Uunin mitoitus ja käyttö

[leomirala]

Ostin Uuniseppien Harmonia-uunin -47 rakennettuun rintamamiestaloon. Uunin paino on 1000 kg, mainoksen mukaan lämmitysteho on 3,2 kW ja lämmitysala 65 m2. Olen lämmittänyt uunia kohta kaksi kuukautta. Mielestäni ilmoitetut tehot eivät vastaa todellisuutta. Siksi laskeskelin niitä itse.

Uuniseppien ohjeessa suositellaan poltettavaksi enintää kaksi pesällistä puita vuorokaudessa. (Kerman saven ohjeissa suositellaan poltettavaksi 1 kg puita uunin 100 kiloa kohti.)
Kun poltetaan 10 kg puita vuorokaudessa, siitä tulee 10 kg x 4 kWh/kg = 40 kWh lämpöenergiaa vuorokaudessa. (kuivan puun lämpösisältö on vähän yli 4 kWh/kg)

Kun vuorokaudessa tuotettu 40 kWh jaetaan vuorokauden tunneilla 24, saadaan uunin antamaksi keskitehoksi 1,7 kW. Se on puolet Uuniseppien ilmoittamasta.

Tähänastisen kokemukseni mukaan 1000 kg uuni riittää ainoana lämmönlähteenä vain yhden huoneen (30m2) lämmittämiseen näillä keleillä, lämpötila alle -10 astetta. Kovemmilla pakkasilla tarvitaan lisätehoa pieneenkin huoneeseen.

Tulikivi ilmoittaa että ilmoitettu lämpöteho on 12 tunnin keskiarvo. Mutta kun yhdestä 1000 kilon uunista ei voida ottaa lämpöä kuin 40 kWh, keskitehon laskentatapa on hassu. Sehän tarkoittaa että vuorokauden toisella puoliskolla ei tarvita lämmitystä lainkaan. Siis jos halutaan esimerkkini uunilla lämmittää 65 m2, pitää olla kaksi uunia!

Kyllä vanha kansa tiesi, jokaisessa huoneessa pitää olla riittävän iso uuni. Vaikka nykyiset uunit ovat varauskyvyltään hiukan parempia kuin 100 vuotta sitten ne ovat kuitenkin paljon kevyempiä, eli niiden teho on pienempi.

Uunien esitteiden asiasisältö on vajavaista. Tuntuu että niitä laativat mainosalan tytöt, jotka eivät ole koskaan lämmittäneet uunia. Tarinat kopioidaan toisten samanlaisten teksteistä. Esimerkiksi kaikki kertovat, että kohennettaessa uunia pitää tuhkaluukku sulkea ensin, vasta sitten saa avata uuniluukun ettei tuhkat lennä. Tuhkaluukun sulkeminen on turhaa. Kun avataan uunin luukkua, uuniin menevä ilmavirta ohjautuu avautunutta helpompaa reittiä, tuhkaluukun kautta ei tule enää ilmaa, koska uuniluukun kautta ilma pääsee esteettömästi uuniin.

Olisi myös hyvä tietää, miten kuumaksi uunin voi lämmittää? Vuolukiviuunit kestävät 300 asteen pintalämpötilan. Siinä voi uunin päällä käristää jo pekonia. Entä kaakeliuunit?

Vaikka "liikaa" lämmittämällä hyötysuhde lämmityksen lopussa laskeekin, niin tappio voi korvautua sillä että ei tarvitse niin usein lämmittää. Miten paljon rakenteet kestävät kuumuutta? Ainakin uunipesän sisäpinta on joskus punahehkuinen, voiko koko uunin sisäpinnan kuumentaa punahehkuiseksi?

Kaikki uunien valmistajat kehuvat miten heidän "insinöörinsä" osaavat homman. Missä näiden "insinöörien" kuormitus- ja hyötysuhdekäyrät ovat nähtävillä?

Leo Mirala, Helsinki, 11.1.2006

[JJ72]

Meillä on Tiilerin Jussi (se isompi) kulmatakka, korkeus on 1,9m ja paino 2100kg.

Olen lämmittänyt takkaa niin kauan että sen pinta on n. 60-70°C, eli
ei viitsi enää kättä pitää, tuolloin sisällä on jo satoja asteita
(pintalämpötilamittarissa, jonka saan lainaan, loppuu asteikko
muistaakseni jo 300°C). Takasta riittää lämpöä niin että samana iltana
se on luonnollisesti kuuma, seuraavana iltana vielä lämmin ja
kolmantenakin päivänä vielä hieman haalea.

Jos keskikerroksessa on kaikki ovet auki se tuntuisi riittävän koko
kerroksen lämmittämiseen n. vuorokaudeksi, toisena vuorokautena
alkaa äärimmäiset huoneet jäähtymään, jos yläkertaan on ovi auki
tuntuu että kaikki lämpö menee sinne ja alas tulee vain kylmää tilalle
Ja tuo siis jos ulkona on pikku pakkanen.

[jmattis]

Olisi myös hyvä tietää, miten kuumaksi uunin voi lämmittää? Vuolukiviuunit kestävät 300 asteen pintalämpötilan. Siinä voi uunin päällä käristää jo pekonia. Entä kaakeliuunit?

Olen lämmittänyt takkaa niin kauan että sen pinta on n. 60-70°C

vanhanajan kaakeli- ja peltiuunit ovat kehittyneet silloin, kun jokainen puu kaadettiin, katkottiin ja pilkottiin itse. niinpä niiden idea on, että mahdollisimman pienellä määrällä puuta saadaan talo lämpimäksi.

eli sellainen vanhan ajan polttotapa on, että poltetaan yksi kunnon pesällinen, annetaan sen palaa kunnolla ja suljetaan pellit: pinta lämpiää vasta seuraavan tunnin sisällä. oikein toimiva uuni on kunnolla lämpimän tuntuinen vielä seuraavana päivänä.

jos uunissa pitää jatkuvaa tulta, lämpö menee harakoille kun peltiä ei voi sulkea. lisäksi liika lämmitys rapauttaa uunin sisältä, ja kaakeliuunissa saattaa halkoa kaakelit, peltiuunissa palaa maalit pinnasta.
(ja on siinä muutakin: joskus murrosiässä meinattiin polttaa koko faijan syntymäkoti, kun kaverit ei uskoneet, että uuni lämpiää pesällisellä: poltettiin kaksi täyttä ja sitten paiskottiin illalla käryäviä pyyhkeitä uunin viereisestä komerosta pihalle )

[Ari]

Meillä on Uuniseppien 1450 kg:n malli - nimeä en muista. Lämmitysalaksi ilmoitetaan 85 neliötä ja tuntuu että se on alakanttiin. Tapana on ollut polttaa kopallinen putkeen kerran päivässä, eli noin 5-6 pesällistä kunnon vedolla ja sitten luukut kiinni kun pesä on musta. Koivua en ole uskaltanut koko kopallista polttaa. Tulen sammuttua on pintalämpö ehkä 2 tunnin kuluttua korkeimmillaan, eikä siihen voi kättä laittaa, mutta yhtäkään laattaa ei ole vielä hajonnut. Näin poltettaessa lähtee pattereissa vesi kiertämään vasta 10 - 15 asteen pakkasella - nyt olen sitten tästä johtuen herkistellyt jumiutuneita patteriterien venttiilejä, vaikka termostaatit on olleet lähes täysin auki.

leomiralalle: moneenko kertaan savukaasut uunissa kiertävät? Ylä- vai alaliitäntä hormiin?

Meillä alaliitäntä, eli kaasu käy ylhäällä ja laskee kuorta alas hormiin. Harmittaa etten muuttanut hormia ylös jolloin uunin hyötysuhde olisi noussut kaasun mennessä vielä takaisin ylös.

[maraarni]

Tapana on ollut polttaa kopallinen putkeen kerran päivässä, eli noin 5-6 pesällistä kunnon vedolla ja sitten luukut kiinni kun pesä on musta.

No Huh - tulipa hiki. Ymmärtääkseni mitään kaakeliuunia ei ole tarkoitettu 5-6 pesällisen poltoon päivässä. Luonollisesti tuo varmaan rippuu tietenkin puun määrästä.... mutta.

2 kertaa päivässä on max suositus aamuin illoin. Monissa vanhoissa kaakeliuunissa on luukkujen ymäristön kaakelit murtuneita liian kovan lämmityksen tuloksena - en usko että se uuniseppien moduulirunkokaan ja klinkkkerit kestää mahdottomia. Myöskään uunisepät eivät suositele kuin aamu-ilta latausta.

Lämmityksestä hyvä sivusto, kuten myös tulisijoista:
http://www.tulisijaopas.com/lammita.htm

EDIT:

vanhanajan kaakeli- ja peltiuunit ovat kehittyneet silloin, kun jokainen puu kaadettiin, katkottiin ja pilkottiin itse. niinpä niiden idea on, että mahdollisimman pienellä määrällä puuta saadaan talo lämpimäksi.

Taustanahan tulisijan kehitykselle on ollut Carl Johan Cronsted. Puu oli ruotsin vallan 1700 luvulla aikan "tiukassa" kun sitä tarvittin sotateollisuuten joten uunien hyötysuhteelle piti tehdä jotain - eli syntyi kakluuneihin kolminkertainen kierto.

[leomirala]

Teillä tähän mennessä vastanneilla on hyvin eristetyt talot ja painavammat uunit. Teillä riittää puolikin tehoa. - Mutta minun asiani koski enemmän uunitehtaiden virheellistä mainontaa, esitin laskelmilla että ilmoitetut lämmitystehot ovat puolet ilmoitetusta.

Uunissani on kaksoiskierto, ensin ylös ja sitten alakautta savupiippuun. Samalla savupiippu tietysti lämpenee yläkerrankin kohdalta. Olen ajatellut laittaa uunin myös kellariin, tällöin savupellin voisi laittaa vintin katonrajaan. Täten savupiippuun varastoituisi enemmän lämpöä. Savupiipussa on 14 hormia, toista metriä kanttiinsa. Siinä on valtavasti massaa. Vain muutama hormi menee kellariin asti, muut loppuvat lähempänä piipun huippua.

[maraarni]

Teillä tähän mennessä vastanneilla on hyvin eristetyt talot ja painavammat uunit. Teillä riittää puolikin tehoa. - Mutta minun asiani koski enemmän uunitehtaiden virheellistä mainontaa, esitin laskelmilla että ilmoitetut lämmitystehot ovat puolet ilmoitetusta.

Uunissani on kaksoiskierto, ensin ylös ja sitten alakautta savupiippuun. Samalla savupiippu tietysti lämpenee yläkerrankin kohdalta. Olen ajatellut laittaa uunin myös kellariin, tällöin savupellin voisi laittaa vintin katonrajaan. Täten savupiippuun varastoituisi enemmän lämpöä. Savupiipussa on 14 hormia, toista metriä kanttiinsa. Siinä on valtavasti massaa. Vain muutama hormi menee kellariin asti, muut loppuvat lähempänä piipun huippua.

Itse olen hyvin skeptinen hormin kyvystä varastoida lämpöä. Olen kokeillut kun saunassa olen poltellut kaiken maailman remonttiroskaa pitempään eikä seuraavan kerroksen hormi niin kauhean lämmin ole. Just ja just huomaa lämmityksen aikana viereiseen hormiin verrattuna. Lisäksi luovutus pinta-ala on pieni vaikka meillä hormi on sivussa. Monesti ylöspäin mennessä hormit voivat siirtyä keskemmälle piippua, joten sielä on sitten vielä lisäeristystä huoneisiin.

Toki meillä ei ole peltiä ylhäällä eli lämpö karkaa kuitenkin ja ehkä mahdollinen pelti saisi lämmöt vielä nousemaan/tasoittumaan... siis jos hormi on reunalla.

Seuraavaan uuniin sinun kanattaa hommata yläliittymä eli kolmoiskierto.

Kun vuorokaudessa tuotettu 40 kWh jaetaan vuorokauden tunneilla 24, saadaan uunin antamaksi keskitehoksi 1,7 kW. Se on puolet Uuniseppien ilmoittamasta.

Tulikivi ilmoittaa että ilmoitettu lämpöteho on 12 tunnin keskiarvo. Mutta kun yhdestä 1000 kilon uunista ei voida ottaa lämpöä kuin 40 kWh, keskitehon laskentatapa on hassu. Sehän tarkoittaa että vuorokauden toisella puoliskolla ei tarvita lämmitystä lainkaan. Siis jos halutaan esimerkkini uunilla lämmittää 65 m2, pitää olla kaksi uunia!

Ajatus kai on lämmittää uunia aamuin illoin ja silloin näyttäisi saavan yli sen 3.2kwh. Jos on mainostettu että yksi kerta riittää tai näin annettu ymmärtää, niin se on virheellistä.

[maanma]

Ostin Uuniseppien Harmonia-uunin -47 rakennettuun rintamamiestaloon. Uunin paino on 1000 kg, mainoksen mukaan lämmitysteho on 3,2 kW ja lämmitysala 65 m2. Olen lämmittänyt uunia kohta kaksi kuukautta. Mielestäni ilmoitetut tehot eivät vastaa todellisuutta. Siksi laskeskelin niitä itse.

Mitäs myyjä siihen?

Lämmön jäämiseen kivimöykkyyn vaikuttaa latauksen koon lisäksi veto. Jos veto on liian hyvä ei myöskään lämpö jää sisään. Savukaasujen lämpötilaa voi käydä mittaamassa piipun päästä. Niiden pitäisi olla siellä reilusti alle 150 astetta. Jos ei oo niin pidä peltiä pienemmällä poltettaessa.

Se, että poltetun puun energia määrä ei korreloi 1=1 ulossaadun tehon kanssa on normaalia. Tällöin puhutaan hyötysuhteesta. Puutulisijan hyötysuhde nousee harvoin edes 80%.

Ei myöskään valitettavasti ole epätavallista mainostaa huipputehoa vrt. autot, vahvistimet jne. Hyvät dokumentit puhuvat myös jatkuvasta tehosta.

Lämmitysalan määritelmä riippuu tietysti lämmön kulutuksesta. Nykymitoitukset uusilla uuneilla voi olla uusien rakennusmääräysten mukaiset, jolloin se uuni riittää kovillakin pakkasilla 65m2 lämmittämiseen. Perus-RMT talon lämmön kulutus on noin 2,5 kertainen, jolloin lämmitysalaksi jääkin vain 26m2.

Periaatteessa sinulla voisi olla oikeus palauttaa tuote tai pyytää hinnan alennusta (15-20%) harhaanjohtavan markkinoinin perusteella.

Täytyy sitten vaan muistaa, että antoteho on merkittävä asia - ei laskennallinen kulutus pinta-ala. Tehon tarve riippuu talon eristysratkaisuista.

[Ari]

No Huh - tulipa hiki. Ymmärtääkseni mitään kaakeliuunia ei ole tarkoitettu 5-6 pesällisen poltoon päivässä. Luonollisesti tuo varmaan rippuu tietenkin puun määrästä.... mutta.

2 kertaa päivässä on max suositus aamuin illoin.

Meinaatkos tosissasi että tuo kasa lämpiää kahdella pesällisellä - minä sain kyllä erilaiset ohjeet. Näin meillä on menty yli kolme vuotta - eikä sitä pesää tietenkää täyteen tungeta kuten saunan kiuasta. Kyllä nuo on lämmitykseen tehty ja avotakat tunnelmointiin.

Edit: Niin näyttää suositukset muuttuneen. Uuniseppien sivuilta: "• Uunissa suositellaan poltettavaksi max. kaksi pesällistä vuorokaudessa." Näyttää ohjeistus muuttuneen "jenkkityyliseksi" - liekö joku polttanut uuninsa puhki. Meikäläiselle kyllä kauppias ja uunin kasaaja ohjeisti ihan muuta. Täytynee etsiä vanha esitekkin käsiin - josko palauttaisin tuon uunini kelvottomana. Vähän täytyy ottaa takaisinkin: sytykkeiden lisäksi tuosta kopasta tulee 4 pesällistä ja koivua ei tietenkää uskalla polttaa kuten havua.

[maraarni]

Meinaatkos tosissasi että tuo kasa lämpiää kahdella pesällisellä - minä sain kyllä erilaiset ohjeet. Näin meillä on menty yli kolme vuotta - eikä sitä pesää tietenkää täyteen tungeta kuten saunan kiuasta. Kyllä nuo on lämmitykseen tehty ja avotakat tunnelmointiin.

Siitä en tiedä - olen vain lukenut varoituksia tuosta liikaa lämittämisestä. Kaitpa sopivan määrän saa haarukoitua mittaamalla uunin pintälämpötilaa sehän ei saa nousta liian korkeaksi pesän yläpuolelta. Oliskohan se ollut täälläkin mainittu 60-70 astetta kaakeliuuneilla.

[JJ]

Itselläni ei ole kotona kunnon uunia, vaan noin 150cm korkea Porin Matti.
Siinä polttelen arkena yhden-kaksi pesällistä illalla, viikonloppuna pesällisen aamulla, pari illalla. Uuni on aamuisin vielä lämpimän tuntuinen...

Mökillä josta löytyy kolme suurta vanhaa kaakeliuunia, polttelen aina aluksi yhden pienemmän pesällisen, kun se on mennyt hyväksi hiillokseksi polta toisen kunnon pesällisen. Sitten pelti kiinni, ja parin tunnin päästä uuni on aika tasaisesti lämmin. Uuni pysyy yli kädenlämpöisenä seuraavaan iltapäivään asti.

En tiedä onko tuo oikea tapa, mutta mielestäni puita kuluu vähemmän, lämpö pysyy tasaisempana, ja uunikaan ei ole halkeillut. Tosin vuokrasimme mökin joskus monta vuotta sitten yhdeksi vuodeksi, ja tuon vuoden aikana olivat saaneet toiseen uuneista komean halkeaman. Ainoa syy tuohon voi mielestäni olla liika lämmittäminen. Uunit on rakennettu vuonna -29, ja ovat vieläkin mainiossa kunnossa (jos mukaan ei lasketa tuota yhtä halkeamaa).

Yltiöpäinen uunin lämmittäminen ei voi tehdä hyvää uunille, ja luulisi hyötysuhteenkin jossain vaiheessa laskevan.

Hieman meni kyllä ohi aiheen jo, mutta menköön.

[Ari]

Meinaatkos tosissasi että tuo kasa lämpiää kahdella pesällisellä - minä sain kyllä erilaiset ohjeet. Näin meillä on menty yli kolme vuotta - eikä sitä pesää tietenkää täyteen tungeta kuten saunan kiuasta. Kyllä nuo on lämmitykseen tehty ja avotakat tunnelmointiin.

Siitä en tiedä - olen vain lukenut varoituksia tuosta liikaa lämittämisestä. Kaitpa sopivan määrän saa haarukoitua mittaamalla uunin pintälämpötilaa sehän ei saa nousta liian korkeaksi pesän yläpuolelta. Oliskohan se ollut täälläkin mainittu 60-70 astetta kaakeliuuneilla.

Noissa lämpötiloissa ehkä pysytään - käden pitäminen pidempään pinnalla tuntuu epämiellyttävältä ja luukun päätä ehkä 10 astetta enemmän...

[Jukka68]

Meillä muurari muurasi pitkästä tavarasta varaavan takan 3 vuotta sitten. Parhaaseen lämmitystulokseen olen päässyt polttamalla pesällisen aamuin illoin ja pilkkeet tarpeeksi pientä,pysyy tasaisen lämpimänä. Joskus olen polttanut muutaman päivän tauon jälkeen reilummin puita kerralla niin tahtoo tulla luukun yläpuolelle pientä hiushalkeamaa maalipintaan.

[antsu]

Tuo JJ:n tapa käyttää uunia on aivan oikea.Tulisijaa ei rasiteta ylenmääräisellä lämmittämisellä ja samalla saadaan hyvä hyötysuhde.
Nuo mainosten neliöt ja kuutiot on aina vähän yläkanttiin.

[maraarni]

Tuo JJ:n tapa käyttää uunia on aivan oikea.Tulisijaa ei rasiteta ylenmääräisellä lämmittämisellä ja samalla saadaan hyvä hyötysuhde.
Nuo mainosten neliöt ja kuutiot on aina vähän yläkanttiin.

Aika lähellä tätä mallia. http://www.tulisijaopas.com/lammita.htm keroo näin:
"Sytyttäminen pitää aina suorittaa pienellä puumäärällä ja lisätä puita 5 - 10 min. myöhemmin. Aseta puut niin, että niiden väliin jää tarpeeksi ilmatilaa. Lehtipuupilkkeet ovat lämpöarvoltaan parhaita. Kun halot palavat voimakkaasti, suljetaan suuluukut. Ilma-aukot säädetään niin, että palaminen tapahtuu voimakkaasti. Hidas palaminen nokeaa kanavat ja päästää palamattomia savukaasuja taivaan tuuliin.

Tulisijassa tulee yleensä polttaa vain yksi sopiva pesällinen puhdasta puuta, noin 2-5 kg. Polttamisen aikana on puiden tarpeetonta kohentamista vältettävä. Hiilipalon aikana rajoitetaan paloilman määrää. Kohentaminen suoritetaan siten, että koko kerros palaa tasaisesti ja täydellisesti. Palamisen loputtua tarkistetaan, ettei hiillokseen jää palamattomia kekäleitä. Kun hiillos on täysin tummunut eikä sinisiä liekkejä enää ole, luukut ja pellit on suljettava kokonaan. Tämän jälkeen uunin lämpötilojen annetaan tasaantua (varastoitua uunin rakenteisiin)."