Talo kivijalalla, mitä alla?

[oivamainio]

Olemme ostamassa 1930 rakennettua hirsitaloa, joka seisoo joen törmällä kivijalan päällä. Talossa on asuttu koko ajan tähän asti.

Talossa on keittiön alla pieni 1mx1m kellari, joka ei haissut perunakellaria pahemmalle, eikä ollut ainakaan silminnähden kostea. Talon sisällä ilma myös mututuntumalla on hajuton ja kuiva. Alakerran lattiassa on lankut ja siinä päällä 1987 laitettu muovi. 1987 rakennetussa laatoitetussa kylpyhuoneessa on lattialämmitys.

Talon joen puoleisella reunalla kivijalka on useampi kymmenen senttiä korkea ja seinä ilmeisesti kunnossa. Sivuseinät oli myös ok, paitsi että toisessa kasvoi ruusuja ihan kivijalan vieressä koko matkalta.

Ylärinteen puoleisella seinällä kivijalka on painunut (tai pikemminkin sen juurelle on kerääntynyt maa-ainesta, hiekkaista), eikä kivijalasta siis näy kuin noin 10cm. Vuorilaudat olivat lahot noin 10cm pätkältä alhaalta. Mitä saimme työntelemällä kokeiltua, myös alin hirsi on pehmennyt. Ja se poikkilauta (mikä sen nimi nyt onkaan??) kivijalan ja vuorilaudoituksen välissä on kaikista lahoin. Sauna sijaitsee tällä seinällä.

Kivijalan sisään ei pääse. Keittiökellarista ei pääse muualle ja kivijalassa ei ole yhtään luukkua. Pitääkö meidän tehdä kivijalkaan reikä ja tarkistaa, mitä siellä alla on? Tai onko siellä ylipäätään joku luuranko? Vai pitääkö meidän lattiamuovi poistaessa tehdä reikiä itse lankkulattiaan? Mitä voimme pelätä löytävämme pahimmillaan? Olemmeko ostamassa aikapommia...?

[risto]

Olemme ostamassa 1930 rakennettua hirsitaloa, joka seisoo joen törmällä kivijalan päällä. Talossa on asuttu koko ajan tähän asti.


Kivijalan sisään ei pääse. Keittiökellarista ei pääse muualle ja kivijalassa ei ole yhtään luukkua. Pitääkö meidän tehdä kivijalkaan reikä ja tarkistaa, mitä siellä alla on? Tai onko siellä ylipäätään joku luuranko? Vai pitääkö meidän lattiamuovi poistaessa tehdä reikiä itse lankkulattiaan? Mitä voimme pelätä löytävämme pahimmillaan? Olemmeko ostamassa aikapommia...?

Tuo yksi, että kivijalassa ei ole yhtään luukkua, niin minussa ainakin herättää suurta epäilystä.
Ainahan kivijalka pitää tullettaa, ettei siellä rupea kasvamaan homeet ja sienet.

[Limes]

Tuo kivijalka,onko luonnonkivistä ladottu vai muurattu ? Vai peräti betonista valettu ?
Ilmeisesti rossipohja eli ryömintätilainen lattia ? Ei kivijalkaa tarvitse tuulettaa,mutta jos on
ryömintätila,niin ryömintätila pitää tuulettaa.
10 cm on kyllä todella liian vähän kivijalkaa/sokkelia.
Entäs rännit ?

[oivamainio]

Rännit on, mutta rännien vesi virtaa vain noin 50cm talosta. Tosin kallistukset tätä yhtä sivua lukuunottamatta on aika hyvin poispäin talosta ja rännien kohdallakaan vesi ei valu edes tällä sivulla suoraan taloon päin (imeytyy tosin maahan varmaan osa siinä 50cm päässä kulmasta).

Kivijalka on luonnonkiveä, sellaista isoa graniittia, olettaisin. En tiedä, millainen pohja on rakenteeltaan lankkulattian alta ja maan välistä, koska sinne ei tosiaan päässyt edes katsomaan. Talo kuitenkin rakennettu 1930, eikä lattiaa ole remontoitu koskaan, joten tuskin ainakaan millään aineksella on "täytetty". Eiköhän tuo tyhjä tila ole muuten, mutta se on tietysti arvoitus, mitä kaikkea siellä voi kasvaa...?

[Pekka Huhta]

Luonnonkivisokkeli on hyvä, ja semmoisen päällä hirsi säilyy paremmin kuin betonisen päällä, vaikka sokkeli olisi matalampikin. Kymmenen senttiä on kylläkin liian vähän, vaikka sokkeli olisi mitä ainetta.

Kyllä sinne alle olisi hyvä päästä katsomaan edes kissanluukusta ennen ostoa, koska alapohjan vauriot on pahimmillaan tosi kalliita. Toisaalta jos alahirsi on mätä niin joudutte siltä kohtaa purkamaan lattian joka tapauksessa, niin että selviää se alapohjan kunto siinä vaiheessa joka tapauksessa. Voitte tietysti käyttää luukkujen puuttumista tietyllä tavalla perusteena alemmalle hintatarjoukselle, mutta kannatte sitten itse riskin. Minusta se on ihan hyvä lähestymistapa sekin, kymppitonnin hinnanalennuksella remppaa alapohjaa jo ihan vallan perusteellisesti. Ja minusta vanhan talon vikojen maksattaminen edellisillä asukkailla on perseestä, jos kyse ei ole tuottamuksellisesta väärinremontoinnista taikka muusta ihan selvästä syystä.

Eikö siellä sokkelissa ole edes kissanluukkuja tai jotain tuuletusreikiä? Onko mahdollista että ne on valettu umpeen? Jos edes jotain luukkuja on, niin ei kun kamera sisään ja silmitöntä räpsimistä. Kyllä sieltä jotain näkee.

Pekka

[oivamainio]

Pitää käydä vielä ilmeisesti uudestaan kaivelemassa ne reunat. Taloon vaadittiin kyllä myös kuntotarkistusta, joten eiköhän se ammattilainenkin ainakin yritä sinne katsoa. Tosin liian useinhan kuntotarkistuksiin vain kirjoitetaan, että "ei päästy tarkistamaan" Talo oli kyllä aika halpa, joten siinä mielessä olemme kyllä valmiita alapohjan remonttiin. Se tietysti huolestuttaa, että voiko siellä olla jotain aivan hirvittävää, joka aiheuttaisi monien kymmenien tuhansien kulut.

Kun tuo sokkeli nyt on noin matala. Jos pääsemme alapohjaan ja se on kuiva, kannattaako talon ympäriltä kaivaa maata ja rakentaa salaojitus vai antaa olla sellaisenaan?

[Limes]

Jos ne luonnon kivet on vain ladottu ilman että on laastilla muurattu niin hyvinkin kaikki rakoset yhteenlaskien
on tuuletusta alapohjaan käsittääkseni tarpeeksi.

Jos edes digikameran saisi mahtumaan alapohjaan ja ottaisi kuvia...ei kannata tunkea väkivalloineikä pudottaa.
Tai endeskooppi vai mikä se nyt oli.

Ainakin siltä seinältä kaivaisin maata pois missä vain 10 cm kivijalkaa näkyvissä...joku 30 cm vähintään kivijalkaa näkyviin.
Ja sadevedet soisi johdettavan selvästi kauemmas. Oikein tehdyt salaojatkaan harvemmin mitään pahentaa...ehkä
jos rakennettu täysin savikolle tai puupaalutus jonka kuuluu lillua "vedessä".

[Ves_ku]

Tuli ekaks mieleen multapenkkiperustus tai osittainen sellainen mahdollisesti korjattu. Tais vaan olla jo tohon aikaan aika vähän käytetty ratkasu.

Muovikaan siinä lattiassa ei mielestäni kuulosta oikeen hyvältä ratkasulta.

[Pekka Huhta]

Jos talo on muusta maastosta koholla (mielikuva joentöyräästä) niin ei ne salaojat ole välttämättömät vaan pintavesien pois johtaminen piisaa pitkälle. Salaojien kaivattaminen on aivan liian usein yleinen ensiremontti, ja erittäin usein vielä melko tavalla tarpeeton varsinkin kellarittomissa taloissa.

En tiedä onko Museoviraston korjauskortisto tuttu, mutta uusin kortti on justiinsa perustusten kunnostuksesta. Kannattaa tutustua.

http://www.nba.fi/fi/korjauskortit

Ei tietenkään niin että kaikki noi hommat on tehtävä enen un talo on hyvä, mutta ainakin valaisua siihen että mitä voi tehdä minkäkinlaisessa viassa.

Pekka

[Kurjenpoika]

Tämä tavallaan liippaa läheltä meidän talon vanhan puolen (vuosisadan vaihteesta) alapohjaa/sokkelia. Ei minkäänlaista tuuletusta muuta kuin halkeamat kulmien tuntumassa. Varmaankin sadevesistynnyreiden vesi roiskinut ja kostea sokkeli halkeillut jäätyessään. Tässä on sillain erikoinen ratkaisu, että lattia makaa omalla kivijalallaan. Eli varsinaisen kivijalan sisäpuolella on toinen kivijalka. Onkohan siksi, ettei hirrenvaihdon yhteydessä tarvitse purkaa lattiaa? Löysin joskus kuvauksen rakenteesta juuri niistä Museoviraston korteista. Siinä tuuletus oli nimenomaan ladottujen kivien rakosista. Itseäkin mietityttää mitä lattian alta löytyy.. Pari valokuvaa sain noiden kahden kivijalan välitilasta, mutta se ei paljoa kerro. Lisäksi meilläkin on yksi alin hirsi pehmennyt rinteen puolelta kun ränni oli väärin asennettu ja ilmeisesti parikymmentä vuotta vuotanut edellisen asukkaan tietämättä. Asiaa ei auttanut se alle 10cm näkyvissä oleva kivijalka Korjattiin ränni ja kaivettiin sokkelia esiin viime syksynä sekä laitettiin salaojaputki. Pitää katsoa josko hirrelle tarvitsee tehdä mitään kun ei ole läpeensä pehmennyt.

[Ves_ku]

Multapenkkiperustushan tehtiin niin, että rungon alla oli jonkinlainen kiviladonta ja lattia oli omalla kannatuksellaan suoraan maapenkin päälle rakennettu. Eli periaatteessa niin kuin edellä, mutta lattia ei ollut kivien päällä. Multapenkkihän taisi usein olla täysin eristämätön ja sen mulla ideana oli ainakin osittain estää vetoisuutta. Kosteus tossa systeemissä tietenkin nousi erittäin helposti lattiarakenteisiin. Varmaan 1900 luvun alussa tehtiin kaikenlaisia yhdistelmäratkaisuja joissa ei välttämättä ryömintätilan ilmanvaihtoa pidetty tarpeellisena.

[Matti Alander]

Tuon aikaiset hirsitalot olivat aikoinaan tunteella hyvin tehtyjä, hyville rakennuspaikoille. Mikäli niissä on asuttu ja niitä on lämmitetty toimii rossipohja rakenne pääsääntöisesti lämmittämällä kuivuen. Tällöin myös hyvinkin vähän maan alla oleva perustus on routimaton ja kivistä ladottu perustus kesti hyvin pientä liikehdintääkin, kuten hirsinen yläpuolen rakennekin.
Perustusta piti lämpimänä huonosti eristetyn lattian läpi johtunut lämpö ja piipun perustuksista ryömintä tilaan siirtynyt lämmitysenergia. Rossitila siis todellisuudessa kuivui ja pysyi kuivana lämpötilaerojen ansiosta. Ylimääräinen kosteus työntyi kiviperustuksen raoista ulos tehokkaasti ympäri vuoden ja rossitila pysyi riittävän lämpöisenä, jotta kastepistettä ei muodostunut alapohjaan edes absoluuttisesti kosteina kesäkuukausina.
Tällaisten talojen ongelmat yleisesti alkavat rakenteita muutettaessa: Lisäämällä lattian lämmöneristystä, tekemällä tuuletusaukkoja ja siirryttäessä piippua lämmittämättömään lämmitysjärjestelmään, kuten sähköön.
Muovimatto lattiassa ei sinänsä luo minkäänlaista riskiä, koska se johtaa hyvin lämpöä, eri asia sitten taas on sopiiko se tällaisen hienon vanhan talon tunnelmaan.
Ostettaessa vanha talo on aina varauduttava erilaisiin remontteihin ja kuluihin joita ilman tuskin selviää. Remontteihin ei kuitenkaan kannata lähteä ilman jonkinlaista mietintäaikaa. Tosiaankin salaojitusta tuskin isommin tarvitaan tällaisessa rakenteessa, rännivedet kunhan saa siirrettyä kauemmas.
30 luvun talo hyvin kunnostettuna alkaa olla melkoisen arvokas, joten mielestäni olisi ehdottoman tärkeää säilyttää vanhaa ja käyttää apuna okeaa ammattilaista, vaikka hieman maksaisikin.
Alapohjaa varmaankin joutuu jonkin verran kunnostamaan, sekä alimmaisia hirsiä vaihtamaan. Se kannattaa ottaa huomioon jo kauppaneuvotteluissa, myöhemmin asian hoitaminen voi olla hyvinkin tuskainen tie.
Onnea projektille ja ei kun kaupoille vaan.

[oivamainio]

Ostimme talon, saimme siis sen. Maanantaina on kuntotarkistus. Mielenkiintoista mennä sitten perehtymään tarkemmin rakenteisiin. Koska poistamme lattiasta muovit varmasti, ne saa vaikka heti tarkastuksessa repiä irti ja nähdään, mitä lattialle kuuluu.

Pitää myös tutkia sitä kivijalkaa vielä tarkemmin koloineen ja tuuletuksineen.

Joka tapauksessa se on nyt meillä ja kaikki mahdolliset mädät ovat vain ja ainoastaan myös meidän

[Pekka Huhta]

Muovimatto lattiassa ei sinänsä luo minkäänlaista riskiä, koska se johtaa hyvin lämpöä, eri asia sitten taas on sopiiko se tällaisen hienon vanhan talon tunnelmaan.

Täysin asiaa muuten, mutta muovimatto todellakin voi luoda riskin. Jos alapohja on kostea, niin pelkkä lautalattia voi ihan hyvin falskata sen verran että kosteus tasaantuu myös huonetilaan. Tämähän ei tietenkään ole mikään optimitilanne, mutta jos kosteus pääsee myös ylöspäin, rakenteen kosteus ei kasva liikaa. Muovimatto taasen tekee "umpikaton" sinne kosteaan alapuhjaan ja kosteus rakenteissa voi nousta liikaa.

Maapohjan kosteuden kuivattaminen huonetilaanhan on aivan typerää ja väärin, mutta vanha rakenne saattaa kuitenkin toimia tällä tavalla ja muovimatto sitten estää sen, jolloin alapohja alkaa mätänemään. Eli jonkunlainen riski tuossa matossakin on, vaikkei se välttämättä ole suuri. Sitä kait ei voida kumminkaan kiistää etteikö kosteustasapaino selkeästi muutu tiiviin pintamateriaalin kanssa.

Muistaakseni Talotohtorissa oli kuvakin tuommoisesta talosta.

Pekka

[Matti Alander]

Muovimatto kommenttini koskee selvyyden vuoksi ainoastaan rossipermannolla toteutettua rakennetta. Rossitilan lämpötila on alhaisempi kuin huonetilan lämpötila, jolloin höyrynpaineet ovat lattiasta poispäin kohti rossitilaa. Puurakenteisessa lattiassa ei myöskään ole kapillaarisuutta, joka pyrkisi nostamaan kosteutta ylöspäin lattiarakenteessa.
Muovimatto myös saattaa estää sisäilman kosteuden tunkeutumista rossitilaan varsinkin talvisaikaan, mutta lämpöä pääsee johtumalla rossitilaan kuivattamaan sitä.
Lautapintaisena lattia kuitenkin on varmasti kauniimpi ja tyyliin sopiva. Lautapinnan voi vapaasti maalata tai lakata tiiviillä pinnalla, eikä se aiheuta ongelmia.
Paksun eristyksen asentaminen lattiaan saattaakin sitten jo aiheuttaa alapohjassa merkittävää lämpötilan laskua ja syntyy selkeä kondenssin vaara.
Myös runsas tuulettaminen voi aiheuttaa ongelmia vanhalle rakenteelle, joten miettiä kannattaa ennen muutostöihin ryhtymistä.