Kivivillaa eristeenä

[Arbor]

Tervehdys kaikille lukijoille! Kysymyksessä on 20-luvulla rakennettu hirsitalomme. Yläkerta on puurakenteinen ja alunperin eristämätön. Yläkerran itä- ja eteläpäädyn ulkopuolinen vuorilaudoitus uusittiin 2002, jolloin lisäeristeeksi laitettiin Parocin vuorivillaa. Aikaisemmin eristeenä oli siis vain ilma, eli seinärakenne oli jätetty kokonaan ontoksi ja yläpohjan kautta rakennettu kiinni (ns. liikkumaton ilmapatja rakenne). Tämä ratkaisu ei kuitenkaan ollut toimiva sillä talvella/tuulella yläkerran tilat olivat todellakin kylmät ja vetoisat (sähkö-/puulämmityksestä huolimatta). Talossa on ns. satulakatto ja kivivillaeristettä on vain kahdella sivulla yhteensä n. 6m2. Seinärakenne on nyt näiltä kohdin sisältä ulospäin seuraava: 1.muoviton paperitapetti. 2.selluliisteri 3. öljymaalattu n. 3mm haltex tms.-levy (alkuperäinen pinkopahvia tukevampi materiaali siis). 4. Pontattu leveä vaakalaudoitus. 5. n. 100mm vuorivilla. 6. tervapaperi. 7. Ulkovuoraus (jossa punamulta). Eli ainoa muutos alkuperäiseen on kivivilla + tervapapru. Mitä kosteusteknisesti mahdollisia riskitekijöitä rakenteessa mahtaa nyt olla, vai onko?. Rakennetta ei siis pääse tarkastelemaan mistään suunnasta repimättä koko pontattua ulkovuorausta irti. Ja vielä sisäilman kosteuden siirtymisestä: eikö tavikaudella lämmin ilma pyri ensisijaisesti ylöspäin vinttiä kohden eikä automaattisesti suoraan seinän läpi?. Muut yläkerran sisäpinnat ovat originaalissa kuoseissaan (panelikatot, lankkulattiat...nämäkin kai sitovat kosteutta jossain määrin). Mielipiteistä/kokemusten jakamisesta jo etukäteen kaikille kiitos.

[maanma]

Ratkaiseva näkökohta on se, mistä lämmin ilma virtaa ulos. Yleensä se on kahden pinnan liitos, josta se ainakin virtaa. Jos ei pääse ylempää ulos tiiveyden takia niin tulee alempana olevasta vuotavasta saumasta.

Tällaisen virtauksen kohdatessa kylmän pinnan esim. katon harvalaudoituksen lämpimän ilman kosteus tiivistyy. Kun muu virtaus ei ole riittävä rakenteen kuivattamiseksi jää rakenne kosteaksi ja kosteus imeytyy syvemmälle.

Eristämättömät rakenteet on tarkoitettu enimmäkseen kesäkäyttöön / lämmittämättömäksi tilaksi..

[Arbor]

Eristämättömät rakenteet on tarkoitettu enimmäkseen kesäkäyttöön / lämmittämättömäksi tilaksi..

Totta, näinhän se yleensä onkin. Meidän kohteessamme yläkerta on otettu asuinkäyttöön jo 30-l. alkupuolella, eli "omasta laajentamisesta" ei ole kysymys.

Täytyy siis kiinniittää huomiota mainitsemiisi muihin seikkoihin, kiitos vinkistä.