tuuma kirjoitti:
Näin lyhyttä oppimäärää hitsauksesta en ole mistään löytänyt. Taitaa silti olla juurikin niin kattava kun on mulle tarvis, tattis. Tiedä vaikka joskus oppisi tekemään ihan paineastian, siis sellaisen jonka joku tulisi tarkastamaan ja jopa hyväksymään
Tuuma, herätys taas unelmoimasta
Kyllähän tuo taito ihan asiaa olisi jos vaikka joskus innostuisi saapin kimppuun, vaan saattaa siihen kulua sitten kerä jos toinenkin tuota lankaa että myös kymmeniä neliöitä peltiä
Yksi arkki peltiä on jotain 25 euroa Agrimarketissa, siitä hitsaa monta monituista saappia ja multa saat kyllä 5kg:n kerän lankaa kun en kumminkaan mistään kaasupulloa ja mittareita yms. löydä ja tuntuu tuo täytelankakin toimivan sen mitä olen tarvinnut.
Jotain juttuja joita tuli vielä mieleen:
Ai niin, täytelangalla voi hitsata ulkona, mutta kaasulla ei voi, tai no, voi kaasullakin jos on ihan tyyntä.
Joku rappurallin tms värkkäys esimerkiksi olisi ihan hyvää harjoitusta, materiaali on sen verran paksua, että ei ihan heti pala puhki ja saa ihan omanlaisen tehtyä, ettei ole muilla.
Automaattimaski tai euromaski kannattaa olla, muut on turhan hankalia tollaiseen pieneen hitsaukseen, toimivat ehkä jos vetää pitkää saumaa.
Hitsauksessakin paasataan aina vaikka mistä teoreettisesta lämpötilasta ja kuinka pellit pitää viistää täsmälleen tiettyyn kulmaan jne, kissan viikset, ei aloittelija pysty kuin hätäseen johonkin parin sentin säteelle siitä mistä aikoi jonkinlaisen räkäsyn tekemään, peltien oikeaan kokoon ja muotoon leikkaaminenkin on jo työmaa, eikä ollenkaan helpoimmasta päästä, oikeastaan hitsaaminen itse on suht helppoa siihen muuhun verrattuna. Pellin jos tekee millin väärän kokoisen tai taitoksen väärään kohtaan, niin se sitten on siinä, ei se anna anteeksi eikä sitä voi työstää kuten puuta, joskus joutuu ottamaan ja leikkaamaan uuden kappaleen jos haluaa nätin tehdä ja sitten yrittää uudestaan.
On todella armoton materiaali sen suhteen ja kun mulla nyt mitta heittää helposti pari milliä, niin välillä tekemistä.
Pahvista olen sitten leikannut haluamani paikan kokoisen ja mallisen lepareen, josta olen piirtänyt peltiin sitten leikkausviivat ja yrittänyt leikata niitä pitkin, aina siellä joku mitta heittää siltikin jonkin millin ja saa vähän soveltaa.
Sitten kun on saanut jotenkin pellin vielä taivuteltua, niin vähän jostain kiinni pisteillä ja sitten lekalla pisteen vierestä takomaan peltiä lähemmäs autoa ja tuota pistettä ja lekalla takomista sitten toistetaan kunnes on koko lappu kiinni. Ai miksikö lekalla? No se on kätevä, ei tarvitse kovin lujaa hakata ja pienellä voimalla saa tarkemmin lyötyä, helppo myös säätää voiman määrää jne. Kyllä minä useinkin käytän pientä lekaa (vai mikä lie pajavasara onkaan) tavallisen vasaran asemasta, ihan naulojakin lyödessä, ei tarvitse kuin kevyesti kopsutella
Joku ilta foorumin lukemisen sijaan otata ja hitsaat pari metallin palaa yhteen ja testaat toimiiko noi mun selitykset yhtään, ai niin jotain 45 astetta se suukappale kallellaan ja vetämällä olen sitä siirtänyt sitten, eka tunti voi mennä säätöjen hakemiseen, jotain 30A-60A (mulla 1 ja 2 asento) sitten langan syöttöä kokeilla jollain puolivälillä säätöalueesta, siitä sitten säätelee enemmän syöttöä jos pätkii ja vähemmän jos tökkii vastaan, äänen pitää olla tasainen trrrrrr. Se liipasin pohjassa pidettävä aika on vähän sellainen kokeiltava seikka, ensin kokeilee ihan sekuntia, kannattaa vaikka sanoa että yksi ääneen niin tulee pidettyä se aika, jotenkin tolleesti se lähtee vähän ikäänkuin huomaamatta, kohta sitten ei malta lopettaakkaan
-----------------
Tänään meinasi kyllä vähän väsyttää iltapäivästä, tosin nukuinhan vain jotain vajaa 6 tuntia. Jotenkin kumminkin olotila oli parempi, pikkuvolvon konepeltiä nostelin ja akkua kantelin, eivät oikein tuntuneet missään. aiemmin muistan kuinka joutui suorastaan ponnistelemaan, mutta nyt ei oikein mitään haastetta edes. Sama kun kantelin tuon penkkiä, helposti yhdellä kädellä, kun muistelen, että sitä joutui kyllä kaksin käsin repimään eikä ollut edes helppoa siltikään.
Ramppasin useamman kerran portaita kun aina jotain on yläkerrassa minkä piti olla mukana tai alakerrassa, ei minkäänlaista väsymistä.
Fillaroin taas kaupalle, kohtalainen vastatuuli se oli taas, mutta eipä isommin tuntunut voimat puutuvan.
Omituista, mutta en valita, toivottavasti olisi pysyvää, olen kumminkin sen verran liikkunut, että pakko sen olisi jotenkin näkyä, vaan kun on ollut aiemmin nolla vaikutusta, mielenkiintoista kumminkin.
--------
Toi kumma katti joka tässä aina pyörii ei jotenkin arvostanut mun kaunista elettäni, hetin retkipatjan paloja tohon portaille jotka se varastossa kiipeää sapuskansa luo, nyt se on nuuhkinut useamman kerran noita palasia eikä ole edes kokeillut tasullaan moista, ehkä se vielä joku kerta, eivät oikein tykkää muutoksista nuo otukset, puun väri kun muuttui siniseksi ja lankkujen rakoset katosi, niin se ei kai oikein herättänyt siinä luottamusta. Olisi sen kuitenkin lämpimämpi tollasella istuskella ja ihmetellä, josko hiiren ääntä kuuluisi.
Tänään se löysikin pihasta myyrän siinä pihalla istuskellessaan, taisi ottaa ihan kolme askelta siitä paikalta johon kävi istumaan, pyydystetty saalis hampaisiin, sitten pari askelta ovea kohti ja istutaan siihen tuijottelemaan ovea saalis hampaissa, jonka jälkeen kulki taas tuonne majapaikkaansa, itse seurailin tummennetun lasin takaa, niin ettei se voinut nähdä meikäläistä. Se on kyllä aika ovela taktikoija, olen huomannut, että se jopa näyttelee, että saisi hölmön ihmisen toimimaan siten kuten haluaa, päädyin siihen tulokseen että se vain esittää ettei muka olisi huomannut meikäläistä välillä, se aivan tarkoituksella kävelee lähelle silloin kun se haluaa jotain
Myöhemmin kävin kaupassa ja kun tulin pihaan sitä ei näkynyt, vaan sehän olikin piilossa ja kun seisoskelin hetken paikoillani pihlajaa ihmetellen se rapisteli hiekkalla takaa ohi, siis ihan tarkoituksella rapisteli hiekkaa, kysäisin tietty kääntymättä siltä, että mitä meinaa, niin pysähtyi kuin muka yllätettynä ja kun käännyin niin suuntasi tuttuun paikkaansa puskaan piiloon silmät puoliummessa, kiikutin sille kissan tonnaria (toki ei sen viereen, kun se sinkoaa karkuun silloin, vaan matkan päähän) ja tietty se syötyään katosi majapaikkaansa, kas kun pelon voi voittaa nälkäisenä, muttei kylläisenä.
Virittelin sellaisen tekohiiren sitten siimalla roikkumaan tuonne varastoon, sitä se ihmetteli hyvän aikaa, kovasti tutki sen alapuolista maata ja hämmästeli ilmassa leijuvaa tekohiirtä, siinä on vielä kulkunen päässä ja tokihan onneton säikähti kun päällään onnistui sitä heläyttämään ja sitten lisää nuuhkimista ja poskella merkkausta.
Jotain 30e kuussa taitaa tuon ruokkimiseen mennä, mutta on sitä ihan hauska seuratakkin, omasta sapuskasta niin väliä
Onpahan teilläkin hauskaa lukea otuksen toilailuista, niin siis minä olen se toilaileva otus, katti on vaan katti
, vaan kerran ehtinyt kolmeen vuoteen kokeilla. Räts, pöts, zzzz, siitä kuului kun pärskeitä lensi joka suuntaan. Jäi siihen kokeilut kun ollut muuta puuhaa. Vakaa aikomus on kyllä tuo taito edes jotenkin oppia. Niin, tuossa on vain pelkkää lankaa ja suojakaasuputeli, joka kaiketi lähes tyhjä. Joku sanoi että akvaarioliikkeistä saattaisi saada edulliseen täytettyä CO2:lla mutta tiedä sitten ja onko CO2 parempi kuin Typpi vai mitä tuolla onkaan. Luulen että perusasiat pitäisi ensin oppia sun tavalla ja sitten alkaa hifistelemään kaasuilla 