rintamamiestalo.fi

^ "nykyajan" kantikas ei missään määrin muistuta "vanhaa" kantikasta, ei vetoisuudeltaan, ei mitoiltaan, ei materiaalin paksuudeltaan, eikä muodoltaan..
Eli ratkaisemme asian siis peltisepän avustuksella.

Eli siinäpä se asia olikin.. nykyaik. näyttävät ihan lelulta, vanhemman mallin vieressä.
Vinkkejä?
Uusimaa/Varsinais-Suomi/Satakunta

40 -ja 50-l:n keittiöseinissä (pesupaikka) ja kylpyhuoneissa käytettiin pahvista seinämateriaa, jossa oli joko "kaakeliruudutus" tai rivitys. Mikähän sen nimi mahtoi olla, ja saattaisiko sitä vielä löytää jostakin?

Hei,

nyt alkaa projekti olla siinä vaiheessa, että pitäisi valita sopiva harmaiden jätevesien puhdistus -systeemi.
Kenelläkään kokemusta näistä Biolan tms. biologisista pienpuhdistamoista ja nimenomaan talvikäytössäkin?
Paljonko syövät sähköä lämmityskaapelein?

Voisiko kyseessä olla käytetty lauta ts. laudan pinnassa kuivunutta sementtiä tms. rappausta? Hivenen kosteissa oloissa se voisi olla jauhoista. Homeessa yleensä näkyy ns. homekasvuston lonkeroita (kuivunutta) tai "nukkamaisempaa" pintaa. Lauta on itse useimmiten tummunut, ja pinnaltaan pehmennyt/kos ...

Millä metodilla sala-ojitus tehtiin?

Mahtaakohan http://www.-osoite olla muuttunut?
Mielelläni olisin lukenut eteenpäin korjaustarinaa, mutta en löydä kotisivuja.

Toimiiko tuo leca-sora tuossa myös kapillaarikatkona?
Materia on sillä tavalla itselleni vieras, että saanee kysyä. :)

Itse pitäisi laittaa myös maapohjaan sepeliä/(lecaa?), ja tuo radonmattomuus tuossa enemmän houkuttelisi.

Mutta eikö kostea lämmin ilma nouse ylöspäin todennäköisemmin kuin alaspäin? (vrt. kylpyhuone).
Asuintiloissa ei ole edes vesijohtoa, joten aika paljon on pontikkaa tms. siis sisällä keitelty..
Mutta ehkä joku viisaampi osaa tähänkin vastata?

Eli, tarkoitus olisi, että saisitte heittää omia mielipiteitänne talon kohtaloksi, ja vastaukset perusteltuina, please. Esitietoja: rmt vm. -44-46. Ulkoisesti ryhdikäs ja pilaamaton. Katto on kunnossa, yläpohja samoin. Kauppahinta olematon, pihan muissa rakennuksissa kulttuuriarvoa enemmän kuin asuin ...

Alkuperäiseen aiheeseen palatakseni: Ainakin omassa projektissani on kosteus noussut paksun betoniholven kautta alapohjaan. Alla tosin kylmä kellari (talvilämpö +6 about). Joka tosin tuulettuu hyvin, mutta sokkeli salaojittamaton jne. Lattian pinnassa on lauta. Hajuhaittoja ei ole, lattia on tanakka, ...

Samaa täältäkin olisi ehdotettu.
Paneelin voi aina tarvittaessa hioa ja uudelleen maalata raapimiskohdista, ja kun korkeus on esim. rinnan tasolla, niin eipä sinne levyn pintaan hypitä edes jonkun ötökän perässä.

Sallittakoon eräiden sekoilu termeissä ;). Miettii vain, miten hengittävää se ulkovaneri/venevaneri oikein on, kun on siinä käytetty jotakin liimaa kuitenkin.. Rakennusapteekin ohjeissa tulee puumaterian sisäpintaan tervapaperi, ja vesieristys huolella sinne, minne tarvitaan. Ja tuuletus tietty a ja ...

Kiitti ideoista ja mielipiteistä. Lisääkin vastaanotetaan! Sokkelin kokonaiskorkeus (kellarin korkeus) on n. 190cm, rinteen puolella siitä on maan päällä niukasti, eli 30-40 cm ja alarinteen puolella enemmän, jopa metri. Halkeama on rinteen puolella, ja tuo sisäpuolen "uusi" betonimuuri ja tiiliseinä ...

Kiitos vastauksista.
Tarkistan tuon Museoviraston nykykannan vielä.

MM: Käsitinkö oikein, ettei vaneriseiniinne tullut siis kosteuseristystä ollenkaan? (Kuivaseiniin siis.)
Tuossa ohjeistuksessahan sanotaan, että pitäisi käsitellä kosteussululla molemmin puolin puun elämisen takia.
Mites kattonne?