaeristyskin tietenkin vähentää sitä kapillarisesti perusmuuriin nousevan kosteuden siirtymistä muurin ulkopuolelle sinne fuktisol -nieluun. Rivinteeraus tietenkin on armeliaampi jos kaikki kosteus ei sitten poistu ulos.

Itsekin saattaisin laittaa kivivllaa jopa puukoolauksin (paitsi jos rouva kieltäisi, pitäähän se jokin järjestys olla..) mutta eristäisin koolaukset tarkasti muovisilla välikappaleilla tai bitumihuopakaitaleilla muurista enkä käyttäisi mitään höyrynsulkumuovia. Koolaukset voi tietenkin tehdä myös peltirangasta.

Yksi vinkeä idea voisi olla puukuitulevy hieman muurista irti koolattuna. Alhaalta voisi jopa jättää irti lattiasta ja tilkitä yläreunan. Ääni vaimenisi kivasti ja hygroskooppisuuskin olisi ehkä parempi kuin esim tiiliseinällä. Koolaus voisi olla melko tiheä ettei levy mene mutkille. Ehkä tällainen erilainen idea voisi auttaa kriisissä..

Tuosta DonJenzuksen selluvillaideasta: Eiköhän ne kaikki orgaaniset matskut homehdu jos saavat sopivasti kosteutta. Kivivilla voisi olla hivenen parempi.

Voipi olla että olen ymmärtänyt väärin mutta muistelin että jos mineraalivilla kostuu/kastuu niin se ei kunnolla kuivukaan. Selluvilla olisi paremmin kuivuva?
Tätä asiaa olenkin ihmetellyt: Minkä takia koolingit eristetään seinästä irti? Jos kuitenkin villa osuu seinään, niin eikös se kosteus siitä villastakin siihen koolikiin siirry?

[Minttu]

Ongelmaan saatiin vastaus korkeammalta taholta eli villa+koolaus-rakenne toimii fuktisolin kanssa. Pahus kun se mies oli kerrankin oikeassa ja mä joudun syömään sanani. Meillä on pesuhuoneessa vanha rivinteeraus + panelointi, kaikki moitteettomassa kunnossa. Mutta niin oli saunankin seinä, jossa villat suoraan ulkoseinän betonia vasten eikä salaojia tms. vuosikymmeniin. Ei näistä asioista ota selvää, ainakaan jos koittaa kovasti järkeillä. Tehdään nyt yhdellä tyylillä ja katsotaan, miten käy. Ainakin villat ja paneelit on helppo repiä tarvittaessa pois.

Kiitos vastauksista, varsinkin siitä yksityisestä. Liitto pelastettu!

[Kulju]

Voipi olla että olen ymmärtänyt väärin mutta muistelin että jos mineraalivilla kostuu/kastuu niin se ei kunnolla kuivukaan. Selluvilla olisi paremmin kuivuva??

Olet ymmärtänyt väärin. Kyllä kivivilla kuivuu paremmin. Kellariin voi laittaa kivivillaa mutta ei selluvillaa.

[Tinakenkäpoika]

Omalla kohdalla jättäisin tuon ala-osan jossa fuktisolit toisella puolen eristämättä ja sitten sille maanpäälliselle osuudelle sisälle laittaisin kivivillan, ilman höyrysulkuja. Tietty noi koolingit irti betonista varmuuden vuoksi pikimatolla.

[Bily]

Voipi olla että olen ymmärtänyt väärin mutta muistelin että jos mineraalivilla kostuu/kastuu niin se ei kunnolla kuivukaan. Selluvilla olisi paremmin kuivuva??

Olet ymmärtänyt väärin. Kyllä kivivilla kuivuu paremmin. Kellariin voi laittaa kivivillaa mutta ei selluvillaa.

Tämähän on nyt pahasti ristiriidassa kaiken maailman talotohtoreita vastaan!

[heikkih]

Voipi olla että olen ymmärtänyt väärin mutta muistelin että jos mineraalivilla kostuu/kastuu niin se ei kunnolla kuivukaan. Selluvilla olisi paremmin kuivuva?
Tätä asiaa olenkin ihmetellyt: Minkä takia koolingit eristetään seinästä irti? Jos kuitenkin villa osuu seinään, niin eikös se kosteus siitä villastakin siihen koolikiin siirry?

Minä olen käsittänyt että kivivilla ei kapillaarisesti nosta vettä vaan villaan tullut vesi valuu alaspäin, minä vuoksi tuon alapään voisi jättää irti lattiasta että kosteus pääsisi tuulettumaan pois. Mutta tuossa on taas sellainen huono puoli että jos jättää vain parin sentin raon ja kunnolla tuulettuvaksi (ei listaa), niin ennen pitkään sinne kerääntyy pölystä villakoirakenneli, joka on oiva alusta homeelle. Parempi olisi jättää kunnon rako (tosiaan vaikka puolitoista metriä silloin kun ulkona on fuktisolit (kuten Tinakenkäpoika ehdottaa)). Sehän olisikin tässä Mintun tilanteessa oiva kompromissi. Toimisi kivijalan uloskuivaus hyvin, saisi maanpäällisen osan eristettyä ja vielä joidenkin mielestä kivan paneeliseinän.

Hieman lattiasta irti olevat saranoidut lattialistat voisivat muuten olla aika vinkeä idea..

Miksi sitten erotella niitä koolauksia kivijalasta bitumikaistalein jos siinä vieressä villa saa vapaasti imeä kosteutta? Ehkä se on enimmäkseen päähänpinttymä. Suoraan betonin kanssa kosketuksissa olevat puut pukkaavat tummumaan, lahoamaan ja jopa homehtumaan siellä missä betoni on edes ajoittain märkä. Sitten sitä pelätään kuivaakin betonia ehkä ihan suotta. Mutta pohdittuani DonJenzuksen huolta ja Tinakenkäpojan ratkaisumallia tulen siihen tulokseen että ei varmaankaan kannata laittaa villaa puukoolausten väliin sellaisessa kohdassa missä villa todella saisi vettä ja voisi sitä tarjoilla koolauksille. Puolentoista metrin villavapaa rako rulettaa!

[Matti Alander]

Rintamamiestalon kellarin kostusongelmien suurin aiheuttaja on yleisesti kapillaarinen kosteudennousu. Koska kellari on muutettu ulospäin kuivuvaksi Fuktisol levyllä, niin sitä ei käytännössä enää ole. Myös mahdollinen vedenpaine maan ja seinän välissä voidaan lukea pois ongelmien aiheuttajista. Kellarin seinän lämpötila on ainakin alaosaltaan noussut riittävästi ja kondenssivaaraa ei ole kuin yläosassa.
Rakenne sisäpuolelle voidaan toteuttaa seuraavast: Puukoolaus ja huopasuikaleet alle, 100 mm kivivillaa tiiviisti koolausten väliin, alaosaan 300 mm ilman eristystä, kivivillan päälle tiivis höyrynsulku ja lopuksi pintamateriaalit.
Oikeastaan ainoaksi riskiksi jäisi maanpinnan yläosan rakenteen kondenssi, joka pyritään estämään sisäpuolen höyrynsululla. Mahdollinen katon kylmäsilta voi aiheuttaa omat ongelmansa, ellei sisällä pidetä riittävää lämpötilaa.
Mitä korkeampaa lämpötilaa kellarissa pidetään sen parempi, suosittelisin normaalia huoneen lämpötilaa 20-23 astetta. Energian hukkaa tulee, mutta lämmön läpäistessä rakenteita pysyy rakenteen lämpötila korkeampana ja kuivumista tapahtuu.
Lämmintä paljon grammoina kosteutta sisältävää sisäilmaa ei pidä päästää kiertämään seinän taakse, koska se kondensoituu helposti mahdollisesti viileässä yläosassa.
Fuktisol rakenne ulkopuolella kuivaa myös sisäilmaa melko tehokkaasti, sen olette varmasti huomanneetkin. Mutta sen kuivaavat ominaisuudet heikkenevät kun sisäpuolella käytetään myös eristystä.
Oikeastaan jo ennen ulkopuolen remonttia olisi hyvä suunnitella, miten koko kellarikokonaisuuden toteuttaa, niin olisi tarvittaessa mahdollisuus asentaa ulkopuolelle tupla vahva Fuktisol kerros alaosaan, jolloin kuivuminen olisi jo alhaalta entistä tehokkaampaa.

Matti Alander
M. Alander Oy
Rakennussalaojituksen erikoisliike

[Akuankka]

Mulla palaa hihat tuon minun rakkaan miehen kanssa.
Kellaria pitäisi saada oleskelutilaksi ja hieman lämpimämmäksi. Luulin rivinteerauksen olevan jo päätetty, kunnes miehellä tuli "siitä-mistä-aita-on-matalin"-kohtaus ja se päätti iskeä suoraan ulkoseinään kovavillaa koolausten väliin ja päälle puupanelointi. Tässä vaiheessa mulla paloi hihat ja sanoin, ettei mun taloon koskaan tule tuollaista homepommirakennetta, jolloin keskustelu alkoi liikkua

haha, sait jo vastauksia ja ilmeisesti yv ratkaisi ongelman mutta tässä miten itse aion toimia:

En laita rivinteerausta enkä myöskään koolauksia. Ulkopuolinen fuktisol saa riittää. Lattiaan tulee reilut eristekerrokset ja lattialämmitys. Vielä rakentamatta olevalla takalla ko. kellarihuonetta sitten lämmitetään vähän enemmän.

[Hower]

Akuankka: En laita rivinteerausta enkä myöskään koolauksia. Ulkopuolinen fuktisol saa riittää.

- eli maanpäälliseen ulkoseinään ei ollenkaan eristettä, pelkästään vanha betonimuuri?

[heikkih]

Minä tässä ketjussa aiemmin liputin sen puolesta ettei höyrysulkuja laitettaisi, mutta kai se on Mattia uskominen siinäkin että kondenssi olisi kivivillassa maan päällisessä osassa todellinen ongelma. Tuntuuhan Matti olevan siinä mielessä erikoinen ammattilainen että osaa perustella maalaisjärkeen sopivalla logiikalla asiat.

Vaan mitäpä olet, Matti, mieltä siitä puukuitulevyverhouksesta? (Parin sentin ilmarako muurin ja kuitulevyn välillä, ulkona salaojittavat eristeen maan tasolle ja siitä ylöspäin rappauseriste.)