Sähköt uusiksi

[Pönttöuuni]

Olis tarkoitus uusata yhden huoneen sähköt. Vanhat metalliputkipäällysteiset kaapeli pois ja samalla rasiat. tilalle uudet pinta-asennus johdot, rasiat ja katkaisimet. pitääkö tuossa olla jokin erikoinen lupa?
iha virallinen sähkömies kävisi kytkemässä johdot rasioihin.

[Keijo]

Jännitteettömäksi tehtyjä johtoja saa purkaa ihan itsekin ilman lupia. Virallisesti sähkötöitä eli sen jännitteettömäksi tekemisen ja uusien johtojen vetämisen ja kytkemisen saa tehdä vain sähkömies. On sitten ihan sähkömiehestä kiinni miten se suhtautuu siihen että vedät itse johdot ja asennat rasiat ja kutsut sitten sähkömiehen kytkemään. Saattaa jopa olla halvempaa ottaa sähkäri tekemään koko homma, kun ei sillä kovin kauan mene yhden huoneen sähköihin.

[maanma]

Saattaa jopa olla halvempaa ottaa sähkäri tekemään koko homma, kun ei sillä kovin kauan mene yhden huoneen sähköihin.

Jep, kalusteiden osalta. Tuo vetojen tyyli pinta/uppo ratkaisee. Jos vaatii johtojen ja rasioiden upotusta niin voi siinä sähkäri olla hiukan ihmeissään.

[pakoistinen]

Työ maksaisi tuossa hommassa helposti eniten. Pelkät tarvikkeet eivät maksane kuin ehkä 100-150 euroa per huone. Ammattimies tekisi pintavetona/asennuksena yhden huoneen rasiat ja johdotukset varmaan puolessa päivässä.

Käytä virtamittaria oman turvallisuuden vuoksi jos päätät tehdä itse jotain.

[jmattis]

en suosittele edes virtamittarilla varustettuna, jos ei tarkalleen tiedä mitä on tekemässä, se sähkö on sen verran vaarallista ainetta.

esimerkki omasta talosta: autotallin valaistus oli kytketty alunperin niin, että lampun kanta oli aina jännitteellinen kytkimen asennosta riippumatta (nimimerkillä käsi tunnoton koko päivän...)

[Villa Edita]

Eiköhän se purkuhomma ala sulakkeen poistolla, tai epämääräisissä tapauksissa päävirtakytkimestä kääntämällä koko talo jännitteettömäksi.

Yleensä vanhoissa taloissa nuo johdotukset on niin että saattaa pari seuraavaakin huonetta pimetä. Joten ihan miten vaan tuo purku ei välttämättä onnistu. Kannattaa käydä sen sähkärin kanssa vanhat johdotukset läpi, ja miettiä sitten omatoimista purkua. Tarvittaessa avulias urakoitsija pimentää rempattavan huoneen.

Johtoja saa kyllä itsekkin vedellä. Miten vaan sähkärille sopii. Asennuksissa on sitten tiettyjä sääntöjä, joita pitää noudattaa.

[maanma]

Käytä virtamittaria oman turvallisuuden vuoksi jos päätät tehdä itse jotain.

Tällaiset kommentit pitää unohtaa. Ne on niitä "ammattilaisia" varten, jotka jo jotain asiasta tietää.

Mulla on rakentamisessa muutamia perussääntöjä, jota ei saa rikkoa. Ne on:
- Vaihtosähköjuttuun ei KOSKAAN KOSKETA katsomatta valokynällä virtaa, vaikka mikä kytkin, johto tai sulake olisi passivoitu (se voi nimittäin olla ollu väärä sulake).

Esimerkki. Meillä oli tässä rakennuksessa yhdestä irralleen jätetystä johtoparista irrotettu maa - ei siis vaihe johdinta. Mittasin sen yleismittarilla johdoista, eikä tietenkään mitään näkyny. Mutta valokynälläpä näkyi. Tämä valokynä on sellainen kirkas, johon sormi pistetään toiseen päähän.

- MIKÄÄN ei oikeuta laittamaan kättä sirkkelin terälinjalle - vaikka siinä olisi teräsuoja.

- Heiluville tikkaille ei kiivetä, paitsi jos ne ei voi 100% varmasti kaatua.

- Märälle katolle ei kiivetä, paitsi tikkaille. KOSKAAN ei mennä katon alareunalle ilman kattotikkaita tai turvalaitteita.

- "Vaaralliselle" työmaa-alueelle ei päästetä eikä kutsuta ketään. Vaarallinen on esimerkiksi naulaisia lautoja sisältävä työmaa. Tällaisessa naulalaudat laitetaan aina naulat alaspäin. Kulkureitit pidetään auki. Jos alkaa törmäillä on aika tehdä asialle jotain.

[pakoistinen]

- Vaihtosähköjuttuun ei KOSKAAN KOSKETA katsomatta valokynällä virtaa, vaikka mikä kytkin, johto tai sulake olisi passivoitu (se voi nimittäin olla ollu väärä sulake).

Esimerkki. Meillä oli tässä rakennuksessa yhdestä irralleen jätetystä johtoparista irrotettu maa - ei siis vaihe johdinta. Mittasin sen yleismittarilla johdoista, eikä tietenkään mitään näkyny. Mutta valokynälläpä näkyi. Tämä valokynä on sellainen kirkas, johon sormi pistetään toiseen päähän.

Hmm? Jos kysyt sähkömieheltä välineitä niin mukana on tietysti sekä virtamittari että valokynä. Molemmilla on käyttönsä tottakai. Valokynä ei ole kuitenkaan luotettavampi, kuin virtamittari sillä se antaa signaalia eri tavalla eri paikoista. Jos sitä olet itse käytellyt enemmän, niin tiedät että se voi antaa signaalin johdon mutkasta, mutta suoralla osuudella ehkä ei. Tämä pitää erityisesti paikkansa metallikuorisissa johtimissa, mitä vanhoissa taloissa usein on. Varmuutta sillä valokynällä ei saada, mutta ehkä vahvistus paremmille mittausmenetelmille.

Tietenkin mittareita täytyy osata käyttää, jotta ne ovat avuksi. Ja totta on, että itse ei pidä tehdä jos ei tiedä ja osaa.

Itse olen testannut virtamittarilla kaikkien pistorasioiden maadoituksien tilan. Eli - onko maadoitus oikeasti kytketty vai eikö? Tärkeä turvallisuusseikka ja vaarattomasti itse testattavissa. Kannattaa tarkistaa, jos ei ole varmuutta onko maadoitus kytketty vai ei. Vanhoissa taloissa on voinut olla maadoittamattomia pistorasioita, ja kun johtoja on uusittu vähitellen, voi olla ettei maadoitus menekään mihinkään uudemmissa rasioissa vaikka niissä olisikin "maadoitusanturat".

[Villa Edita]

Vähän epämääräinen käsite tuo virtamittari, toki on olemassa pihtimittareita ja muita sovelluksia. Ellei sitten tarkoiteta yleismittaria, mistä löytyy sitten jännitteen (U) ja virranmittailun (A) lisäksi joukko muitakin ominaisuuksia.

Toki onnistuu se virtamittarillakin johteiden mittaus. Tarvitsee sitten suljetun virtapiirin, eikä pelkkä mittari tähän riitä. Hajoaa mittari tai sulake, ja ääritapauksessa kummatkin kun torppa palaa.

Itse käytän sitä perinteistä koestuskynää, jossa hohtaa se lamppu. Sitten markkinoilla on nämä paristoilla toimivat haistelijat. Kummassakin on omat puolensa. Kannattaa testata ne aina ensin jännitteellisessä paikassa, että varmasti ehyet.

Nykyään sähköiskun sattuessa käväistään sitten aina ottamassa sydänfilmi. Tämä on ilmeisesti suositus, en ihan varma ole, joten Googlella varmaan löytyy asiasta enempi.

[pakoistinen]

Joo yleismittaria tarkoitin alunperinkin, eli tuli termivirhe. Niitä saa halvalla digitaalisella näytöllä joka K-raudasta, maksavat about 17 euroa sisältäen pariston. Vaihtovirta, tasavirta, vastus ja muut tärkeät mittarit löytyvät... Ehdoton vempele kotona ja autoa laitettaessa. 8) Tuo jännitekoetin (a.k.a. valokynä) taitaa olla aika halpa hankinta muutenkin, olisiko muutaman euron hintaa. Välineinä nuo kaksi kuitenkin täydentävät toisiaan ja niitä kyllä tarvitaan molempia ennemmin tai myöhemmin joka tapauksessa.

Tuleehan tuota jännitekoetintakin välillä käytettyä, mutta en oikein luota siihen, kun se ei osaa aina näyttää varmaa tulosta. Valo palaa ... ei pala ... palaa ... ei pala ... montako volttia ja millaista sähköä, tasa vai vaihtovirtaa? Maadoitettu vai ei? Kolme tosi vanhaa johtoa lampulle ... kristallikruunukytkentä vai maadoitettu tavallinen? Mitenkäs päin sen sokeripalan liittäisikään jotta voi laittaa lampun kattoon? hmm. Pelkällä valokynällä ei vaan voi olla varma.

[Pönttöuuni]

kiitos vinkistä!
pitää soittaa vielä sähkärille ja varmistaa saanko tehdä tuo johdon vedot ja rasiat seinään. sähköt on jo huoneesta poistettu niin sähköiskun saanti ei taida onnistua, jos ei oo hyppyvirtaa :p

[MikaR]

Itse olen purkanut vanhat ja likaantuneet pintaanvedetyt sähköjohdot. Uudet kaapelit vedän itse uusiksi ja siistimmin, ja pyydän sähkömiehen ne kytkemään & tarkastamaan.

Mutta, onko jokin säädös minkälaista sähkökaapelin pitää olla? Paksuus, johtimien paksuus, yms? Niitä kun näyttää olevan monenmoista erilaista.

edit: Hakemalla se tieto sitten löytyikin:

Joo kannattaa lähteä suunnitelmissa liikkeelle laitteista. Yleensä 1.5 MMJ kaabeliin voi laittaa 10A virtaa, mikä vastaa noin 2300 Wattia (Fysiikan oppitunniltahan kaikki muistavat kaavan P=U*I.). 2.5 MMJ puolestaan vetää noin 16A virtaa, eli noin 3600 Wattia.

Tässä joitakin arvoja meidän keittiöstä:
-Valaisimet n.100W / kpl
-Sähköpatteri 800W
-Kahvinkeitin 1400W
-Leivänpaahdin 1000W
-Tiskikone 1900W
-Pesukone 2100W
-Jääkaappi 200W
-Mikro 1000W
-Liesitaso 3000W

... Siitä voi sitten itse kukin laskeskella kuinka monta narua pitää olla kun tehoa on tässä esimerkissä yhteensä max 11500 Wattia. huom. Jos tuossa olisi vielä 4-levyinen keittölevy niin tarvittaisiin vielä kolmivaihejohdin liedelle. Nyt selvitään seuraavasti:
-2 kpl 2.5MMJ veto (16A sulake) =~ 6600 W
-3 kpl 1.5MMJ veto (10A sulake) =~ 6900 W

Tuosta jää vielä 2800 Wattia ylimääräistä, joten köökissä voi sitten käyttää kaikkia koneita ja vaikka pölynimuroidakin samaan aikaan. Kannattaa mieluummin ylimitoittaa kuin alimitoittaa. :) Kuulemma vanhoihin johtoihin kannattaisi jättää hieman enemmän tehoylijäämää ihan varmuuden vuoksi.

Mutta - tietääkös kukaan paljonko tuommoinen metallikuorinen vanha johto vetää riskittä? 10A?

[Villa Edita]

Kyllä sähköasennuksille on tietyt määräykset joita on syytä noudattaa. Nykyään saa itse vetää johdot seiniin ja asennusputkiin, mutta että loppuasennus olisi lainvoimainen tulee varsinaisen kytentä teettää alan ammattilaisella.

Kannattaa melkein olla ennen projektin alkua yhteydessä siihen puolituttuun asentajaan ja keskustella mahdollisista muutoksista. Esimerkiksi vain vanhoja johdotuksia kopioimalla, siis asennus yhteneväinen, ei välttämättä enää saavuteta tämän päivän turvallisuusvaatimuksia ja lainvoimaisuutta.

[Peppi]

Kuka saa tehdä sähkötöitä?

Kiinteisiin sähköasennuksiin sekä sähkölaitteiden korjaukseen kohdistuvia sähkötöitä saavat yleensä tehdä vain ne sähköalan ammattilaiset, joilla on oikeus tehdä näitä töitä. Keskeisin vaatimuksista on turvallisuudesta vastaava töiden johtaja, jolla on oltava toiminta-alueen kattava pätevyystodistus. Toiminnasta on myös tehtävä ilmoitus Turvatekniikan keskuksen sähköurakoitsijarekisteriin.

Tavallinen sähkönkäyttäjä voi tehdä ainoastaan eräitä vähäisiä töitä, jos varmasti osaa tehdä ne oikein ja on riittävästi perehtynyt työhön liittyviin ohjeisiin ja sähköturvallisuuteen.
Tällaisia töitä ovat esimerkiksi
– asunnon sulakkeen vaihtaminen
– valaisimen liittäminen katossa olevaan "sokeripalaan"
– sähkölaitteen rikkoutuneen pistotulpan, johdon ja johdossa olevan välikytkimen vaihtaminen
– yksivaiheisen jatkojohdon valmistaminen ja korjaaminen
– pistorasian ja valaisinkytkimen kannen irrottaminen ja kiinnittäminen esim. tapetoinnin ajaksi
– enintään 50 voltin vaihtojännitteisiin tai 120 voltin tasajännitteisiin laitteistoihin kohdistuvat työt, esim. aurinkokennoasennukset

[Villa Edita]

Tosiaan nuo Pepin mainitsemat sähkötyöt ovat niitä mitä lain puitteissa saa normaali tallaaja tehdä kun ko. asennus tullaan sähköistämään ilman kummempia tarkistuksia tai ammattilaisen valvontaa.

Mutta missään ei kielletä asentamasta johtoa, pistorasian tai kytkimen kalustetta seinään. Sähkölaki ja asetukset tulevat voimaan vasta itse johtokytkentöjä tehtäessä ja viimeistään siinä vaiheessa kun asennus tehdään jännitteelliseksi.

Eli kuka tahansa saa naulata MMJ, MPLM-johtoa tai vaikka laittais huoneen sikinsokin AMKAA menemään. Saatikka että innostuisi seinät vuoraamaan kojeilla, täysin sallittua.

On sitten aivan toinen juttu se että antaako sähkötöistä vastaava ammattilainen luvan esiasennukseen ja että vielä ottaisi vastuun Matti Meikäläisen kätösten tuotoksista.