Talomme kellari on märkä ja puuosat homeiset. Haju karmaiseva, purut betoniseinän välissä märät. Ilmanvaihtoluukku on joskus muurattu umpeen. Ilma on ehkä hiukan vaihtunut harvan ikkunan kautta.
Kuntokartoittajan rapostista: "Kellari: Puurakenteissa lahoa, hometta, katossa keskellä kantavat laudat märkänä.
Huoneilma kellari 96,0 % RH lämpötila + 11,5 ºC, 10,1g/m³, kellarin kosteus on lähes
kastepisteessä.
P % puussa 25 - 80, puun kosteus koholla tai märkä."
Kellari on maan alla n. 130cm, ikkunan alareunasta mitattuna.
Miten meidän pitäisi toimia, ettei kellari aiheuta huoneilmaan ongelmia
Salaojitus talon ympäri on tarkoitus tehdä lokakun alussa. Mitä pitäisi ottaa huomioon?
1) Mahdollinen ilman kulku kellarista asuinkerroksiin estettävä heti
2) desinfiointi
3) kaikki orgaaninen materiaali pihalle sieltä asianmukaisin varotoimin tehtynä
o tekijöille "avaruusruuspuvut" ja maskit
o alipaineistus mieluiten suodattavalla alipainekoneella
4) desinfiointi
5) ilmanvaihdon varmistus, koneellisesti varmaan parempi
Toi purut betoniseinän välissä kuulostaa aika hurjalta. Siis mikäli oikein ymmärsin on kellariseinää vasten purua? Eli ilmeisesti sokkelin ja mahdollisen rivinteerauksen välissä.
Mutta siitä tosiaan pitää lähtee, että kaikki eloperäinen tavara pihalle sieltä kellarista ja mieluusti sen ikkunan kautta. Homeiden pois poltto betoni rakenteista ja perään jotain homeen esto ainetta. Ja varovaisuutta sen polttelun kanssa ettei pääse kerralla eroon koko ongelmasta.
Edit: Katselin kuvia ja onkin näemmä jo purkutyöt aloitettu. Ihan ensimmäiseksi kuitenkin kannattais hoitaa se kellari kuntoon ennen kuin urhraa aikaa, rahaa ja vaivaa asuinkerroksiin. Laita kellarista myös kuvia.
Kun Savolainen puhuu siirtyy vastuu kuulijalle. Koskee tässä tapauksessa myös Hämäläistä.
Otan huomenna kuvia kellarista. Tarkoittaako rivinteeraus tuota sisempää betoniseinää? Ikkuna on kiinnitetty uloimpaan seinään ja ikkunan reunoilta nuo purut näkyy. Niin kauas kuin käsi yltää, purut ovat märkiä.
Mahtaako tuo rakenne olla koko kellarin alueella
Juu, riviteeraus on siis kellaritiloissa erikseen sokkelin/perusmuurin sisäpuolelle muurattu seinä, välissä rako, tämän tarkoitus on toimia eristeenä, että kellarin lämpötila pysyy optimaalisena. Meillä oli pottukellarin riviteerauksen takana olevassa raossa hiilimurskaa! Hiilihän ei lahoa, ei homehdu, eikä muutoinkaan "mene pilalle" kastuessaan. Penteleen paha siivo siitä kyllä tuli, kun jouduin just loppukesästä purkamaan riviteerauksen pois sen taakse puskevan veden vuoksi.
Kannattaisi kurkata pikkusen muistakin kohti sinne riviteerauksen taka, saattaahan näet olla, että vain siinä ikkunanpielen kohdalla on jotain "puruntapaista"... mut märkää se varmana on, oli siellä sitten mitä tahansa.
"Köyhän pitää osata kaikkea.."
"Älä koskaan tee tänään sitä, minkä voit jättää huomennakin tekemättä.."
Edelliset ohjeet aivan OK, purku suojaimia käyttäen ja desinfiointi.
Ongelman aiheuttaja eli ylimääräinen kosteus kuriin. Salaojitus ja seinän eristys ulospäin kuivuvaksi, mielellään niin että koko kellarinseinä on lämmöneristetty ulkopuolelta, niin saadaan poistettua viimeisetkin kondenssi herkät kylmäsillat.
Lattian eristykseen tulee paneutua myös samalla ja todellisuudessa lattiankin tulisi toimia kuten kellarinseinän, eli ulospäin kuivuvana. Kellarisi on varmasti saatavissa kuivaksi oikeilla toimenpiteillä, joita on tälläkin palstalla varmaankin käsitelty riittävästi.
Kustannuksia tietysti kertyy, mutta pääsääntöisesti kannattaa rakentaa ja korjata kerralla kunnolla.
Olen viettänyt vasta yhden iltayön lukien foorumin kellarikeskusteluja. En kaikkea ymmärrä ja ohjeita on erilaisia.
Minulle pitää vääntää neuvot rautalangasta tai vähintään selittää tarkasti.
JOS joku ehtii/jaksaa vastata:
- Miten polttaminen tapahtuu ja millä desinfioidaan? Kuulostaa siltä, että joudumme turvautumaan em. toimenpiteissä ammattiapuun.
- Miten salaojat? Pitäisikö salaoja saada yhtä syvälle kuin kellarin lattia? Maalaisjärjellä ajatellen kosteus/vesi ei muuten poistu lattialta.
Matti Alander kirjoitti:Edelliset ohjeet aivan OK, purku suojaimia käyttäen ja desinfiointi.
Ongelman aiheuttaja eli ylimääräinen kosteus kuriin. Salaojitus ja seinän eristys ulospäin kuivuvaksi, mielellään niin että koko kellarinseinä on lämmöneristetty ulkopuolelta, niin saadaan poistettua viimeisetkin kondenssi herkät kylmäsillat.
Lattian eristykseen tulee paneutua myös samalla ja todellisuudessa lattiankin tulisi toimia kuten kellarinseinän, eli ulospäin kuivuvana. Kellarisi on varmasti saatavissa kuivaksi oikeilla toimenpiteillä, joita on tälläkin palstalla varmaankin käsitelty riittävästi.
Kustannuksia tietysti kertyy, mutta pääsääntöisesti kannattaa rakentaa ja korjata kerralla kunnolla.
- Millä eristämme ja miten? Jopa minä ymmärän, ettei tässä kellarihommassa kannata säästää aikaa eikä rahaa.
Juma Siellä riviteerauksen takana tosiaan ON purut! Kannattas harkita tuon riviteerauksen purkamista ja purujen poistamista, sitten näkee paremmin "todellisen tilanten". ENSIMMÄISENÄ kuitenkin on avattaka KAIKKI tukitut tuuletusröörit!! Tuolla tuuletuksen avaamisella saa kellarin kuivumisen alkuun, ja toivon mukaan riehakkaimpien kasvustojen rehottamisen ainakin hidastumaan... olkoonkin, että ne on oleet jo vuosia, mut miksi niiden pitäisi olla enää päivääkään..?
"Köyhän pitää osata kaikkea.."
"Älä koskaan tee tänään sitä, minkä voit jättää huomennakin tekemättä.."
Pika puoliin tosiaan se orgaaninen materiaali pois sieltä kellarista. Ihmeenkin kellertävää puru rivinteerauksen välissä on, onkohan ollut siellä kauankin? Kosteus lähes 100 prosentin varmuudella vaan lisääntyy alaspäin mentäessä, eli jos pinnassa märkää niin on myös pohjalla.
Maan pinta ikkunan kohdalla on liian korkealla. Karmihan on lähes maakosketuksessa. Jos mahdollista niin maata pois talon ympäriltä niin, että ei vesi ihan suoraan ikkunasta sisälle valu. Mielestäni ainakin kymmenen senttiä karmin reunasta vapaata maahan. Samalla maan kallistukset kuntoon ettei vesi seiso sokkelin vierellä.
Kun Savolainen puhuu siirtyy vastuu kuulijalle. Koskee tässä tapauksessa myös Hämäläistä.
Varmasti kannattaa ottaa ammattilainen apuun. Tuli tuossa vaan mieleen että pitäisi vielä varmistaa että tuolla rivinteerauksella EI OLE kantavaa ominaisuutta ennenkuin sitä purkaisi. jos purkaisi..
Suurin osa ylimääräisestä kosteudesta kertyy seinän alaosaa kapillaarisen kosteudennousun vaikutuksesta, joten parasta on käyttää salaojittavia ja kuivaavia eristeitä. Toimintaperiaate on varsin yksinkertainen, asentamalla lämmöneristystä ulkopuolelle, nousee kellarinseinän lämpötila ja kosteus alkaa pyrkimään tasapainotilaan korkeammasta vesihöyryn osapaineesta matalampaan.
Pelkällä salaojituksella ei yleensä uskomuksista huolimatta saada paljonkaan aikaiseksi ja melko harvassa talossa pohjavesi nousee koskaan salaojaputken tasolle. Käyttämällä ulkopuolella käytännössä höyry tiiviitä kosteuseristyksiä, kuten bitumia tai patolevyjä, ei yleisesti saada aikaan riittävää kuivaavaa vaikutusta. Tilanne saattaa muuttua jopa pahemmaksi, kun kellarin seinän huokoisalipaine kasvaa ja kapillaarisuus lisääntyy.
Salaojittavalla lämmöneristeellä saadaan kosteuseristyksen ja lämmöneristyksen lisäksi tehtyä samalla myös kellarinseinä pystysalaojitus jäätymättömänä, joka estää veden paineen muodostumisen eristeen ja betoniseinän väliin.
Parasta olisi mikäli koko seinän lämmöneristys voitaisiin toteuttaa ulkopuolelle, jolloin samalla päästäisiin energiahukan lisäksi rakenteen kondenssiriskistä.
Rivinteeraus tuskin on kantava rakenne ja se joudutaan poistamaan, jotta purut saadaan imuroitua pois. Tämän jälkeen tosiaankin desinfioidaa kellarin seinä sisäpuolelta, joko Boracolilla tai Kloritella pesemällä. Homerihmastoja voidaan myös polttaa puhalluslampulla, mutta kannattaa muistaa, että kyseessä on tulityö, joka vaatii tulityökortin omaavaa suorittajaa. Mukana pitää olla myös pari sammutinta ja vesiämpäriä, muuten voi tulla ongelmia vakuutusyhtiön kanssa, jos jotakin sattuisi.
Kyseessä on käytännössä jo tuon ikäisessä talossa peruskorjaus, joka pitää aloittaa ulkopuolelta. Kannattaa huomioida, että salaojittavan eristeen kuivaava vaikutus alentaa merkittävästi myös huoneilman kosteutta ja nostaa sisäilman lämpötilaa, jolloin sisäilman suhteellinen kosteus laskee.
Matti Alander kirjoitti:
Salaojittavalla lämmöneristeellä saadaan kosteuseristyksen ja lämmöneristyksen lisäksi tehtyä samalla myös kellarinseinä pystysalaojitus jäätymättömänä, joka estää veden paineen muodostumisen eristeen ja betoniseinän väliin.
Parasta olisi mikäli koko seinän lämmöneristys voitaisiin toteuttaa ulkopuolelle, jolloin samalla päästäisiin energiahukan lisäksi rakenteen kondenssiriskistä.
.....
Kyseessä on käytännössä jo tuon ikäisessä talossa peruskorjaus, joka pitää aloittaa ulkopuolelta. Kannattaa huomioida, että salaojittavan eristeen kuivaava vaikutus alentaa merkittävästi myös huoneilman kosteutta ja nostaa sisäilman lämpötilaa, jolloin sisäilman suhteellinen kosteus laskee.
Tarkoitus on tehdä hyvä; aikaa ja rahaa säästämättä. Luulen, että se tässä asiassa kannattaa....
Miten tuo käytännössä tapahtuu ja millä materiaaleilla. Kellarihan on pieni; vain eteisen ja portaikon alla. Kuisti puretaan ensi viikolla ja sen paikalle tehdään uusi, lämmin kuisti. Miten sen alle tuleva kellarin seinä tulee eristää?
Jaksaisitko selittää em. asian ummikolle, jolle tuttuja materiaaleja ovat lähinnä sisäpintojen materiaalit
Ehkäpä ohjeista ja myöhemmin blogin kuvista olisi apua myös jollekulle muulle vanhan talon remontoijalle.
Salaojitus, kellarin eristys ja desinfiointi on tarkoitus teettää ammattilaisella, mutta haluaisin tietää, mitä pyydän/vaadin. Oma porukka on toki apumiehinä ja -naisina.
Kellarin uudisosa eristetään aivan samoin kuin muukin sokkeli, salaojitetaan ja rakennetaan rännivesille tiiviillä putkilla reitti kunnan verkkoon tai lähimpään ojaan.
Sivustolla ei sinänsä saisi mainostaa, joten tuotemerkkien esittämistä olen pyrkinyt välttämään. Mutta kuitenkin asia on niin yleisesti, että tietokin on niillä henkilöillä, jotka tuotteita myyvät ja asentavat. Omasta mielestäni olisi erittäin hyvä jos palstalla pystyisivät antamaan ohjeita monien alojen ammattilaiset, jotka tuntevat tuotteensa ja pystyisivät perustelemaan niiden toimintaperiaatteen. Samalla kertomaan miten tuotteita käytetään ja mihin ne sopivat. Täällä palstalla jää kyllä melko nopeasti kiinni jos puhuu omiaan tai tuote toimii huonosti tai sitä on kehotettu käyttämään väärässä paikassa. Periaatteena tietysti tulisi olla että vastauksia annetaan omalla nimellä, eikä yrityksen nimikään jota edustaa olisi pahitteeksi.
Saattaisi olla esimerkiksi hyvä ratkaisu, että perustettaisiin vallan oma osio, jonka aiheena olisi: Kysy tavaran toimittajalta, asiantuntija vastaa. Vähän niin kuin Tikkurilan maalilinja.
Meni vähän ohi aiheen, mutta asiaan.
Mikäli kyseessä on talon alla oleva pieni kellarin osa, saattaa olla joskus miltei mahdotonta saada eristettyä koko kellaria ulospäin kuivuvaksi järkevillä kustannuksilla. Silloin tulee tyytyä jonkinasteiseen kombromissiin ja jättää osa kellarista sisäänpäin kuivuvaksi, niiltä osin joilta on mahdotonta kaivaa.
Näihin seiniin ei sitten ole syytä kiinnittää mitään orgaanista materiaalia, ei eristeitä, eikä koolauksia. Mikäli seinärakenne saadaan ulospäin kuivuvaksi on pinnoittaminen melko vapaata materiaalien suhteen.
Asentamalla maan pinnan alapuoliseen osaan Fuktisol salaojittavan lämmöneristeen, saadaan sillä aikaiseksi samalla: Lämmöneristys, pystysalaojitus, kosteuseristys, kapillaarikatko. Kuivuminen ulospäin perustuu lämmöneristeeseen, jonka vesihöyrynvastus on olematon ja eristeeseen ei voi muodostua vedenpainetta, jolloin se on todellisuudessa myös vettymätön.
Rintamamiestalon kellarin alkuperäinen toimintaidea on kellarinseinän kuivuminen sisäänpäin ja tuulettamalla hormista ulos. Alkuperäinen kellarin seinärakenne pyrkii kuivumaan periaatteella betoniseinän suuremmasta kosteusmäärästä sisäilman pienemmän kosteusmäärän suuntaan vesihöyrynä. Kyseessä on sama rakennusfysiikan laki, eli kaasujen osapainelaki, jonka oivalsi Englantilainen herra Daltton vuonna 1760. Fuktisol levyn toiminta perustuu myös samaiseen kaasujen tasaantumispyrkimykseen, koska lämmöneristämällä seinää ulkopuolelta nousee seinärakenteen lämpötila ja lämpimämmässä on korkeampi vesihöyryn paine, kuin viileämmässä. Tällöin kosteus lähtee liikkeelle ulospäin ja poistuu sitä nopeammin, mitä harvempi seinärakenne on. Lopulta vesihöyrynä ulos tullut kosteus kondensoituu, joko eristeen ulkopinnassa tai maaperässä, josta se valuu salaojitusputkeen.
Mitä suurempi on vesihöyryn osapaine-ero, sitä tehokkaammin rakenne kuivuu ja ongelmallinen kapillaarinen kosteus työntyy ulos. Siksi suositellaan erittäin kapillaarisissa maalajeissa sijaiseville perustuksille alaosassa käytettäväksi kaksinkertaista eristyspaksuutta, jolloin betonirakenteen lämpötilaa saadaan nostettua ja maaperää viilennettyä.
Mikäli koko kellarinseinä saadaan lämmön eristettyä ulkopuolelta on tällä myös positiivinen vaikutus kellarinseinän lämpötilaan ja kuivumisen tehokkuuteen.
Toimivaksi rakenteeksi, joka on kohtuuhintainen on tässä vuosien varrella todettu, maanpinnan alaosan eristäminen salaojittavalla eristeellä ja yläosan pienemmän vesihöyrynvastuksen rappaus Eps-eristeellä S 60, lopuksi rapattuna hyvin vesihöyryä läpäisevällä Silikaatti laastilla.
Salaojittava eristys kiinnitetään puhdistettuun sokkeliin väliaikaisesti mekaanisella kiinnityksellä. Eristeen kiinni pysymisen varmistaa lopulta maa-aines. Yläosan lisäeristys kiinnitetään parhaiten vesihöyryä läpäisevänä tarkoitusta varten kehitetyllä erittäin vähän paisuvalla uretaanilla. Saneerauslaastit sisältävät niin paljon liima-aineita, että niiden vesihöyryn läpäisy on heikohko, joten niitä voidaan käyttää ainoastaan sisäpuolella. Silloinkin vain jos seinärakenne on muutettu ulospäin kuivuvaksi.
Tälläkin palstalla on aikaisemmin väännetty kättä, lattian ja perustusrakenteen toimintaperiaatteista. Todellisuudessa periaatteet ovat aivan samanlaisia ja paras lopputulos saadaan myös lattiassa, kun se toteutetaan ulospäin harvenevana, asentamalla lämmöneristys ulkopintaan. Muovikalvoja lattiarakenteissa ei enää ole suositeltu käytettäväksi vuosiin, koska ne tehokkaasti estävät myös kuivumista. Mikäli vettä pääsisi väliaikaisesti muovikalvorakenteeseen esimerkiksi tulvimistilanteissa, alkaa kuivaaminen olla melko työlästä tai lattiaa ei saada kuivaksi laisinkaan.
Koska nykyisin käytetään paljon lattialämmityksiä, tulee niissä käyttää paksumpaa eristyskerrosta estämässä lämmön siirtymistä maaperään. Kellareissa tahtoo pääsääntöisesti olla ongelmia huonekorkeuden kanssa, tällöinkin salaojittavan eristeen harvasta rakenteesta on hyötyä, sen toimiessa kapillaarikatkona. Säästyy kaivutyötä, sekä täyttötyötä ja samalla rakenne harvenee ulospäin. tyyppihyväksynnän mukaisesti Fuktisol eristeessä on kapillaarinen kosteudensiirtyminen max 5 mm, mikä erittäin vähäinen. Mikäli käytettäisiin kivimateriaalista kapillaarikatkokerrosta tulisi sen olla vähintään 20 cm paksu. Pienin kapillaarinen kosteudennousu on pestyssä Sinkelissä, joka on tutkimusten mukaan 15 cm. Salaojasorassa se on vielä huomattavasti suurempi. Kivimateriaalin ominaisuudet ovat myös erittäin herkkiä vaurioitumaan kuljetettaessa ja kuormatessa. Kapillaarisuus määräytyy hienoaineksen määrän mukaan ja sitä voi joutua joukkoon, seulottaessa sateella, kuormaajan kauhasta, auton lavalta ja lopuksi vielä tavaraa sisälle roudatessa. Kapillaari-ilmiö johtuu rakenteen huokoisalipaineesta, mitä harvempi rakenne sitä pienempi alipaine. Kapillaarisuutta voidaan pyrkiä katkaisemaa kahdella tavalla: Huokoisella rakenteella tai vesitiiviillä rakenteella. Jälkimmäisen kanssa tulee yleisesti kuivumisongelmia höyrytiiveyden takia.
Tuli vähän pitkät tekstit, meinasi jäädä ruokatunti väliin, joten lopetellaan ja toivottavasti on lukijoille hyödyksi.
Tuo kuivumisen muuttaminen ulospäin vaikuttaa ihan järkeenkäypältä ajatukselta ja fysiikan lakeja pohtien toimivalta. Yksi asia tuossa kuitenkin häiritsee: Miten käy pottukellarin lämpötilan & kosteuden, jos ja kun sokkeli eristetään "huolella" ja sen lämpötila nousee, kosteus vähenee..? Useinhan nimittäin wanhan talon wanha kellari on mitä mainioin säilytystila perunoille ja muille juureiksille, hilloille, mehuille jne, kosteus, viileys ja ylipäätään kaikki "luontaiseen säilymiseen" vaikuttavat tekijät on juurikin optimaalisia... Omassa torpassahan on siis vain tuo talouskellari, ei muuta.
"Köyhän pitää osata kaikkea.."
"Älä koskaan tee tänään sitä, minkä voit jättää huomennakin tekemättä.."
Jokapaikanhöylä kirjoitti: Miten käy pottukellarin lämpötilan & kosteuden, jos ja kun sokkeli eristetään "huolella" ja sen lämpötila nousee, kosteus vähenee..?
Pilallehan se menee hyvä pottukellari mutta samalla saatetaan pelastaa koko talo tai ainakin sen asuttavuus (asujien terveys).
Sinne kellariin pitää tosiaankin saada lämpöä jollakin opilla että se ulospäin kuivuminen on tehokasta. Kun ilmanvaihtokin on tärkeää niin voisi olla paikallaan imeä sieltä kellarikopista ilmaa hissukseen pihalle koneellisesti ja antaa korvausilman tulla huoneistosta. Eiköhän se riittäisi pitämään lämmöt sopivina ja samalla tehostaisi talon ilmanvaihtoa. Ei myöskään tulisi kellarista mitään hajuja huoneistoon noin.
Perunoita voisi ehkä säilöä pihamaahan kaivetussa erillisessä maakellarissa. Niitä näkyy olevan jopa valmiina betonijärkäleinä kaupan.
