RMT Mitä mieltä

[levirta]

Olemme ostamassa ko. rmt hintaan 87500€.... Hinnaksi kiinteistövälittäjä oli arvioinut 3,5 vuotta sitten 90t€ +-7% ja nyt on täällä ainakin -7% ajat, mutta halvemmalla ei suostunut myymään...Yritimme 85t€
Omistaja olisi myös valmis myymään ruohonleikkuri 100 e (n.4 v vanha), trimmeri honda200e nelitahti (2v vanha ovh 480?) ,pensasaitaleikkuri 50e. ,lapioita,kola,rautakanki,kottikärryt,katuharja yht.50e, lämmitysöljy noin 1500 litraa 500e... Mietin vain mahtaakohan saada öljyä myytyä kenellekkään jos ei me sitä osteta. Tulisi ainakin tarkastamaton öljysäiliö tarkastettua, kun tyhjentää... Samalla mietityttää, missä kunnossa savupiippu on, kun kattila on vaihdettu, sisäpiipun laitosta ei ole mitään mainintaa... Tai en ole ainakaan huomannut...Näkisiköhän nuohooja piipun kunnon?
Puheina on ollut että kuntotarkastus tehtäisiin ainakin osittain uudestaan, jotta myynti toteutuisi... Mietinnässä on nyt miten kovat pakolliset ja mahdollisesti kiireelliset, HINTAVAT remontit tähän tulee pienten pintaremonttejen lisäksi...Kuinka akuutti esim. salaojitus on? Kaukolämpöä olemme ajatelleet ja sitä varten pankista lainaakin saamassa enemmän..
Mitä ehtoja kauppakirjaan pitäisi pistää..Vuokralta ollaan muuttamassa ekaan omaan omakotitaloon...Et auttakee :D

Kokoonpano: 3-4 h + k + s
Kuntokartoitettu. Mahdollisuus liittää kaukolämpöön. Kokonaispinta-ala 181 m2.
Näyttöaika: Sopimuksen mukaan.
Pinta-ala: 109 m²
Rakennusvuosi: 1955
Kohteen pinta-ala Asuinpinta-ala 109 m2 ja kellarikerros 72 m2

Kohteen tilavuus -

Rakennusvuosi 1955

Käyttötarkoitus Asuinrakennus

Tarkastuspäivä 15.8.2008

Tarkastushetken Pilvinen/ poutasää, lämpötila noin 18°C

Olosuhteet


Käytettävissä olleet asiakirjat Pääpiirustukset

Loppukatselmus -

Teknisenä apuvälineenä käytettiin: Pintakosteudenosoitinta (Gann Hydromette Uni 2 lukulaite) ja (Aktiivielektrodi B50 pintakosteusanturi). Veden virtaamamittari, sekoittajien virtauksien mittauksiin ja pintalämpötilamittari(Raytek), lämpimän käyttöveden lämpötilan mittaukseen. Digitaali kamera kohteen kuvaamiseen (kuvat liitteenä) ja vesivaaka kosteiden tilojen lattioiden kallistusten tarkastamiseen.


Rajaukset kohteessa -

Muuta -




3. RAKENNUSTEKNISIÄ TIETOJA KOHTEESTA



Perustuvat omistajalta ja käyttäjiltä, sekä käytettävissä olleista asiakirjoista saatuihin tietoihin

Rakennustapa Paikalla tehty

Perustamistapa Maanvaraiset betonianturat

Perusmuurit Betoniharkkorakenteiset



Alapohjarakenteet Maanvarainen betonilaatta.

Ulkoseinärakenteet Puurakenteiset seinät, eristeenä sahanpuru(kellarikerroksessa kivirakenteiset)

Julkisivupinnoite Maalattu rimalautaverhous ja lauta(räystäät)

Väliseinät Kellari kerroksessa kivirakenteisia, 1- ja 2-kerroksessa puurakenteisia (palomuurit kivirakenteisia)

Välipohja Kellarikerroksen laipio on kivirakenteinen, jonka päällä on puurakenteinen lattia. 2- kerroksen välipohja on puurakenteinen.

Yläpohja Puurakenteinen

Kattomuoto Harjakatto

Vesikate Maalattu konesaumattupeltikate

Lämmitysjärjestelmä Öljykeskuslämmitys

Lämmönjako Pattereilla, pesuhuoneessa lattialämmitys

Ilmanvaihto Painovoimainen poistoilmanvaihto järjestelmä

Kunnallistekniikka Vesijohto ja viemäri on liitetty kunnallistekniikkaan.

Suoritetut korjaukset
Pesuhuoneen seinät on laatoitettu 2001

Lämmityskattila ja öljypoltin on uusittu 2002

Ulkoverhous on maalattu ja rimat uusittu 2004

Sisäpuolella on tehty pintaremonttia ja olohuone sekä makuuhuone yhdistetty

Suunnitteilla olevat toteutumattomat korjaukset
Vesikaton ja sadevesijärjestelmän huolto maalaus




Omistajan havaitsemat puutteet ja vauriot

Aikaisemman omistajan aikana noin 20 vuotta sitten yläkerran vaatehuoneen patteri on jäätynyt ja siitä on valunut vettä lattialle. 1-kerroksen wc-istuimen tulovesiputki on tiputtanut hieman vettä seinään


4. HAVAINNOT KOHTEESTA JA TOIMENPIDE- EHDOTUKSET



1. Yleistä



Raporttiin on kirjattu havainnot, johtopäätökset, toimenpide-ehdotukset sekä mahdolliset perusteet suosi-

teluille toimenpiteille. Raportti on toteava ja ohjaa jatkotoimenpiteitä, raportti ei ole työselostus. Johtopäätökset, toimenpide-ehdotukset sekä mahdolliset perusteet toimenpiteille on kirjoitettu kursivoituna.


2. Maanpinta rakennuksen vierustalla



Tehdyn tarkastuksen perusteella, Näreikönkadun puoleisella sivulla ei maanpinta vietä rakennuksesta poispäin ja sokkelin vierellä on painanteita, joihin sadevesi voi kerääntyä(kuva 1). Seinänvierien kallistukset tulisi olla muotoiltu, siten että pintavedet valuisivat rakennuksista poispäin(yleinen suositus on että maanpinta laskee15 cm 3 metrin matkalla). Painanteet olisi hyvä tasoittaa, jotta sadevesi ei kerääntyisi sokkelin vierelle.

3. Salaojat



Omistajalla ei ollut tietoa salaojajärjestelmän olemassa olosta, eikä talon kulmilla havaittu salaojajärjestelmän tarkastuskaivoja. Rakennukseen olisi hyvä asentaa salaojajärjestelmä johon kuuluvat tarkastuskaivot, että salaojien toiminnan voisi tarkastaa ja niitä voisi huoltaa. Rakennuksessa jossa on maanpinnan alapuolella olevia asuin- tms. tiloja, tulee olla ulkopuoliset salaoja – ja sadevesijärjestelmät sekä perustusten ulkopuolinen kosteuseristys kunnossa.

4. Sadevesijärjestelmä



Rakennuksessa on ns. metalliset räystäskourut ja 6 syöksytorvea. Räystäskourujen kannatusraudoissa ja syöksytorvissa havaittiin maalin irtoilua ja ruoste vaurioita(kuva 2). Vaurio kohdat olisi hyvä puhdistaa ja suoja maalata. Pihatien puoleisessa päädyssä on syöksytorvi mennyt ruttuun(kuva 3). Syöksytorvi olisi hyvä uusia. Näreikönkadun puolella ja kuistin syöksytorvien alla on metalliset vedenohjaimet(kuva 4). Muiden syöksytorvien alla ei ole vedenohjaimia eikä rännikaivoja. Syöksytorvien alle olisi hyvä asentaa rännikaivot poisto putkistoineen ja ohjata vedet pois rakennuksen seinien vieriltä. Edellä mainituilla toimenpiteillä katolta tulevat sadevedet johdetaan hallitusti pois rakennuksen vieriltä. Autotallin kulmalla havaittiin sokkelissa syöksytorven kohdalla rapautumista (kuva 5). Kosteusrasitus mikä on aiheuttanut rapautumista poistuu kun syöksytorvien alle asennetaan rännikaivot ja syöksytorvea jatketaan niin että se on lähempänä rännikaivoa.

5. Perustukset



Talon sokkelit ovat betoniharkkorakenteiset. Perustuksissa ei havaittu merkkejä perustusten haitallisesta painumisesta tai liikkumisesta. Sokkelista on irronnut rappaus maanrajasta ja kellarin ikkunoiden alta (kuvat 6). Vaurio kohdat olisi hyvä korjata esim. oikaisulaastilla ja pinnoittaa. Sokkelin korkeus maanpinnasta on 550 …900 mm ja ensimmäisen kerroksen lattiat ovat noin 460 mm ylempänä kuin sokkelin yläpinta.

6. Ulkoverhous ja julkisivut



Ulkoverhouksena on maalattu rimalautaverhous ja räystäissä on lautaverhous. Ulkoverhouksen takana ei ole pystysuuntaista tuuletusrakoa(kuva 7). Tuuletusraon puuttuminen lyhentää ulkoverhouksen ikää ja lisää huolto maalauksen tarvetta. Nurkkavuorilaudoissa havaittiin pieniä maalivaurioita(kuva 8). Nurkkavuorilaudat olisi hyvä puhdistaa ja huolto maalata 1…2 vuoden kuluessa. Puuosat olisi hyvä huolto maalata 5…8 vuoden välein.

7. Ikkunat ja ulko-ovet



Kellarikerroksen ikkunoihin on asennettu ulkopuolelle lämpölasielementit. Ikkunat ovat alkuperäiset 2-kertaisella lasilla ja puu-ulkopuitteella. Etupihan puolella havaittiin ikkunoiden ulkopuitteissa maali vaurioita(kuva 9) ja vesipelleissä paikoitellen maali vaurioita(kuva 10). Etupihan puolen ikkunat kokonaisuudessaan sekä vesipelleissä olevat vaurio kohdat olisi hyvä puhdistaa ja huolto maalata 1...2 vuoden kuluessa. Kellarin ikkunoista puuttuvat vesipellit(kuva 11). Kellarin ikkunoihin olisi hyvä asentaa vesipellit, jotta vesi ei pääsisi rakenteisiin. Ikkunoiden vesipeltien kallistukset ja liittymien tiivistykset ovat asianmukaiset. Ikkunoiden toimintaa ei testattu. Ulko-ovien käynneissä ei havaittu huomauttamista, mutta niissä havaittiin maali vaurioita(kuva 12). Ovet olisi hyvä puhdistaa ja huolto maalata 1…2 vuoden kuluessa. Talon toisessa päädyssä ei ole hätäpoistumistietikkaita(kuva 13), ne olisi hyvä asentaa.

8. Yläpohja



Yläpohjassa on eristeenä kutterinpuru. Yläpohjassa havaittiin viemärintuuletusputken juuressa kosteuden aiheuttamia jälkiä(kuva 14). Jäljet ovat tulleet koska putkea ei ole eristetty yläpohjassa(kuva 14). Putki olisi hyvä eristää yläpohjassa. Huonosti eristetyt ja eristämättömät putket saattavat hikoilla ja aiheuttaa kosteusvaurioriskiä rakenteisiin.

Yläpohjassa ei havaittu merkkejä puutteellisesta yläpohjan tuuletuksesta ja lämmöneristävyydestä. Päädyistä puuttuivat yläpohjan tuuletusaukot(kuva 15), mutta koska yläpohjassa ei havaittu merkkejä yläpohjan puutteellisesta tuuletuksesta, ei niiden asentaminen ole välttämätöntä. Näkyvillä olevassa savupiipussa ei havaittu halkeamia.

9. Vesikate ja läpiviennit



Vesikatteena on maalattu konesaumattupeltikate. Vesikaton kuntoa tarkasteltiin ainoastaan lapetikkailta käsin, koska katto on niin jyrkkä. Savupiippu on pellitetty vesikatteen yläpuolelta kokonaan ja sen päällä on asianmukainen suojahattu. Savupiipun hormien yläpäissä ei havaittu rapautumista, mutta päällysvalussa on rapautunut(kuva 16). Savupiipun päällysvalu olisi järkevää uusia muutaman vuoden kuluessa. Lämmityskattilan näkyvillä olevassa hormissa on sisäputki. Vesikatteessa havaittiin maali – ja ruostevaurioita sekä antenninputkesta on valunut katteelle ruostevettä(kuvat 17 ja 18). Vesikate tulisi puhdistaa ja huolto maalata 1…3 vuoden kuluessa ja antenninputki olisi järkevää uusia samalla. Vesikatteen alla ei ole aluskatetta. Seuraavan vesikatto remontin yhteydessä olisi hyvä asentaa aluskate. Vesikate antaa omistajan mukaan kovalla tuulella ääntä.

Kellarikerros

10. Kosteat tilat



Sauna

Saunan seinät sekä sisäkatto on paneloitu ja lattia on maalattu. Puulämmitteisen kiukaan kolmella sivulla on maalatut palomuurit. Seinä verhoilun takana on ilmarako. Saunassa havaittiin kohonnutta kosteutta pintakosteudenosoittimella koko lattian alueella. Havaittu kosteus on kivirakenteisessa lattiassa eikä aiheuta toimenpiteitä. Lattiassa havaitut kosteudet ovat hyvin tyypillisiä kyseisille rakenteille(kts.kohta.4.3). Lattian kallistukset ovat lattiakaivon läheisyydessä vesivaa’alla tarkistettuna riittävät. Valurautaisessa lattiakaivossa ei havaittu huomauttamista. Tilan seinissä ja sisäkatossa ei havaittu päällepäin näkyviä merkkejä ylimääräisen kosteusrasituksen aiheuttamista kosteusvaurioista. Tilan seinillä on puuverhotut seinät. Puuverhottujen seinien runkorakenteiden sekä eristetilan kosteutta ei voida tällä mittauksella selvittää. Puurakenteiden käyttö maan alla olevissa rakenteissa on kuitenkin aina riski. Rakennuksessa jossa on maanpinnan alapuolella olevia asuin- tms. tiloja, tulee olla ulkopuoliset salaoja – ja sadevesijärjestelmät sekä perustusten ulkopuolinen kosteuseristys kunnossa. Yleiskuva saunasta(kuva 19).



Pesuhuone

Pesuhuoneen lattiassa sekä seinissä suihkun läheisyydessä on laatat ja sisäkatossa sekä muissa seinissä on paneelit. Pesuhuoneessa havaittiin kohonnutta kosteutta pintakosteudenosoittimella lattiakaivon ympärillä ja portaiden alla, jossa on maalattu betonilattia eikä siinä ole lattialämmitystä. Havaittu kosteus on kivirakenteisessa lattiassa eikä aiheuta toimenpiteitä. Havaittu kosteus on hyvin tyypillisiä kyseisille rakenteille(kts.kohta.4.3). Lattian kallistukset ovat lattiakaivon ympäriltä vesivaa’alla tarkistettuna riittävät. Lattiakaivossa ei havaittu huomauttamista. Käsienpesualtaan alla on laatan sauma-aine irronnut(kuva 20). Laatan sauma olisi hyvä tiivistää sauma-aineella. Seinissä ei havaittu kohonnutta kosteutta. Suihkun alla havaittiin silikonissa tummentumia(kuva 21). Silikonit olisi hyvä uusia. Seinissä on osittain puupaneelit ja niiden takana on ilmarako. Puuverhottujen seinien runkorakenteiden sekä eristetilan kosteutta ei voida tällä mittauksella selvittää, mutta puurakenteiden käyttö maan alla olevissa rakenteissa on kuitenkin aina riski. Rakennuksessa jossa on maanpinnan alapuolella olevia asuin- tms. tiloja, tulee olla ulkopuoliset salaoja – ja sadevesijärjestelmät sekä perustusten ulkopuolinen kosteuseristys kunnossa. Käsienpesualtaan alla näkyvillä olevissa putkissa ei havaittu vuotoja tai merkkejä niistä. Tilan lattiassa, seinissä ja sisäkatossa ei havaittu päällepäin näkyviä merkkejä ylimääräisen kosteusrasituksen aiheuttamista kosteusvaurioista.



4.11 Muut sisätilat

Muut tilat, puuvaja ja käytävä

Tilojen betonilattioissa ja seinien alaosissa havaittiin kohonnutta kosteutta pintakosteudenosoittimella. Lattioissa ja seinien alaosissa havaitut kosteudet ovat hyvin tyypillisiä kyseisillä rakenteilla(kts.kohta.4.3). ), eivätkä ne aiheuta välittömiä toimenpiteitä, koska ne ovat kivirakenteissa. Käytävä seinän alaosassa ja lattiassa havaittiin maalin irtoilua(kuva 22). Niiden haitta on lähinnä kosmeettinen. Muualla tilojen seinissä ja sisäkatossa ei havaittu päällepäin näkyviä merkkejä ylimääräisen kosteusrasituksen aiheuttamista kosteusvaurioista. Tiloissa ei havaittu muita merkittäviä rakenteellisia vaurioita tai puutteita.

Autotalli

Tilan betonilattiassa havaittiin koko lattian alueella kohonnutta kosteutta sekä betonitiiliseinien alaosissa. Lattiassa oli myös silminnähden kosteuden aiheuttamia jälkiä. Lattiassa ja betoniseinien alaosissa havaitut kosteudet ovat hyvin tyypillisiä kyseisillä rakenteilla(kts.kohta.4.3), eivätkä ne aiheuta toimenpiteitä tilan nykyisessä käyttötarkoituksessa. Tilassa näkyvillä olevissa putkistoissa ei havaittu vuotoja tai merkkejä niistä.


Kattilahuone

Kattilahuoneen lattiassa havaittiin kohonnutta kosteutta pintakosteudenosoittimella. Lattiassa havaitut kosteudet ovat hyvin tyypillisiä kyseisillä rakenteilla(kts.kohta.4.3), eivätkä ne aiheuta toimenpiteitä. Tilassa näkyvillä olevissa putkistoissa eikä vesimittarissa havaittu vuotoja tai merkkejä niistä. Lattiakaivossa ei havaittu huomauttamista. Tilan seinissä ja sisäkatossa ei havaittu päällepäin näkyviä merkkejä ylimääräisen kosteusrasituksen aiheuttamista kosteusvaurioista.













1-kerros

11. Kosteat tilat



Wc

Wc:n lattiassa on muovimatto ja seinissä pinnoitetut puukuitulevyt ja palomuuri on maalattu. Sisäkatossa on maalattu puukuitulevy. Wc:n lattiassa eikä seinissä vesipisteen läheisyydessä havaittu kohonnutta kosteutta. Wc:n puurakenteisten lattioiden runkorakenteiden sekä eristetilan kosteutta ei voida tällä mittauksella selvittää, mutta lattiassa ei näkynyt päällepäin näkyviä viitteitä kosteus tms. vaurioista. Käsienpesualtaan alla näkyvillä olevissa putkistoissa ei havaittu vuotoja tai merkkejä niistä. Wc-istuimen vaihdon yhteydessä on seinässä oleva vesiputki vuotanut hieman vettä seinään(kuva 23). Vuotokohdassa ei havaittu kohonnutta kosteutta. Liitos korjattu ja avatut seinän haitta on lähinnä kosmeettinen. Uusitun wc-istuimen alle on asennettu pala lattiamattoa, koska sen ”jalka” on pienempi kuin edellisen wc- istuimen. Tilan lattiassa, seinissä ja sisäkatossa ei havaittu päällepäin näkyviä merkkejä ylimääräisen kosteusrasituksen aiheuttamista kosteusvaurioista. Yleiskuva wc:stä(kuva 24).

Keittiö

Keittiön kalusteiden välitilassa eikä keittiön lattiassa havaittu kohonnutta kosteutta pintakosteudenosoittimella. Keittiön puurakenteisten lattioiden runkorakenteiden sekä eristetilan kosteutta ei voida tällä mittauksella selvittää, mutta lattioissa ei näkynyt päällepäin näkyviä viitteitä kosteus tms. vaurioista. Keittiökalusteiden allaskaapissa näkyvillä olevissa putkistoissa ei havaittu vuotoja tai merkkejä niistä. Tilan lattiassa, seinissä ja sisäkatossa ei havaittu päällepäin näkyviä merkkejä ylimääräisen kosteusrasituksen aiheuttamista kosteusvaurioista.

4.11 Muut sisätilat

Muut tilat, olohuone, eteinen, tuulikaappi ja kuisti

Muiden sisätilojen lattioissa ei havaittu kohonnutta kosteutta pintakosteudenosoittimella. Puurakenteisten lattioiden runkorakenteiden sekä eristetilan kosteutta ei voida tällä mittauksella selvittää, mutta lattioissa ei näkynyt päällepäin näkyviä viitteitä kosteus tms. vaurioista. Lisäksi muihin tiloihin tehtiin silmämääräinen tarkastus. Näiden tilojen lattioissa, seinissä ja sisäkatoissa ei havaittu päällepäin näkyviä merkkejä ylimääräisen kosteusrasituksen aiheuttamista kosteusvaurioista.

2-kerros

4.10 Kosteat tilat

Wc

Wc:n lattiassa on muovimatto ja seinien alaosassa on laatat ja seinien yläosa ja palomuuri on maalattu. Sisäkatossa on maalattu puukuitulevy. Wc:n lattiassa eikä seinissä vesipisteen läheisyydessä havaittu kohonnutta kosteutta. Wc:n puurakenteisten lattioiden runkorakenteiden sekä eristetilan kosteutta ei voida tällä mittauksella selvittää, mutta lattiassa ei näkynyt päällepäin näkyviä viitteitä kosteus tms. vaurioista. Laattojen saumat ovat halkeilleet ja laatat kopisevat irti alustasta. Niiden haitta on lähinnä kosmeettinen. Käsienpesualtaan alla näkyvillä olevissa putkistoissa ei havaittu vuotoja tai merkkejä niistä. Jalkalistasta on lattiamatto hieman irronnut(kuva 25). Sen haitta on lähinnä kosmeettinen. Tilan lattiassa, seinissä ja sisäkatossa ei havaittu päällepäin näkyviä merkkejä ylimääräisen kosteusrasituksen aiheuttamista kosteusvaurioista.







4.11 Muut sisätilat

Muut tilat, makuuhuoneet(2 kpl), vaatehuone ja aula

Muiden sisätilojen lattioissa ei havaittu kohonnutta kosteutta pintakosteudenosoittimella. Puurakenteisten lattioiden runkorakenteiden sekä eristetilan kosteutta ei voida tällä mittauksella selvittää, mutta niissä ei näkynyt päällepäin näkyviä viitteitä kosteus tms. vaurioista. Lisäksi muihin tiloihin tehtiin silmämääräinen tarkastus. Savupiipusta on omistajan mukaan irtoillut maali lämmityskattilan vaihdon jälkeen ja aulassa on vielä savupiipussa näkyvillä maali vauriot(kuva 26). Savupiippu tulisi maalata hyvin ”hengittävällä” maalilla. Savupiipussa ei havaittu kohonnutta kosteutta tarkastushetkellä. Muualla näiden tilojen lattioissa, seinissä ja sisäkatoissa ei havaittu päällepäin näkyviä merkkejä ylimääräisen kosteusrasituksen aiheuttamista kosteusvaurioista. Ulkoseinäverhouslautojen ja vesikaton aluslautojen liittymään on jätetty tuuletusrako ullakkotilan kohdalle tehdyn alkovin kohdalle. Vinojen yläpohjien vesikatteen ja lämmöneristeen välin tulisi tuulettua hyvin, että rakenne toimisi odotetulla tavalla. Rakennustavasta johtuen ei vinojen yläpohjien rakenteiden kuntoa voitu tarkistaa.

Ullakko

Tarkastuksessa ei havaittu merkkejä tilan puutteellisesta tuuletuksesta eikä vesikatto vuodoista. Tilan lattiassa, seinissä ja sisäkatossa ei havaittu päällepäin näkyviä merkkejä ylimääräisen kosteusrasituksen aiheuttamista kosteusvaurioista.



4.12 Tulisijat

Rakennuksessa on puulämmitteinen kiuas ja avotakka. Tulisijoissa ei havaittu huomauttamista. Tulisijojen vedoissa ei havaittu puutteita merkkisavulla testattaessa, eikä niiden toiminnassa ole omistajankaan kertoman mukaan puutteita.

4.13 Lämmitys

Lämmitysjärjestelmä on omistajan mukaan alkuperäinen, lukuun ottamatta kattilaa ja öljypoltinta(vaihdettu 2002) ja pesuhuoneen lattialämmitystä(asennettu 1978). Rakennuksessa on öljykeskuslämmitys, jossa lämmönjakelu on toteutettu vesikierto pattereilla ja pesuhuoneessa on lattialämmitys. Omistajan mukaan lämmityksen toiminnassa ei ole puutteita. Öljynkulutus on noin. 2400 litraa / vuodessa. Öljysäiliö on maassa ja sen tarkastuksesta ei omistajalla ollut tietoa. Öljysäiliö tulisi tarkastaa. Öljysäiliöt tulisi tarkastaa 10 vuoden välein.

12. Vesi- ja viemärilaitteet



Rakennus on liitetty kunnallistekniikkaan. Vesi- ja viemärilaitteet ovat omistajan mukaan alkuperäiset. Vesiputkisto on kuparia ja pesuhuoneen lattiakaivo on muovia ja muut lattiakaivot sekä viemärit ovat valurautaa. Vesi - ja viemärilaitteissa ei havaittu silmämääräisesti näkyviä vaurioita, ja vesihanojen virtaamat ovat virtaamamittarilla tarkastettuna ohjearvojen mukaiset, sekä lämpimän käyttöveden lämpötila on noin 56 ˚C. Lämpimän käyttöveden suositus lämpötila on yli 55˚C. Omistajan kertoman mukaan vesi - ja viemärilaitteissa ei ole havaittu puutteita. Vesi- ja viemäriputkien tekninen käyttöikä on keskimäärin 30 … 50 vuotta, sekä vesi- ja viemärikalusteiden 20 … 25 vuotta.

4.16 Ilmanvaihto

Rakennuksessa on painovoimainen poistoilmanvaihto. Poistoilmaventtiilit ovat 2-kerroksen wc:ssä ja 1- kerroksen wc:ssä sekä keittiössä ja kellarikerroksessa saunassa, pesuhuoneessa, autotallissa ja kattilahuoneessa. Merkkisavulla testattaessa poistoilmaventtiilien ilmavirrat olivat oikean suuntaiset. Tuloilmaventtiilit sijaitsivat kellarissa ja keittiössä. Ilmanvaihtokanavien ja laitteiden tekninen käyttöikä on noin 50 vuotta.


4.17 Sähköistys

Kellarikerrokseen on asennettu uusi ryhmäkeskus ja sähköjohdot on uusittu osittain.

Pääkeskus ja sähkömittari ovat yläkerrassa. Sähkölaitteissa ei havaittu päällepäin näkyviä käyttöturvallisuuteen vaikuttavia vikoja tai puutteita. Omistajan kertoman mukaan sähköjärjestelmässä ei ole havaittu puutteita tai vikoja. Sähköjärjestelmän tarkastus suositellaan tehtäväksi 30 vuoden välein asuinrakennuksiin. Sähköjärjestelmän ja laitteiden tekninen käyttöikä on noin 30 … 50 vuotta.

4.18 Palovaroittimet

Rakennuksessa on yksi palovaroitin, se sijaitsee yläkerran portaikossa. Palovaroitinta ei testattu. (Palovaroittimia tulisi olla 1kpl alkavaa 60 kerros neliömetriä kohti tai vähintään 1/kerros). Palovaroittimien määrässä, sijoituksessa ja toiminnan testauksessa tulee noudattaa Suomen Pelastus Alan Keskusjärjestön (SPEK) suositusohjeita.

5. YHTEENVETO HAVAINNOISTA KOHTEESSA



Rakennuksessa ei havaittu kosteusvaurioita tai muita merkittäviä rakenteellisia riskejä tai vaurioita, lukuun ottamatta muutamia pieniä korjaus- ja kunnostustarpeita. Kaikkia rakenteiden sisällä mahdollisesti piileviä vaurioita ei tarkastusmenettelyllä voida pois sulkea.

Kohtaan 6 on koottu olennaisimmat lisätutkimusta, huoltoa, korjausta tai uusimista vaativat kohdat.

6. OLENNAISIMMAT EPÄKOHDAT JA RISKIT



Kohdassa 4 käytetty tunnus ja lyhyt viiteselite.

4.2 Maanpinnan kallistukset

4.3 Salaojajärjestelmä ja perustusten ulkopuolinen kosteuseristys

4.4 Kattovesien pois johtaminen

4.10 Kellarikerroksen puuverhotut seinät

4.11 Vesikaton suuntainen yläpohja

7. VAURIOIDEN KORJAAMINEN JA KORJAAMATTA JÄTTÄMISEN RISKIT



Rakenteet tulee tehdä ja korjata käyttötarkoitusten asettamien vaatimusten mukaisiksi tarkoitukseen soveltuvista rakennusmateriaaleista siten, että ne eivät pääse esimerkiksi kosteudesta vaurioitumaan. Ennakoivat huoltotoimet ja syntyneiden tai havaittujen vaurioiden pikainen korjaaminen säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Jos vaurioita tai puutteita on tarkastuksessa havaittu, eikä toimenpiteisiin ryhdytä, vaurio tai haitta yleensä pahenee ja laajenee, korjaaminen hankaloituu ja korjaus kustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio voi muodostaa haitan asumiselle.












8. ASBESTIN ESIINTYMINEN JA MIKROBIKASVUSTOT



Rakennus on rakennettu aikana, jolloin rakennusmateriaaleissa on käytetty asbestia. Asbestikartoituksen tekeminen on kiinteistön omistajan vastuulla. Kosteus ja kosteusvauriot voivat aiheuttaa mikrobikasvustoa rakenteissa, joka voi aiheuttaa terveyshaittaa.
9 VAKUUTUS PIILEVIEN RAKENNUSVIRHEIDEN VARALTA


Myyjän vastuuaikana ilmenevistä piilevistä rakennusvirheistä aiheutuneita korjauskustannuksia ei ole tällä hetkellä mahdollista yksityishenkilön vakuuttaa.

[S2]

Muutama kommentti omien kokemusten (=50-luvun kotitalo) perusteella ja täältä foorumilta monenmoista oppineena:

- selvitä millä maalilla julkisivu on maalattu. Lateksi + ei tuuletusrakoa on huono yhdistelmä ja usein tietää isompaa remonttia.

- jos teette isompaa pintaremonttia, kannattaa viemärit ja vesiputket uusia ennen sitä. Muuten voi pian joutua repimään auki juuri remontoituja pintoja.

- salaojarempalla ei ole niin kiire jos kellarissa ei ole kosteus-/vesiongelmaa ja jos ette ole sinne remontoimassa mitään "uudenaikaista"

Nämä ihan vain pikavilkaisulla. Myyjän öljynmyynti kuulostaa minusta vähän hassulta. Voisi kai se öljy tulla kaupan päälle. Talon hintaan on vaikea ottaa kantaa kun se on niin alueesta ja tontista riippuvainen.

Lopuksi vielä: Katso tämän foorumin rintamamiestalon ostajan tarkistuslista läpi ja varmistu, että olet ottanut listan asioista selvää. Kaupalliset kuntotarkastukset eivät välttämättä ole ihan tyhjentäviä

[lmfmis]

Lopuksi vielä: Katso tämän foorumin rintamamiestalon ostajan tarkistuslista läpi ja varmistu, että olet ottanut listan asioista selvää. Kaupalliset kuntotarkastukset eivät välttämättä ole ihan tyhjentäviä

Täytetään valmiiseen malliin:

"Rakennuksessa on painovoimainen poistoilmanvaihto. ... Ilmanvaihtokanavien ja laitteiden tekninen käyttöikä on noin 50 vuotta. "

Jaaa

[koeffte]

täytyy myöntää että en kyllä jaksanut lukea tota sepustusta

mut joo,nuohooja voi sitä öljypoltin hormia tutkia,ja jos pahalta näyttää niin sen voi putkittaa,mut jos siirrytte kaukolämpöön niin eipä taida maksaa vaivaa.
salaojillakaan nyt ole niin kiirettä,yli viiskyt vuotta on pärjätty ilmankin,ylipäätään rintamamiestalossa ei ole millään remontilla kiirettä,hiljaksii vaan,vanhassa talossa sitäpaitsi riittää aina puuhaa,tuutte huomaamaan

taitaa olla myyjä "tarkan markan mies" mutta kyllähän se nyt perkule täytyy öljyt kaupan päälle tulla,ruohonleikkurinkin haette uuden kaupasta n. 150e ja sanotte myyjälle et vie romus mukanas

[Jokapaikanhöylä]

Sen enempää muuhun kommentoimatta, nuo myyjän "kauppaamat irtaimistot" kannattaa jättää sikseen... Jos se niistä kerran hintaa haluaa, niin laittakoon vaikka huutonettiin, vaikkakin kyllä epäilen suuresti kenenkään haluavan "vähänkäytettyä lämmitysöljyä"... ...en nyt ulkoa muista, mutta sillä tais olla aika kova litrahinta kaiken lisäksi? "Pitäköön tunkkinsa"

Kyllähän homma menee näin, että myyjä vieköön irtaimensa mennessään, tai kuten esim meillä, olivat jättäneet kaiken itselleen tarpeettoman. Aiemmin toki olivat raivanneet turhimmat pois, mut jäi tänne huonekaluja, valaisimia, ruohonleikkurinromu ja muuta mukavaa, jopa kirjoja iltalukemiseksi ja muutama paketissa oleva flanellipaita & villahousut

[Anu]

Heippa hei, öljystä sen verran, että kyllä sitä tapahtuu, että myyjä imaisee öljyt säiliöstä. Ystävämme osti talon, jossa oli myyntihetkellä säiliö täynnä. Muuttohetkellä reilu kuukausi myöhemmin oli öljy poissa. Myyjä totesi, että eihän öljyä sovittu kauppaan...

Kuinka nopeasti pääsisitte kaukolömpöön? Voitteko ottaa talon tyhjällä säiliöllä? Pitäisikö kuitenkin yrittää puhua, että öljy kuuluisi kauppaan (ihan maalaisjärkinen ratkaisu)?

Irtaimistosta älkää maksako mitään ja vaatikaa talo tyhjäksi. Meillä piti olla talo tyhjä, siis aivan tyhjä. Myyjä ystävällisesti oli jättänyt yhtä sun toista: pakastimen, risoja työkaluja, puutarhatuoleja ja miljoona muuta "tosi kätevää ja käytännöllistä juttua". Hirveä homma saada ne rojut hävitettyä. Myyjä oli sitä mieltä, että tekivät palveluksen... Okei, kottikärryt, haravat, lapiot ja rautakanget tuli käyttöön ja on hyviä. Ihmisillä voi olla kovin erilainen näkemys siitä, mikä on oikeasti käyttökelpoista ja mikä ei.

[levirta]

Heips!
Kävimme eillen katsomassa taloa ja irtaimistoa anopin ja appiukon kanssa. Pistin omistajalle pitkän s-postin siitä mitä me olisimme valmiit maksamaan mistäkin...sohvaryhmän ja keittiönpöydän saamme halvalla sekä pihatyökaluja joita todellakin tarvitaan sitten aikoinaan... Myyjä soitti minulle ja kävimme pitkän keskustelun talon asioista. Alunperin meidän lopullinen tarjous piti olla 85t€ hänen 89t€ (alkuperäinen pyyntö oli 99t€ mikä oli aivan kohtuuton) ja päädyimme 87500€ kun nukuimme yön yli ja tähän myyjäkin suostui seuraavana päivänä puhelimitse jolloin sain käsityksen että öljy jää taloon... Muistutin häntä tästä puhelusta tänään ja jäin taas käsitykseen että öljy jää taloon... Miten tarkkaan kauppakirjaan pitää merkitä mitä taloon jää ja mitä lähtee? Mietin riittäisikö pelkkä s-postikeskustelu todisteeksi jos asiasta tulee kiistaa vai pitääkö se merkitä kauppakirjaan?
Olen semmonen jyväjemmari ja kierrättäjä et kaikki käyttökelponen saa kyl jäädä muttei mitään turhuuksia

Savupiippu on myyjän mukaan putkitettu...Tarkoituksena olisi jossain vaiheessa tehdä keittiöstä ja olohuoneesta yhtenäinen tila ja purkaa olohuoneen nurkassa oleva avotakka ja muurata leivinuunitakka lämpöä tuomaan...Tosin kestääkö lattia sitä en tiedä vielä mutta ei ole mikään huomisen asia. Ja autotallista olisi tarkoitus tehdä jonkin sortin takkahuone/viihdehuone isännän rientoihin eikä sekään ole huomisen juttuja...
Akuutein on varmaan tuo kaukolämpö sitten ensi keväänä luottaen nyt että öljyt jää Otin yhteyttä energiayhtiöön kysyäkseni aikataulua lupasivat soittaa noin 2.5h sitten...
Toivon vain ettei mitään hirmusen rahakasta remonttia tule het kättelys...

Ensiviikolle koitetaan saada kuntotarkastaja ja nuohoojankin ajattelin ensiviikolle saada...Tämä viikko lomaillaan...Ei yhtään jännitä et on silleen niinku rento loma...

Kädet syyhyää jo päästä tekemään pientä nikkarointia... Onneksi on edes vähän alan koulutusta, mutta ihan keltanokkana taloa ostetaan...

[levirta]

Soittivat energia yhtiöstä ...Ensi toukokuusta lähtisivät tekemään kaukolämpöä vasta ....Mietin miten tuo öljy n 1500l (jos sen nyt taloon jää) riittää kevääseen asti... Myyjällä vuosiarvio oli 2400l/v.. Hinta hieman yllätti kun liittyminen maksaa 1300€ ja maksaa sitten ensi kesänä materiaalikustannusten nousun takia (raaka arvio) 1000€ enemmän.... Lvi-suunnitelmineen (600-700), laitteineen (2800-3800) ja urakointeineen (3000) Tulee kalliiksi 8700-9800 Oltiin varauduttu johonkin 6000€

[koeffte]

tuohon öljyn kulutukseen vaikuttaa muutama muuttuja,et kandee ainakin varautua että ei riitä.

[timis]

Soittivat energia yhtiöstä ...Ensi toukokuusta lähtisivät tekemään kaukolämpöä vasta ....Mietin miten tuo öljy n 1500l (jos sen nyt taloon jää) riittää kevääseen asti... Myyjällä vuosiarvio oli 2400l/v.. Hinta hieman yllätti kun liittyminen maksaa 1300€ ja maksaa sitten ensi kesänä materiaalikustannusten nousun takia (raaka arvio) 1000€ enemmän.... Lvi-suunnitelmineen (600-700), laitteineen (2800-3800) ja urakointeineen (3000) Tulee kalliiksi 8700-9800 Oltiin varauduttu johonkin 6000€

Oletteko varmoja kaukolämmön edullisuudesta? JOS öljyä menee tuon n.2500l niin hinta /Kwh voi olla aika kova suurien kuukausi maksujen takia kaukolämmöllä. Näin ainakin meilläpäin . Ja tuo kattilahan on käytönnössä uusi. Ainoa mutta voi olla tuo säiliö, mutta kannattaa varmaan käyttää pois tuo jäljellä oleva ja katsoa tilannetta sitten uusin kirkkain silmin

[Nyberg]

En ole mikään asiantuntija, mutta minulla on se käsitys, että säiliössä olevan öljyn katsotaan kuuluvan kiinteistön kiinteään irtaimistoon. Tällöin sen kuuluisi jäädä taloon ilman eri korvausta. Sama koskee esim. puulämmitteisen kiinteistön polttopuita tai pellettilämmitteisen pellettejä.
Kun muistelen omia talokauppoja niin tuli asiaa googletettuja ja löydettyä jopa ennakkotapauksia missä oikeus oli asian näin ratkaissut. Luulisin että löytyvät googlettamalla edelleen.

[pelkka]

Hiukan tiivistäen:

8. Yläpohja: Yläpohjassa havaittiin viemärintuuletusputken juuressa kosteuden aiheuttamia jälkiä (kuva 14). Jäljet ovat tulleet koska putkea ei ole eristetty yläpohjassa (klip) päädyistä puuttuivat yläpohjan tuuletusaukot (kuva 15), mutta koska yläpohjassa ei havaittu merkkejä yläpohjan puutteellisesta tuuletuksesta, ei niiden asentaminen ole välttämätöntä (klip)

9. Vesikate ja läpiviennit: Vesikatteena on maalattu konesaumattupeltikate. Vesikaton kuntoa tarkasteltiin ainoastaan lapetikkailta käsin, koska katto on niin jyrkkä (klip) vesikatteen alla ei ole aluskatetta. Seuraavan vesikatto remontin yhteydessä olisi hyvä asentaa aluskate (klip)

Mikäli oikein ymmärsin - ja kuten kunto tarkastuksen loppu yhteen vedossa sanottiin - tuo katto saattaa olla riskaabeli rakenne. Vino katto, ahdas eristetila, onko siellä tarpeellista tuuletustilaakaan? Tarkastaja tekee vain oletuksen siitä että tuuletus on kunnossa, koska yläpohjassa ei ole havaittu merkkejä puutteellisesta tuuletuksesta. Jos edes päädyissä ei ole noita tuuletusaukkoja, jotka tällaisessa rakenteessa totta vie tulisi olla räystäänalisten tuuletusaukkojen lisäksi, niin miten ihmeessä tuo yläpohja tuulettuu?

Tuo on niin iso asia ettei siinä kuntotarkastajan veikkaaminen tai myyjän vakuuttelu riitä. Vaatikaa myyjältä sel(v)itys (mielellään kuvineen ja tekijöineen) siitä miten sisäkatto on tehty ja koska. Kysykää myös materiaaleista ja materiaalipaksuuksista mitä sinne on ympätty. Jos vastaus on jotain epämääräistä, voi myös katon alta yläpohjasta odottaa löytyvän jotakin epämääräistä. Sillä joka tuon vinon sisäkaton on tehnyt ei ilmeisesti ole ihan ollut hommat hanskassa.

[pelkka]

Niin, olihan tämä tarkastuslista http://www.rintamamiestalo.fi/tarkastuslista.htm teille jo tuttu?

Onko teillä ketään vanhojen puutalojen päälle ymmärtävää tuttavaa, jonka kanssa voisitte mennä taloa tarkemmin katsomaan ennen kaupantekoa?

Se olisi teidän etujenne mukaista (myyjään, välittäjään tai kuntotarkastajaan ei valitettavasti voi, eikä pidä, sataprosenttisesti luottaa). Mikäli todella riskaabeleita rakenteita löytyy, ehtisitte vielä jutella myyjän kanssa josko hintaa vastaavasti alennettaisiin.

[levirta]

Kylmässä ullakkotilassa käydessämme paistoi ulkoseinästä katon rajasta valo läpi ja näkyi peltisaumattu katto. Muuten ei ole tietoa miten tuuletus on hoidettu...Meillä ei ole tuttavaa joka tietäisi vanhojen puutalojen päälle ainakaan tällä hetkellä...Pitänee kysyä tai hankkia...
Tarkistuslista on printattu ja puolet siitä on hebreaa =) Hebrea suomi sanakirjaa kellään ? Vai käynkö lainaamassa talotohtori kirjan lomareissulle :D

Talo myydään yksityisesti ja kuntotarkastaja on tulossa ensi viikon tiistaina tarkistamaan kosteuden... Myyjällä ei varmaan ole tietoa, koska sisäkatto on tehty koska ei ole asunut talossa kuin 2001 asti...Tosin osti talon vanhemmiltaan, mutta muutokset on tehty ennen kuin hekään ovat muuttaneet taloon. Pitänee kysyä (oli vähän kireä jo tuon öljy keskusten jälkeen mutta kyllä sitä pitää selvittää asiat perinpohjaisesti ). Voisiko muutoksista olla kaupungin arkistoissa jotain tietoa?
Kaukolämmön hinnaksi myyjä sanoi puhelimessa 230 perusmaksu ja 915 menee sitten siihen energiaan...että 79 euroa laski keskimäärin kuukaudessa mutta talvikuukausien lasku on sitten kuulema isompi joka tasataan sitten kesäkuukausina...Onhan tuo selvä ero 2400l öljyä ja varsinkin jos öljyn hinta nousee...

Jos en aikasemmin kommentoinut niin hormi on myyjän mukaan putkitettu ja talo on maalattu öljymaalilla...Oli maalattu 2004 ja sitä aikaisemmasta ei ollut tietoa...ja ollu kuitenkin samassa perheessä 1970 luvun puolesta välistä...
Remonttia aletaan tekemään vasta vuoden päästä jos pärjätään ilman...Miehen pyyntö ja energiayhtiöstä sanoivat että kannattais teettää putkitöitä kaukolämmön vedon yhteyksissä jos semmoisia on kun kerran putkimies on paikallaan.

Kysymys: Kellarissa saunatiloissa on paneloitu seinät ...Osa seinistä on sisäseiniä mutta myös ulkoseinässä on hieman panelointia...Pitäisikö kaikki paneloinnit poistaa? Tuttavani pääkaupunki seudulta (tekee kuntoraportteja) sanoi että kellarista kannattaa poistaa kaikki puurakenteet jotka on lattiaa/seinää vasten, ne on 100% varmuudella vaurioituneet kosteudesta ja aiheuttaa sisäilmaongelmaa?!?

Lisäsin alkuperäiset pääpiirrustukset tuonne, kun en niitä tänne saanut...Koitan laittaa myös kuvat kuntorapsasta kuhan saan ne...
http://asuinrakennus.blogspot.com/
edit
-Autotallin seinä purettu niin että sieltä pääsee saunatiloihin
-1-kerroksen makuuhuone avarrettu niin että siinä on iso ruokailutila
-avotakka olohuoneessa
-yläkerta muutoksen mukainen

[levirta]

Taloon on tehty nyt kosteustarkastus ja nuohous ja nämä ei paljastanut mitään uutta. Sekä öljysäiliön tarkastus, jossa ilmeni että sisäpinnan paksuus on 3mm mutta reikiä säiliössä ei ole ja öljyä on reilut 1500l

Maanantaina sitten asuntokaupoille... Suunnitelmissa talon vapautumisen jälkeen putkimies paikalle tarkistamaan putket joista n 30% on vaihdettu uusiin. Ilmalämpöpumppujen hankinta ja myöhemmin leivinuunilieden muuraus...
ja kaukolämpö jätetään hautumaan...

Kosteusraportti
Tarkastushetken  Pilvinen/ poutasää, lämpötila noin 0°C
Olosuhteet   
 
Käytettävissä  olleet -
asiakirjat 
Loppukatselmus -apuvälineet
Tarkastuksessa käytetyt Teknisenä apuvälineenä käytettiin: Pintakosteudenosoitinta (Gann Hydromette
 Uni 2 lukulaite) ja (Aktiivielektrodi B50 pintakosteusanturi). Veden virtaamamittari, sekoittajien virtauksien mittauksiin ja pintalämpötilamittari(Raytek), lämpimän käyttöveden lämpötilan mittaukseen. Digitaali kamera kohteen kuvaamiseen (kuvat liitteenä) ja vesivaaka kosteiden tilojen lattioiden kallistusten tarkastamiseen. 
 
Rajaukset kohteessa  Tarkastuksessa tarkastettiin vain sisätilat 
Muuta Omistajan alkuhaastattelua ei tehty 
 
 
 
2.RAKENNUSTEKNISIÄ  TIETOJA KOHTEESTA
 
Perustuvat omistajalta ja käyttäjiltä, sekä käytettävissä olleista asiakirjoista saatuihin tietoihin 
Rakennustapa Paikalla tehty  
Perustamistapa Maanvaraiset betonianturat
Perusmuurit Betoniharkkorakenteiset
 
Alapohjarakenteet Maanvarainen betonilaatta 
Ulkoseinärakenteet Puurakenteiset seinät, eristeenä sahanpuru(kellarikerroksessa kivirakenteiset)  
Julkisivupinnoite Maalattu rimalautaverhous ja lauta(räystäät) 
Väliseinät Kellari kerroksessa kivirakenteisia, 1- ja 2-kerroksessa puurakenteisia (palomuurit kivirakenteisia)   
Välipohja Kellarikerroksen laipio on kivirakenteinen, jonka päällä on puurakenteinen lattia. 2- kerroksen välipohja on puurakenteinen. 
Yläpohja  Puurakenteinen  
Kattomuoto  Harjakatto 
Vesikate  Maalattu konesaumattupeltikate 
Lämmitysjärjestelmä Öljykeskuslämmitys 
Lämmönjako Pattereilla, pesuhuoneessa lattialämmitys 
Ilmanvaihto  Painovoimainen poistoilmanvaihto
järjestelmä  
Kunnallistekniikka Vesijohto ja viemäri on liitetty kunnallistekniikkaan.
       
                                   
Suoritetut korjaukset Pesuhuoneen seinät on laatoitettu 2001
Lämmityskattila ja öljypoltin on uusittu 2002 
                                            Ulkoverhous on maalattu ja rimat uusittu 2004
            Sisäpuolella on tehty pintaremonttia ja olohuone sekä makuuhuone yhdistetty 
 
Suunnitteilla olevat  -
korjaukset 
 
Omistajan havaitsemat -
puutteet ja vauriot    
 
 
 
3.TARKASTUSMENETTELYSTÄ
 
Kosteuskartoitus on tehty pääosin rakennetta rikkomattomin menetelmin, eikä kodinkoneita tai kalusteita ei siirretty tässä tarkastuksessa. Rakennetta rikkomattomalla menetelmällä ei voi havaita rakenteiden sisäisiä piileviä vauriota, ellei niistä ole tarkastushetkellä kosteuden tunnistimella havaittavaa, muulla tavalla aistittavaa tai rakenteiden pinnalla näkyvää viitettä. Edes rakenteita avaamalla ei voi saada täydellistä varmuutta rakenteiden kunnosta tekemättä erittäin laajoja ja kattavia rakenteiden purkutöitä. Tämän takia epäilyttävissä tapauksissa tulee aina tehdä lisäselvityksiä ja kuntotutkimuksia. Pintapuolisella tarkastuksella ei voida arvioida maanalaisten rakenteiden ja järjestelmien, kuten salaojien olemassa oloa, kuntoa ja toimivuutta tai sokkelin ulkopuolisen veden eristyksen kuntoa tai korjaustarvetta. Kuntotarkastajalla on oikeus ja velvollisuus oikaista suoritteessa mahdollisesti havaittava virhe. Kaikista virheistä tulee reklamoida kuntotarkastajaa kohtuullisessa ajassa(kolmen kuukauden kuluessa kosteuskartoituksen suorituspäivästä). Tilaajan on tiedostettava, että kosteuskartoitus koskee vain ja ainoastaan tilannetta tarkastus ajankohtana ja tilanne saattaa muuttua oleellisesti hyvinkin lyhyen ajan kuluessa tarkastuksesta.  
Mittalaitteiden tulkinta
Yleisesti: tulokset ovat laitekohtaisia, suuntaa-antavia lukemia   
Gann Hydromette Uni 2 Kosteusmittari / lukulaite
Aktiivielektrodi B50 (pintakosteusanturi)
 
Esimerkkejä kosteusasteista rakenteissa
          Kuiva kostea märkä  
   Betoni sisätiloissa             < 70     70 - 100        100 <     
Puu                 < 40            40 - 90 90  <  
   Lastulevy                           < 50            50 – 100 
4.HAVAINNOT KOHTEESTA JA TOIMENPIDE- EHDOTUKSET
Tulokset       
Omakotitalossa Näreikönkatu 1 tehtiin kosteuskartoitus pintakosteudenosoittimella 20.10.2009. Tulokset ovat seuraavassa.
 
Kellarikerros
Sauna 
Saunan lattiassa havaittiin kosteutta pintakosteudenosoittimella koko lattian alueella. Pintakosteusarvot olivat 100…110 välillä. Lattiakaivossa ei havaittu huomauttamista. Tilan lattiassa, seinissä ja sisäkatossa ei havaittu päällepäin näkyviä merkkejä, ylimääräisen kosteusrasituksen aiheuttamista kosteusvaurioista.
Yleiskuva saunasta(kuva 1).
Pesuhuone
Pesuhuoneen lattiassa havaittiin kohonnutta kosteutta pintakosteudenosoittimella kuvaan 2 punaisella merkityllä alueella ja portaiden alla(kuva 3). Kosteusarvot olivat punaisella merkityillä alueilla 75…130 välillä. Korkeimmat kosteusarvot olivat portaiden alla olevassa alkuperäisessä betonilaatassa. Muualla lattiassa olivat kosteusarvot 70 alle. Seinissä ei havaittu kohonneita kosteusarvoja. Kosteusarvot olivat tiiliseinissä 60 alle. Alustasta irti kopisevia laattoja ei havaittu, mutta lavuaarin alla puuttui lattiaklinkkeristä sauma-aine(kuva 4). Lattiakaivossa ei havaittu huomauttamista. Käsienpesualtaan alla näkyvillä olevissa putkissa ei havaittu vuotoja tai merkkejä niistä. Suihkukulmassa on silikoneissa tummentumia(kuva 5). Tilan lattiassa, seinissä ja sisäkatossa ei havaittu päällepäin näkyviä merkkejä, ylimääräisen kosteusrasituksen aiheuttamista kosteusvaurioista. 


Kattilahuone
Tilan lattiassa havaittiin kohonnutta kosteutta pintakosteudenosoittimella koko lattian alueella. Kosteusarvot olivat 90…116 välillä. Seinissä ei havaittu kohonnutta kosteutta. Savuhormista vuoti kondenssivettä lattialla.
Tilan lattiassa, seinissä ja sisäkatossa ei havaittu päällepäin näkyviä merkkejä, ylimääräisen kosteusrasituksen aiheuttamista kosteusvaurioista. Tilassa näkyvillä olevissa putkissa eikä vesimittarissa havaittu vuotoja tai merkkejä niistä. Lattiakaivossa ei havaittu huomauttamista.  
Autotalli
Autotallin betonirakenteisessa lattiassa havaittiin kohonnutta pintakosteudenosoittimella koko lattian alueella ja ulkoseinien alaosissa. Pintakosteusarvot olivat lattiassa 90…120 välillä ja seinien alaosissa 80…100 välillä. Muu alue seinät 60 alle. Ulko-oven vieressä oli seinässä suolahärmää ja maalin irtoilua(kuva 6). Ulkopuolella valuvat kattovedet seinän viereen(kuva 7). Ulkoseinissä on betoniharkoissa pieniä hiushalkeamia(kuva 8).

Puuvarasto ja käytävä
Autotallin betonirakenteisessa lattiassa havaittiin kohonnutta pintakosteudenosoittimella koko lattian alueella. Pintakosteusarvot olivat 90…120 välillä. Muu alue seinät 60 alle.
Puuvarasto voitiin tarkastaa vain näkyviltä osin, koska siellä oli puita(kuva 9).

1-kerros 
Wc
Wc:n puurakenteisessa lattiassa sekä seinässä vesipisteen läheisyydessä ei havaittu kohonnutta kosteutta. Kosteusarvot olivat lattiassa sekä seinässä 40 alle. Puuverhottujen lattioiden ja seinien runkorakenteiden sekä eristetilan kosteutta ei voida tällä mittauksella selvittää, mutta lattioissa ei havaittu päällepäin eikä alhaalle päin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista. Käsienpesualtaan alla eikä muualla tilassa näkyvillä olevissa putkissa ei havaittu vuotoja tai merkkejä niistä.
Tilan seinissä ja sisäkatossa ei havaittu päällepäin näkyviä merkkejä, ylimääräisen kosteusrasituksen aiheuttamista kosteusvaurioista.  
 
Keittiö
Keittiön kalusteiden välitilassa eikä puurakenteisessa lattiassa havaittu kohonnutta kosteutta pintakosteuden osoittimella. Kosteusarvot olivat seinässä ja lattiassa 40 alle. Puuverhottujen lattioiden runkorakenteiden sekä eristetilan kosteutta ei voida tällä mittauksella selvittää, mutta lattioissa ei havaittu päällepäin eikä alhaalle päin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista.
Keittiökalusteiden allaskaapissa ei havaittu merkkejä tai vaurioita vuodoista, mutta altaat tulvivat.
Tilan seinissä ja sisäkatossa ei havaittu päällepäin näkyviä merkkejä, ylimääräisen kosteusrasituksen aiheuttamista kosteusvaurioista. 
 
Muut tilat, olohuone, eteinen, tuulikaappi ja kuisti
Näiden tilojen lattioissa ei havaittu kohonnutta kosteutta pintakosteudenosoittimella. Kosteusarvot olivat 40 alle. Puuverhottujen lattioiden runkorakenteiden sekä eristetilan kosteutta ei voida tällä mittauksella selvittää, mutta lattioissa ei havaittu päällepäin eikä alhaalle päin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista. Olohuoneen patteriputkessa oli vuotojälkiä, mutta ei vuotoa tarkastushetkellä(kuva 10). Tilojen seinissä ja sisäkatossa ei havaittu päällepäin näkyviä merkkejä, ylimääräisen kosteusrasituksen aiheuttamista kosteusvaurioista.

2-kerros 
Wc
Wc:n puurakenteisessa lattiassa sekä seinässä vesipisteen läheisyydessä ei havaittu kohonnutta kosteutta. Kosteusarvot olivat lattiassa sekä seinässä 40 alle. Puuverhottujen lattioiden runkorakenteiden sekä eristetilan kosteutta ei voida tällä mittauksella selvittää, mutta lattioissa ei havaittu päällepäin eikä alhaalle päin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista. Seinä laatat ovat pääosin irti alustasta ja niiden sauma-aine on halkeillut.
Käsienpesualtaan alla eikä  muualla tilassa näkyvillä olevissa putkissa ei havaittu vuotoja tai merkkejä niistä.
Tilan seinissä ja sisäkatossa ei havaittu päällepäin näkyviä merkkejä, ylimääräisen kosteusrasituksen aiheuttamista kosteusvaurioista.  
Muut tilat, makuuhuoneet(2 kpl), vaatehuone ja aula
Muiden sisätilojen lattioissa ei havaittu kohonnutta kosteutta pintakosteudenosoittimella. Kosteusarvot olivat puurakenteisessa lattiassa 40 alle. Puuverhottujen lattioiden runkorakenteiden sekä eristetilan kosteutta ei voida tällä mittauksella selvittää, mutta lattoissa ei havaittu päällepäin eikä alhaalle päin näkyviä merkkejä kosteusvaurioista. Aulassa on savupiipusta irtoillut maalia(kuva 11), mutta siinä ei ollut kosteutta tarkastushetkellä. Kosteusarvot olivat 60 alle. Omistajan aikaisemman kertomuksen mukaan maalivauriot olivat tulleet lämmityskattilan vaihdon jälkeen. Näiden tilojen seinissä ja sisäkatoissa ei havaittu päällepäin näkyviä merkkejä ylimääräisen kosteusrasituksen aiheuttamista kosteusvaurioista.  

Kuva 11 
Ullakko
Tarkastuksessa ei havaittu merkkejä tilan puutteellisesta tuuletuksesta eikä vesikatto vuodoista. Tilan lattiassa, seinissä ja sisäkatossa ei havaittu päällepäin näkyviä merkkejä ylimääräisen kosteusrasituksen aiheuttamista kosteusvaurioista. 
 
Yhteenveto havainnoista ja toimenpide-ehdotukset
Kellarikerroksen betonilattioissa ja ulkoseinien alaosissa havaittiin kohonnutta kosteutta. Havaittu kosteus voi johtua maasta kapillaarisesti tulleesta kosteudesta ja kattovesistä, jotka valuvat perustuksien viereen. Saunatiloissa voi kosteus johtua myös tiloissa käytetyistä pesuvesistä. Havaittu kosteus ei aiheuta sisällä toimenpiteitä, koska se havaittiin kivirakenteisessa lattiassa ja seinissä. Puuverhottujen seinien runkorakenteiden sekä eristetilan kosteutta ei voida tällä mittauksella selvittää, mutta puurakenteiden käyttö maan alla olevissa rakenteissa on kuitenkin aina riski. Rakennuksessa jossa on maanpinnan alapuolella olevia asuin- tms. tiloja, tulee olla ulkopuoliset salaoja – ja sadevesijärjestelmät sekä perustusten ulkopuolinen kosteuseristys kunnossa. Ulkopuolella tulisi kattovedet johtaa vähintään kolmen metrin päähän rakennuksesta.
Pesuhuoneen lattiassa käsienpesualtaan alla olisi klinkkerin saumat hyvä tiivistää sauma-aineella ja vaihtaa silikonit joissa on tummentumia.
Kattilahuoneen lattialle savuhormista vuotava kondenssivesi ei aiheuta välittömiä toimenpiteitä, koska se valuu betonilattialle.
Autotallin ulkoseinistä  olisi hyvä poistaa irtonaiset maalit ja suolahärmät ja pestä  seinät esim. homeenpoistoaineella. Tämän jälkeen seinät olisi hyvä maalata esim. hyvin vesihöyryn läpäisevällä maalilla.
Autotallin ulkoseinissä  harkoissa olevien hiushalkeamien haitta on lähinnä kosmeettinen.
Olohuoneen patterin putkessa havaitut vuotojäljet eivät aiheuta toimenpiteitä, mutta on hyvä  seurata että putkesta ei vuoda vettä.
2-kerroksen wc:n seinästä pääosin irti olevat laatat olisi järkevin poistaa ja pinnoittaa uudelleen. 2-kerroksen aulassa olevassa palomuurissa olevien maalivaurioiden haitta on lähinnä kosmeettinen. Palomuuri olisi hyvä maalata.

Comments?