maalämmöstä..

[rintsikka-60]

kodinrakentaja lehdessä 3/2009 oli juttu tamperelais perheestä, jotka vaihtoi lämmityksen öljystä maalämpöön.
remontin kokonaiskustannus oli 21039 euroa. energia-avustusta olivat saaneet 1510 euroa.
säästöä öljyyn verrattuna oli 1338 euroa vuodessa. ja systeemi maksaa hintansa 16- vuodessa takaisin.
todellisuudessa menee yli 20-vuotta, koska remontti rahoitettiin lainarahalla. kysyisinkin eikö
maalämpö yksikköä joudu päivittämään, ovatko osat niin pitkä ikäisiä ettei 20- vuoden aikana
joudu mitään uusimaan. vai joutuuko silloin uusimaan jo koko helahoidon. en ole seurannut
tätä lämmitys muotoa ollenkaan. mutta itse kyllä lämmittelen öljyllä edelleen, jos vaihto on
noin kallista.paljonkos vilppi yksikön vaihto maksaa?

[untouneksija]

Meillä vaihdettiin öljystä maalämpöön viime elokuussa, talo on v.52 rakennettu ja 2004 laajennettu rintamamiestalo n. 220 m2. Osaksi pattereilla ja osaksi lattialämmityksellä.
Remontti maksoi avaimet käteen urakkana n.14500€ (keruupiiri on vaakaputkisto), energia-avustusta saatiin n.1450€, työstä tulee vielä kotitalousvähennys, lisäksi vanha järjestelmä( kattila, poltin, öljysäiliöt, palo-ovi ym.) myytiin yhteensä n.1000€.

Nyt vajaan talven kokemuksella voi sanoa, että ollaan tyytyväisiä, laitteet ovat pelanneet eka käynnistyksestä asti moitteetta ja lämmintä on riittänyt, säästöistä en vielä osaa sanoa...

[tuuma]

Kyllä maalämpö fiksu lämmitysmuotona on sitä ei voi kiistää. Se käy näistä lämpöpumpuista ainoana ns. viralliseksi lämmönlähteeksi, ainakin toistaiseksi. Hinnoittelu vaan on yhä todella syvältä, ilmeisesti siksi että lämpö otetaan sieltä

Itsellä on Kiinasta omatuontina hommattu VILP ja siitä saa myös MLP versioita mutta ovat tehty niin että haluavat vettä eikä alkoholia sisuksiin, kun heidän mielestä ei ole oikein järkeä käyttää välittäjäaineena mitään muuta kun hyötysuhde kärsii. Sain kuitenkin läpi idean jossa kiertäisi etanoli ja hieman jatkokehitettyä koko ideaa siten että silloin kun ulkona ilma on lämpöisempää kun maalämpöpiiristä saatu lämpö niin kierrätettäisiinkin silloin tuo etanoliliuos ulkona olevissa "syyläreissä" kuten VILP:eissä, jolloin tulisi molempien lämpöpumppujen hyvät ominaisuudet tarjolle. Minusta on aika hölmöä kesällä jäähdyttää sitä reikää tai maata kun ilmassakin olisi reilusti lämpöä tarjolla ja varsinkin vaakaputkiston maaperä saisi rauhassa lämmetä Auringon kilossa Tuolloin porareiän tai vaakaputkiston ei tarvisi olla niin pitkä ja saisi hintaa alas. Maalämpöjutuissa yleisesti ottaen puolet hinnasta tulee poraamisesta tai kaivamisesta.Tuommoinen Kiina MLP kustantaa luokkaa 2500-3000€, joten luulen että pikkuhiljaa kilpailun johdosta alkaa muutkin lähennellä samoja hintoja.

Maalämpökompurat ei oikeastaan eroa VILP:ien tai ILP:ien kompressoreista ja aika lujilla ovat mutta kaipa nuo ainakin 10v. pyörii ja sitten menee kompura vaihtoon, ei siinä sen kummempaa. Kompura itsessään maksaa vissiin luokkaa 200-1000€, riippuen koosta ja merkistä, tukkureilla näyttää olevan ainakin yleisempiä "suoraan hyllyssä". Sitten on sanottu että n. 5-7 vuoden välein olisi hyvä tarkistaa kylmäaineen määrä kun hiljalleen vuotaa, kuten autojen ilmastointi jutuissakin.

MLP on siitä mukava että kompura on sisällä ja pörisee sisätiloissa eikä kiusaa naapureita kuten ulkona olevat VILP:it ja ILP:it ja sitä ominaisuutta ainakin minä arvostan suuresti.

[pvalila]

Periaatteessa maalämpö on ihan hyvä juttu, mutta heitän silti ilmaan ennusteen:

Jos tänä päivänä hankkii maalämmön, siitä kopsahtaa kompura 10 - 15 vuoden kuluttua. Tämä ei ole mikään kauhea menoerä, mutta silti suuri osa ihmisistä siirtynee tuossa vaiheessa ilmalämpöpumppuihin.

Jo nykyisin hyvä ilmalämpöpumppu menee Etelä-Suomen olosuhteissa tasoihin maalämmön kanssa: häviää kovilla pakkasilla mutta voittaa vastaavasti mennen tullen tavanomaisina päivinä. Jos kehitystrendi jatkuu sellaisena kuin nyt näyttää, ovat ilmalämpöpumput aivan ylivoimaisia parin sukupolven kuluttua. Niiden tuotekehittelyn kiihdyttimenä ovat valtavat markkinat, maalämpöpumppumarkkinat ovat globaalisti tarkasteltuna aika pienet.

Eli Pvalila ennustaa, että maalämpö on ainakin maan eteläosissa katoavaa kansanperinnettä. Ellei sitten keksitä tapaa saada sitä lämpöä maasta oleellisesti nykyistä halvemmalla tavalla...Ja tuo Tuuman hybridiajattelu on ihan toimiva ja mahdollinen tulevaisuudenkuvio (ainakin Tuumalle, jolla on jo porakaivo jonka kapasiteetti riittää kyllä muutamien kylmimpien viikkojen ajaksi mutta ei koko talveksi).

[vesahy]

Miten suuri tuollainen kompura on verrattuna esimerkiksi kotikylmiön koneistoon? Meillä on Huurre pitänyt kaljat ja kyljykset kylmänä jo viisitoista vuotta ja olen pikkuhiljaa alkanut kuunnella, että joko sieltä alkaa kuulua sivuääniä. Ei kuulu vielä, mutta jonain päivänä sekin varmaan tulee elinkaarensa päähän. Vaikuttaa hiukan ot:ltä, mutta samanlainen kompurahan se on molemmissa, pumppaa lämpöä luonnonlakien suhteen "väärään" suuntaan.

[--Make--]

6000-7000 kWh jos menee vuodessa pirtin lämmitykseen ja käyttöveteen niin minusta kannattavaa
Talo on vuonna 49-50 valmistunut ja hieman koluttu (lisäeristykset, uretaanit yläpohjaan ym..)

[pvalila]

6000-7000 kWh jos menee vuodessa pirtin lämmitykseen ja käyttöveteen niin minusta kannattavaa
Talo on vuonna 49-50 valmistunut ja hieman koluttu (lisäeristykset, uretaanit yläpohjaan ym..)

Kannattavuutta verrataan yleensä suoraan sähköön, mikä on aika huono vertailukohde: sehän on aina kallein vaihtoehto. Läpi vuoden käytössä maalämpö antaa lämpöä noin kolme kertaa enemmän kuin ottaa sähköä, eli teidän tapauksessanne noin 18 - 21 MWh. Jos käyttäisitte ilmalämpöpumppua olisi kulutus aika tarkkaan sama: pahoilla pakkasilla menisi enemmän, mutta normaalileutoina päivinä vähemmän. Ilmalämpöpumput ovat ML-systeemiä halvempia, mutta niiden eliniän voisi olettaa olevan lyhyempi.


Jos talossa on jo öljylämmitys, niin ei ehkä kannata tehdä mitään vielä vaan käyttää hyödyksi öljyn halvan hinnan antama aikalisä ja ostaa ilmalämpövehkeet muutaman vuoden kuluttua, kun ne ovat taas yhtä sukupolvea paremmat.

[vesahy]

Tämmöistä näkökohtaa en ole koskaan tullut edes ajatelleeksi.

http://www.tekniikkatalous.fi/kuvarapor ... popup=true

[--Make--]

Tämmöistä näkökohtaa en ole koskaan tullut edes ajatelleeksi.

http://www.tekniikkatalous.fi/kuvarapor ... popup=true

minusta varsin lapsellista..

[vesahy]

... minusta varsin lapsellista..

No juu, jätetään tuo huono vitsi omaan arvoonsa. Sen verran totuuden siementä siinä kuitenkin on, että kun mikään lämpöpumppu ei lisää energiaa voi tyhjästä taikoa, niin ympäristöstä se pitää ottaa. Läntisellä Uudellamaalla, lämpösummaltaan aika edullisella alueella, tuttavaperheen puutarhassa on keväällä vielä syvä routa kun naapuritonteilla omenapuut jo kukkivat, syynä liian lähelle maan pintaa upotettu lämmönkeruuputkisto.

[jope]

Kiinteistöä myydessä maalämpö on kova sana. Ainakin osan maksetuista kustannuksista saa paremmassa myyntihinnassa. Taitaa olla kuitenkin kuolevaa rakennustapaa pidemmällä aikavälillä. Ilppivilppitekniikka kehittyy niin kovalla vauhdilla että on vaikea kuvitella muutaman vuoden päästä olevan enää kannattavaa reikien kairaaminen maahan tai keruuputkistojen upottaminen. Kaivuuhommia kun on vaikea teollistaa.

[jukilpi]

Siirryimme maalämpöön viime vuoden maaliskuussa. Silloin varaavan sähkölämmityksen aikana energiankulutus oli noin 40000kWh/vuosi.
Nykyisin maalämmöllä 16250 kWh/vuosi. Näissä luvuissa on mukana käikki sähkönkulutus. Talossa ei ole koneellista ilmanvaihtoa ekä lämmöntalteenottoa. Laitteisto on täystehoiseksi mitoitettu Lämpöässä V13, jossa on sisäänrakennettuna noin 529 litran varaaja.

Ilmalämpöpumppuja markkinoidaan näyttävästi yli viiden COP arvoilla, joka on saavutettu nollan yläpuolella olevassa lämpötilassa. hyötyshde putoaa roimasti, kun ulkoilman lämpötila laskee. Maalämpöjärjestelmissä tuo COP majailee kolmen tuntumassa, riippuen siitä kuinka lämmintä vettä varaajassa tehdään. Lattialämmitysjärjestelmällä saavutetaan parempi hyöty kuin radiaaattoreilla, sillä radiaattorijärjestelmissä menoveden lämpötila on huomattavasti suurempi. Meidän tapauksessa pattereiden lämmönluovutuskyky putosi puoleen maalämmön jälkeen, onneksi 50-luvulla asennetut patteri on roimasti ylimitoitettu. käytännössä vanhassa patterilämmitteisessä talossa, saatetaan lämpöpumpun lisäksi joutua korvaamaan patterit järeämmillä kaksi tai kolmilevyisillä vaihtoehdoilla, jotka muuten maksavat roimasti.

Eräs asia mistä ei ole paljoakaan puhuttu on loisenergian kulutus. Kotitaloudet eivät maksa loisenergiasta mitään, mutta silti se täytyy tuottaa jossakin. Lämpöpumppujen ottama sähköenergia käytetään oikosulkumoottorissa, joka pyörittää kompressoria (sisäänrakennettu). Oikosulkukoneen tehokerroin on käytännössä aina alle yksi, eli osa sen ottamasta tehosta on aina loistehoa. Uuden sähkömittarin asennuksen jälkeen olen huomannut, että loisenergian osuus on huomattava, lähes kolmannes kokonaisuudesta. Toinen asia sitten on, onko tällä mitään merkitystä. Mainittakoon että teollisuus joutuu maksamaan myös loisenergiasta. osittain siksi sitä kompensoidaan sähköverkossa tahtikoneita, kondensaattoreita yms käyttämällä.

Ilmalämpöpumpuissa käytetään inventteriä eli taajuusmuuttajaa, jolloin kompressorin pyörimisnopeutta voidaan säätää. Tällöin pumpun toiminta voidaan optimoida paremmin tilanteen mukaan. taajuusmuuttajissa on se hyöty, että ne kuormittavat verkkoa optimoidusti eli eivät ota loistehoa, toisin sanoen se kompensoidaan paikanpäällä. Tästä seuraa myös korkeampi pätöenergiankulutus.

Ainakin IVT:llä on malleja, jossa käytetään taajuusmuuttajaa maalämpöpumpussa, tosin hinta todella korkea. Muistaakseni thermialta löytyy maalämpöpumppu, jota voidaan käyttää myös VILPPINÄ. siinä kaivon tilalle voidaan asentaa ulkoyksikkö jos kaivoon tai putkistoon ei jostain syystä haluta investoida.

[koeffte]

kyllä maalämmön voi saada järkevään rahaan jos pystyy käyttämään vaakaputkistoa..maapiiriputkisto on käsittääkseni yhtä tehokas kuin lämpökaivo.

itse laskeskelin että alta kympin pitäis kyllä päästä,noista avaimet käteen hinnoista en kyllä tiedä.

[mije]

Lattialämmitysjärjestelmällä saavutetaan parempi hyöty kuin radiaaattoreilla, sillä radiaattorijärjestelmissä menoveden lämpötila on huomattavasti suurempi.
.

Tästäkin on tutkimuksia, joiden mukaan lattialämmitys tulee kalliimaksi johtuen suuremmista lämpöhäviöistä. Koneen hyötysuhde paranee, mutta lämpöä joudutaan tuottamaan enemmän.

[pexi67]

maalämpö putkia maahan poratessa tehdään paljon haittaa pohjavesille, ja tulevaisuudessa kun systeemit hajoaa niin kokonaisia kyliä ja yhteisöjä tulevat kärsimään puhtaan veden puutteesta. aikas negatiivinen kuvaus, mutta tulevaisuutta