Sehän on oikeastaan vaan hyvä, parempia vahteja, kun vieraista äänistä alkavat sinkoilemaanpvalila kirjoitti: Siinä on vielä sellainen juttu, että katit saattavat tottua sinuun mutta vierastaa edelleen muita ihmisiä. Ei tietenkään kattien kannalta ollenkaan hölmömpi asenne.
Se on tosiaan aika selviökin, etteivät luota muihin ihmisiin, vaikka mua sietävätkin, piiloutuvat nykyiselläänkin jos esim. naapuri hölkkää tuosta ohi.
Jos ovesta ulos kuljen, niin mun on äänneltävä ensin, kun muuten oven auettua sinkoavat karkuun ja lujaa, niinpä koputan omaan ulko-oveen, kun olen menossa ulos, niin eivät pelästy, kun ovat oppineet jo yhdistämään äänen, mutta onhan se hullua omaa ovea kolkuttaa että pääsee ulos...
Ehkäpä pikkuhiljaa oppivat sitten senkin, että ko. oven avautumista ei tarvitse pelätä.
Sama on muuten varaston ovessakin, johon koputan ennen kuin avaan sen, luin tuosta jostain amerikkalaisesta pitkästä jutusta, jossa oli erään eläinlääkärin sepustuksia joka on villejä katteja kesyttänyt, jopa aikuisia, sen pointtina oli se katin oma tila ja rauha jossa yllätykset ovat vähäisiä ja lähinnä mieluisia.
Seuraava vaihe mielestäni on, että oppisivat touhuamaan omiaan pihassa, vaikka minä olen pihassa, sillä toistaiseksi menevät turvallisen tuntuiseen paikkaan ja sitten kyyläävät kovasti mitä touhuan, kuten tossa yksi päivä, kun lastasin autoa, niin yksi kurkki peräkärryn alta, toinen yhdestä puskasta, kolmannen sijaintia en saanut selville, tuo toinen pentu kun on noista innokkain piilosta vaanija ja osaa jo niin hyvin piiloutua ettei siitä ole useinkaan havaintoa, ennen kuin syöksähtää ohi kovaa vauhtia.
Sitten kun hipsin 20 metrin päähän ja selkä autolle päin jäin kyykkyyn, niin jokainen vuorollaan kävi tutkimassa auton luona mitä olin touhunnut ja minkä hajuinen otus olen, jonka jälkeen taas turvallisiin paikkoihin odottamaan lisää viihdykettä
Kissan lelun jos niille viskaan, niin katsovat vain, mutta kun menen sitten kauemmas, niin sitten kyllä käyvät tutkimassa, mutta vaikka halua selkeästi on, niin vielä eivät uskalla leikkiä.
Ruoka noille kelpaa hyvin, uskaltautuvat suht lähellekkin ottamaan sitä, mutta kovasti pelkonsa kanssa kamppailevat, joka kerta kuitenkin vähän rohkeammin ja jos yksi uskaltautuu niin sitten heti muutkin uskaltautuu, kun eihän sitä huonommaksi voi jäädä.

