Eristemateriaali äänestys
-
ville
- Jäsen

- Viestit: 425
- Liittynyt: Ke Helmi 16, 2005 0:08
- Paikkakunta: OULU
- Paikkakunta: Oulu
- Viesti:
Eristemateriaali äänestys
Millä eristitte/eristäisitte ullakkokerroksen kun muhat pudotetaan pois?
Eli seinän pätkät ja katto.
Ja miksi näin?
Eli seinän pätkät ja katto.
Ja miksi näin?
Re: Eristemateriaali äänestys
Asiaan ei ole täysin yksiselitteistä ratkaisua, mutta kysymyksestä pääsin ymmärrykseen että olemassaolevaan yläkerran asuinhuoneeseen vaihdetaan eristeet. Tällöin päätyisin selluvillaan, pellavaan, vitaliin tms. mikäli vinon katon osalta korkeus riittää
Monestikaan ei korkeus anna myöten että noilla pääsisi nykymääräykset täyttävään eristepaksuuten, joten silloin esim. uuden huoneen osalta vaihtoehdoksi jäänee vain uretaani. Ellei siten korota kattoa.
Monestikaan ei korkeus anna myöten että noilla pääsisi nykymääräykset täyttävään eristepaksuuten, joten silloin esim. uuden huoneen osalta vaihtoehdoksi jäänee vain uretaani. Ellei siten korota kattoa.
- maanma
- Moderaattori

- Viestit: 2371
- Liittynyt: Ma Tammi 10, 2005 22:21
- Paikkakunta: Turku
- Paikkakunta: 80m2, talo -48/50, pelletti, aurinko, sähkö, öljy
FinnFoam+Kivivilla
Itse olen käyttänyt 3 x 50mm FinnFoam (joka ei ole uretaania). Sisäpuolelle sen päälle äänenvaimennukseen ja palosuojaukseen 50mm kivivillaa ruoteisiin. Sisimmäksi tulee 13mm+8mm gyproc. Pääruoteet kiinni 180mm Biltsun Torx puuruuveilla.
Nyt mulle suosittelisin tuon 3x50 tilalle ruoteiden väliin 1x50 pontiton jonka päälle 1x100 pontattu.
Tekotapa kuin uretaanilla.
FinnFoamin valitsin juuri paksuuden ja II laadun noutomahdollisuuden takia. Moderni eristystaso kun tulee olla n. 170mm uretaanilevyä tai 350mm villaa lappeessa
Edit: 1 vaatimustaso. 2 tarkennus siihen.
Nyt mulle suosittelisin tuon 3x50 tilalle ruoteiden väliin 1x50 pontiton jonka päälle 1x100 pontattu.
Tekotapa kuin uretaanilla.
FinnFoamin valitsin juuri paksuuden ja II laadun noutomahdollisuuden takia. Moderni eristystaso kun tulee olla n. 170mm uretaanilevyä tai 350mm villaa lappeessa
Edit: 1 vaatimustaso. 2 tarkennus siihen.
Viimeksi muokannut maanma, Ke Helmi 15, 2006 10:19. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
yläkerran eristämisella on kaksi käyttökelpoista vaihtoehtoa:
1. perinnemateriaalit, joilla saadaan säilytettyä yläkerrassakin rakenteiden hengittävyys. eristeenä kutterinlastu, sahanpuru, pellava, selluvilla, vital jne.
hyvää: terveellinen rakenne säilyy, ei aiheuta muutoksia talorakenteiden toimintaan.
huonoa: eristekerrosten paksuudet --> rajoittaa yläkerrassa usein huoneitten suunnittelua ja käyttöä.
2. uudet materiaalit, jolloin yläkerta pitäisi rakentaa vastaavalla tavalla kuin esim. kosteat tilat. alakerrasta nousee aina lämmintä, kosteaa ilmaa yläkertaan, ja sillä pitää olla kunnolliset poistumisreitit (hormiin, poistoilmaventtiileihin, mahdollisesti apuna puhallin). rakenteen pitää olla silloin sellainen, että kosteus ei pääse sen läpi kylmiin vinttitiloihin, ja näiden ja kattorakenteen pitää päästä tuulettumaan = kuivumaan kunnolla.
hyvää: pienet eristevahvuudet, helpot työvaiheet.
huonoa: riskikohdat (laipioitten, väliseinien kohdat vaikea saada kunnolla tiiviiksi --> pistemäisen kosteusrasituksen ongelmat).
minun suositukseni olisi tuolloin eriste, joka ei vaadi muovia höyrysuluksi: se kuitenkin rei'ittyy jo asennuksessa eikä toimi suunnitellulla tavalla. finnfoam, vintti-iita... merkkejä on monta.
ja p.s. joskus tuli rakennettua purjelautoja epoksilla, ytimenä tuollainen finnfoam-tyypin levy. laudan paino kasvoi kesässä tuollaiset 20-35 %, eli kyllä nekin levyt imee vettä...
1. perinnemateriaalit, joilla saadaan säilytettyä yläkerrassakin rakenteiden hengittävyys. eristeenä kutterinlastu, sahanpuru, pellava, selluvilla, vital jne.
hyvää: terveellinen rakenne säilyy, ei aiheuta muutoksia talorakenteiden toimintaan.
huonoa: eristekerrosten paksuudet --> rajoittaa yläkerrassa usein huoneitten suunnittelua ja käyttöä.
2. uudet materiaalit, jolloin yläkerta pitäisi rakentaa vastaavalla tavalla kuin esim. kosteat tilat. alakerrasta nousee aina lämmintä, kosteaa ilmaa yläkertaan, ja sillä pitää olla kunnolliset poistumisreitit (hormiin, poistoilmaventtiileihin, mahdollisesti apuna puhallin). rakenteen pitää olla silloin sellainen, että kosteus ei pääse sen läpi kylmiin vinttitiloihin, ja näiden ja kattorakenteen pitää päästä tuulettumaan = kuivumaan kunnolla.
hyvää: pienet eristevahvuudet, helpot työvaiheet.
huonoa: riskikohdat (laipioitten, väliseinien kohdat vaikea saada kunnolla tiiviiksi --> pistemäisen kosteusrasituksen ongelmat).
minun suositukseni olisi tuolloin eriste, joka ei vaadi muovia höyrysuluksi: se kuitenkin rei'ittyy jo asennuksessa eikä toimi suunnitellulla tavalla. finnfoam, vintti-iita... merkkejä on monta.
ja p.s. joskus tuli rakennettua purjelautoja epoksilla, ytimenä tuollainen finnfoam-tyypin levy. laudan paino kasvoi kesässä tuollaiset 20-35 %, eli kyllä nekin levyt imee vettä...
Minä tein vintti-iitalla, kuten on tullut todettuakin. Kattoristikot kakkosnelosta
, jolloin katossa paksuus ratkaisi. 70 mm vintti-iita + 30 saunasatu ja sen päällä paneeli. Eli 30 mm tuuletusrako peltikaton alla.
Tuo kosteuden imevyys näyttää olevan spu:lla 110 pv upotuskokeessa 3 tilavuussprosenttia, eli kyllä sinne jotain saa menemään.
Tuo kosteuden imevyys näyttää olevan spu:lla 110 pv upotuskokeessa 3 tilavuussprosenttia, eli kyllä sinne jotain saa menemään.
-
Pekka Huhta
- Moderaattori

- Viestit: 3433
- Liittynyt: Ma Loka 18, 2004 15:40
- Paikkakunta: Espoo
Meillä selluvillaa. Niihin kaposampiin rakoihin joihin MM oli tuutannut uretaania pannaan meillä hamppu- tai pellavarivettä.
Aika vänkä galluppi, mä paremmin osaisin noista äänestää että "mitä et ehdottomasti laittaisi yläpohjaan". Paitti ettei tohon saa useampia rasteja :D
Pekka
Aika vänkä galluppi, mä paremmin osaisin noista äänestää että "mitä et ehdottomasti laittaisi yläpohjaan". Paitti ettei tohon saa useampia rasteja :D
Pekka
Askartelua ja ajanhukkaa: http://www.sihistin.fi/
OT: Riveitä meilläkin on käytetty helpoissa raoissa puurakenteen yhteydessä, mutta esim. laajennusosan betonipinnan tai teräspalkkien yhteydessä hankalan muotoisissa onkaloissa hengittävyydellä ei ole merkitystä vaan olennaista on estää tuuli ja kylmäsillat. Eipä ole kulunut montaa tuubia, toin esille vain sen, että silläkin voi olla omat järkevät käyttökohteensa kokonaisrakenteen hengittävyydestä tinkimättä.
Ja ihan samaa mieltä noista vaihtoehdoista, pisti naurattamaan.
Ja ihan samaa mieltä noista vaihtoehdoista, pisti naurattamaan.
-
ville
- Jäsen

- Viestit: 425
- Liittynyt: Ke Helmi 16, 2005 0:08
- Paikkakunta: OULU
- Paikkakunta: Oulu
- Viesti:
Re: FinnFoam+Kivivilla
Mistä olet II laatua saanut?maanma kirjoitti:
FinnFoamin valitsin juuri paksuuden ja II laadun noutomahdollisuuden takia. Moderni eristystaso kun tulee olla n. 170mm uretaanilevyä tai 350mm villaa lappeessa
On aika hintavia nimittäin nuo tavarat....
- maanma
- Moderaattori

- Viestit: 2371
- Liittynyt: Ma Tammi 10, 2005 22:21
- Paikkakunta: Turku
- Paikkakunta: 80m2, talo -48/50, pelletti, aurinko, sähkö, öljy
FFoam II laatu
FinnFoamin tehtaalta Salosta saa hakea II laatua n.30% alennuksella.
Levyt on 2,5m pitkiä ja 60cm leveitä - paksuus valinan mukaan. Esim pitkään Hiaceen saanee 32 kpl 10cm paksua pontillista.
200km enempää en lähtisi avokärryn kanssa kuljettamaan ilman kunnollista pressua. Itselläni oli 2x40 kpl 50mm pinoa vain liinoilla kiinni. Liina painuu tuulessa levyn sisään, joten siksi pressu.
SPUn tehtailta Kankaanpäästä vois kysellä II laatua. On n.200km lähempänä Oulua.
Kannattaa tietysti yhdistää etelän työkeikkaan, jos vaan mahdollista.
Edit: II laadun ero I laatuun on se, että levyissä on kolhuja tai niiden pituus voi olla alamittainen tai reunat eivät ole aivan suoria. Suomeksi ei juuri haittaa. Kuka sitä I laadusta maksaisi, jos tavara on lähes samanlaista, jota voi minkä tahansa rahtauksen jälkeen saada.
Levyt on 2,5m pitkiä ja 60cm leveitä - paksuus valinan mukaan. Esim pitkään Hiaceen saanee 32 kpl 10cm paksua pontillista.
200km enempää en lähtisi avokärryn kanssa kuljettamaan ilman kunnollista pressua. Itselläni oli 2x40 kpl 50mm pinoa vain liinoilla kiinni. Liina painuu tuulessa levyn sisään, joten siksi pressu.
SPUn tehtailta Kankaanpäästä vois kysellä II laatua. On n.200km lähempänä Oulua.
Kannattaa tietysti yhdistää etelän työkeikkaan, jos vaan mahdollista.
Edit: II laadun ero I laatuun on se, että levyissä on kolhuja tai niiden pituus voi olla alamittainen tai reunat eivät ole aivan suoria. Suomeksi ei juuri haittaa. Kuka sitä I laadusta maksaisi, jos tavara on lähes samanlaista, jota voi minkä tahansa rahtauksen jälkeen saada.
Viimeksi muokannut maanma, Pe Helmi 17, 2006 10:04. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
-
ville
- Jäsen

- Viestit: 425
- Liittynyt: Ke Helmi 16, 2005 0:08
- Paikkakunta: OULU
- Paikkakunta: Oulu
- Viesti:
Olen puntaroinut SPU:n ja Finnfoamin eroja ja näyttää
kallistuvan näistä kahdesta ainakin FF puoleen;

hintahan se ainakin, ja ei lämpöarvoilla ole súurta eroa, pari sadasosaa "huonompi" tuo FF
Mietin vain että FF sivuilla kyllä sanotaan että sillä voi tehdä vastaavia rakenteita kuin SPU:lla mutta rautakaupassa eivät oikein tienneet FF käytöstä muualla kuin maan alla...

kallistuvan näistä kahdesta ainakin FF puoleen;

hintahan se ainakin, ja ei lämpöarvoilla ole súurta eroa, pari sadasosaa "huonompi" tuo FF
Mietin vain että FF sivuilla kyllä sanotaan että sillä voi tehdä vastaavia rakenteita kuin SPU:lla mutta rautakaupassa eivät oikein tienneet FF käytöstä muualla kuin maan alla...

