Talon yhden seinän salo-ojitus - Onko järkeä?

[akim]

Piirsin kuvan nykyisestä tilanteesta. Talon on rakennettu maanvaraiselle laatalle eikä minkäänlaisia salaojia ole. Maanpinnan muotoilua on tehty ja on mahdollista tehdä yhtä talon seinää lukuunottamatta. Tällä seinällä kaadot on lisäksi "väärään suuntaan" ja avo-ojan takia maanpinnanmuotoilua on vaikea tehdä. Juuri tämän yhden seinän puolella on avo-oja n. 3 m päässä. Avo-ojan (ja tontin rajan) toinen puoli on n. 40-50 cm korkeammalla kuin tontti. Tämähän ei ole mikään rakennustekninen ongelma, kuten kunta asian minulle ilmaisi kun rupesivat sitä korottamaan.....

Onko mitään järkeä sala-ojittaa vain tätä yhtä seinää talosta? Alapohjaan kosteus ei ole noussut, mutta talo on kallistunut juuri tämän avo-ojan puolelle. Avo-ojaan ei kummallista virtausta ole odotettavissa, vaan vesi (eli kaikki sadevedet + sulamisvedet koska tontti rajautuu tiehen, josta kaadot sopivasti oman tontin puolelle) tulee valumaan tontin rajan yli ja seisomaan siinä, juuri talon kohdalla. Syystä että riittävää kaatoa ei ojaan pysty tekemään.

Lisäksi tontilla on alue johon vesi jää seisomaan ympäri vuoden, eli se on kunnon "suota". Osittain samasta syystä, eli se on tontin matalin kohta. Lisäksi savimainen tontti ei vettä läpäise, vaan se jää tosiaan seisomaan tuohon. Aluksi mietin tuon alueen sala-ojittamista, mutta sitten pohdin saisiko tuosta toimivan ratkaisun, jos kaivaisi avo-ojan tontin poikki ja muotoilisi lisäksi kunnon kaadot tuohon uuteen avo-ojaan. Osa tuosta ojasta voisi tietenkin mennä myös putkessa maan alla.

Ideoita, mielipiteitä, ratkaisuja kaivataan?

[Matti Alander]

Perustustasosi ei liene kovinkaan paljon maanpinnan alapuolella, joten salaojituksesta ei sinänsä olisi paljonkaan hyötyä, koska salaojitus toteutetaan pohjaveden pinnan alentamiseksi.
Sokkelisi on kuitenkin kiinni 100 % kosteuden omaavassa maassa, jolloin rakenteisiin pääsee imeytymään kosteutta, joka sitten siirtyy kapillaarisesti rakenteissa.
Reunavahvistettu laatta on kosteusteknisesti melko haastava ja paksuna massiivisena rakenteena kuivuu erittäin hitaasti, täydellisesti tuskin koskaan.
Perustuksille olisi kuitenkin eduksi mikäli ne voisivat kuivua ulospäin ja tämä toteutettaisiin salaojittavilla lämmöneristeillä, muodostamalla maaperän ja perustuksen välille lämpötilaero. Tällöin kosteus alkaisi hitaasti virtaamaan ulos rakenteesta ja kuivuisi hitaasti vuosien saatossa ja kosteusvirta ainakin perustuksen reuna-alueilla siirtyisi talon rungon alta ulospäin.
Korjata ei tietenkään pidä ellei ole ongelmaa, mutta kuvauksestasi päätellen jonkinmoisia ongelmia on kuitenkin havaittavissa.
Sokkeliremontin yhteydessä kuitenkin asennettaisiin salaojitus ja rännivesijärjestelmä, joka johdettaisiin perusvesikaivon kautta ojaan. Vaikka varsinaisella salaojituksella saakaan aikaiseksi kovinkaan paljon vaan tärkeämpää on sokkelin lämmöneristys höyryä hyvin läpäisevällä materiaalilla, niin yöt nukkuisi paremmin ja mahdollisessa myyntitilanteessa ei tarvitsisi selitellä.
Jos jotain tekee niin yleensä kannattavinta on laittaa kerralla kuntoon, niin rahallisesti kuin teknisestikin.
Mikäli uusit sisäpuolen lattiapinnoitteita, suosittelen valitsemaan vähäisen vesihöyrynvastuksen rakenteita, joita ainakin on tuulettuva System Platon lattiarakenne, josta saat lisätietoja kotisivuilta www.isola.fi
Lattiarakenne pyrkii tasapainotilaan kosteusmäärässä ja se kuivuu sisäänpäin juuri niin kauan kunnes se tavoittaa sisäilman kosteuden määrän.

[akim]

Kyseessä on siis maanvarainen betonilaatta. Ongelmana ei niinkään ole kapillaarisesti rakenteisiin nouseva kosteus, vaan enemmänkin haluaisin yrittää estää talon/laatan painumista. Kävin viime kesänä yhden seinän alajuoksun läpi ja se oli ok kunnossa. Laatta on kyllä lähimpänä maanpinnan tasoa juuri siltä puolelta, jonne talo on kallistunut (mikä on selvää.) Talo/laatta on siis painunut savupiipun puolelle. Savupiippu ei ole keskellä taloa, vaan lähelllä talon kallistunutta seinää.

En vain osaa sanoa (ja ilmeisesti ketään muukaan?) voisiko tuolla yhden seinä salaojituksella ja maa-aineksen vaihtamisella estää/lopettaa tuon laatan painumisen. Talohan on siis savimaalla ja tuolla "ongelman"seinustalla ei sadevedet, sulamisvedet eikä myöskään avo-ojassa seisova vesi pääse kauheasti mihinkään poistumaan. Maanpinnan muotoilua ei myöskään voi tehdä, koska avo-ojan pohja on niin lähellä maanpinnan tasoa.

Sama koskee tuota kosteikkoa. Eli kannattaisiko salaojittaa tuo kosteikko vai kaivaa avo-oja+muotoilla maanpinta suotuosaiksi, jotta piha-alueelle saisi nurmikon istutettua ja muita istutuksia?

[Hower]

korjatkaa jos olen väärässä, mutta käsittääkseni perustusten alla olevan märän saven kuivaaminen johtaa nimenomaan lisääntyvään painumiseen.