Nappulalevy?

[bcmikak]

....ja luvanvaraiseksi ei taida muuten saaha kuin teräskoolauksilla ja sisäpuolisilla salaojilla(plus ulkopuoli salaojitus, patolevy, eristys) ja kyllähän ne sen vesieristeen vaatii joka hiton väliin. Mutta ajatuksena rakenne teräskoolaus jne. voisi olla kohtuu hyvä. Betonivalu kaikkein riskittömin ja ehkä varmin materiaali saada lupia....näin epävirallisesti kaikki kerrottuna...

[JJ]

Kaakeliluja muuten on yhtä lailla alkaalinen kuin sementtikin, voiko sitä yhdistää puukoolaukseen ilman bitumieristystä? Eikö se lahota puurakenteet jos pääsee kostumaan? Valmistajan sivuilla suositeltiin teräskoolausta. Meillä ajateltiin käyttää vesivaneria niin eipä tule tuotakaan ongelmaa.

"Kaakeliluja suositellaan kiinnitettäväksi metalli- ja
puurankaan Luja-ruuvilla 35 x 4,2 tai puurankaan Lujanaulalla
40 x 2,3. Levyt asennetaan puskuun rankajaon
ollessa k 400 tai k 450 mm. Puurungon on oltava
vähintään 45 x 75 puutavaraa ja metallirangan vastaavasti
tyyppiä 70/47, kun huonekorkeus on enintään
2800 mm. Levysaumojen olisi hyvä olla seinän molemmin
puolin samalla rangalla."

Tuon verran lukee, ei muuta.

Menee jo aika pahasti otsikosta ohi. Mutta miten itse toteuttaisitte tuollaisen ongelmarakenteen kuin minulle.

Puukoolauksien poisto kun on aivan pirun iso homma.

Mietityttää vaan se, että jos puurungot ovat 20 vuoden jälkeen noin hyvässä kunnossa (melkein kuin uudet) niin turha niitä väkisin on yrittää poistaa. Olisihan kiviseinä kivempi, mutta vaiva kovin suuri. Aikaisemmin rungossa on ollut kipsilevy. Pitääpä ottaa kuva ja tehdä oma threadi.

[Matti Alander]

Sisäänpäinkin kuivuminen kuivattaa rakenteita, mutta höyrynpaine-erot ovat varsin pienet ja kuivuminen näin ollen hitaanlaista.
Sisäänpäin kuivumista voidaan jouduttaa kuivaamalla koneellisesti sisäilmaa, mutta tämäkin on varsin tehotonta ja kuivattaa pääsääntöisesti vai pintoja.
Ulospäin kuivuminen on oikeaoppisesti toteutettuna moninkertaisesti tehokkaampaa.
Mitä suurempi on maaperän ja perustuksen lämpötilaero ja mitä pienempi on ulkokuoren vesihöyryn vastus, sitä tehokkaampaa on kuivuminen.
Käyttämällä salaojittavia lämmöneristeitä vähintään 100 mm paksuisina kellarinseinien eristeenä saadaan jo satojen Pascalien paine-eroja, jolloin harvahkon rintamamiestalon perustuksen kuivuminen on jo melkoista luokkaa.
Ilman eristystä olevissa alkuperäiskellareissa ulospäin kuivuminen on miltei olematonta, tähän vaikuttaa maaperän lämpiäminen, sekä yleisesti käytetty vesihöyrynvastusta lisäävä ulkopuolinen pikikerros.
Perustuksen kosteuskuormitus rintamamiestalon kellariperustuksissa muodostuu pääsääntöisesti Kapillaarisesta kosteudennoususta ja ulkopuolisesta vedenpaineesta maan ja seinän välissä, varsinkin rännien kohdalla. Sisältä seinään tunkeutuva Diffuusiokosteus on miltei olematonta, samoin pohjaveden nousu rakenteisiin on todella harvinaista.
Howerille korostan, että ristiin eristäminen on aina komromissi, mutta se ei sisällä riskiä, koska kosteusongelmat kellarinseinissä johtuvat pääsääntöisesti Kapillaarisuudesta. Salaojittavilla lämmöneristeillä Kapillaarisuus saadaan ristiinkin eristämisellä työnnettyä jo alhaalta ulos, ennenkuin se pääsee nousemaan ylös ja kastelemaan rakenteita.
Patolevyillä ei kapillaarisuudelle voida mitään, sen ovat toteennäyttäneet sadat talot joiden korjaukseen olen osallistunut. Tietysti on rohkaisevaa, kun VTT:n tutkijatkin ovat asian oivaltaneet.
Siis edelleen on paras rakenne tiivis sisältä ja ulospäin harveneva, sekä lämmöneristys ulkopintaan hyvin vesihöyryä läpäisevänä. Lisäksi maanvastaisilla rakenteilla ei ole toimintaperiaattellisia eroja, ovatko vaaka- tai pystysuorassa. Siis molempiin sekä seinään, että lattiaan pätevät samat rakennusfysiikan periaatteet, tiivis sisältä, ulospäin harveneva, mielummin vielä viisinkertaisesti.

[bcmikak]

edellinen aktiivi jäsenen kommentti on täyttä asiaa. Tiivis sisältä ja harvenee ulospäin. Näin se vaan on.

Kellaritiloissa välttäisin silti mitään eloperäisen lisäämistä, ihan vain "riskiprosentin" kurissa pitämisen vuoksi ;) Betonia lattiaan ja tiiltä seinään. Tiili on tosi upea puhtaaksimuurattuna tai sellasenaan. Itse en ainakaan pidä ollenkaan "epäsiistinä" jos kellarissa on seinä röpelöinen. Tuohan se jo kontrastia ja näyttävyyttä muutenkin. Käykääpä joskus baareissa...sieltä saa parhaimmat sisustusvinkit kellareihin.

Alkaa nyt karata jo aiheesta mutta sivuaa sitä silti ;)

Onkos jollain leikkauskuvia tai kokemuksia yleensä kellaritilan sisäpuolisesta salaojituksesta, radon putkituksista, viemäreistä ja rakenneleikkauksesta mittoineen mm. maa-aineksista????????
Tarkoitus olisi tehdä kaukolämmön yhteydessä salaojitus ulos ja sisälle, viemärilinjaan muutamia muutoksia, käyttövesiputken vetäminen samoista kaivauksista, kellaritilan eristäminen ulkoa jne.

rakenne- tai periaatekuva, valokuva olis tosi kiva nähdä, hyviä linkkejä...?

[JJ]

Kellaritiloissa välttäisin silti mitään eloperäisen lisäämistä, ihan vain "riskiprosentin" kurissa pitämisen vuoksi ;) Betonia lattiaan ja tiiltä seinään.

Niin kai jokainen tekisi, mutta minkäs teet kun joku on jo aikaisemmin tehnyt toisin. Vaikea korjata edellisten remppajien mokia...

[Hower]

Howerille korostan, että ristiin eristäminen on aina komromissi, mutta se ei sisällä riskiä, koska kosteusongelmat kellarinseinissä johtuvat pääsääntöisesti Kapillaarisuudesta

- Jos nyt kosteusongelmasta voi puhua. Kun ei se meillä mitään ongelmaa ole aiheuttanut...
- Ristiin eristäminen: mitähän insinöörit sanoisivat jos joku ehdottaisi maanpäällisen yhtenäisen betoniseinän eristämistä alaosastaan ulkopuolelta ja yläosastaan sisäpuolelta. Eli alaosan betonin lämpötila +20..astetta ja yläosan betoni -30..asteen lämpötilassa. No problem?

Lisäksi maanvastaisilla rakenteilla ei ole toimintaperiaattellisia eroja, ovatko vaaka- tai pystysuorassa.

- samaa vanhaa juttua taas jankataan... Jospa ei pelkästään keskitytä maanvastaiseen rakenteeseen, koska kellarin seinä jatkuu maan päällekin. Kun sitä maanvastaista pystyrakennetta tarkastellaan talvisaikaan niin liikkeelle lähdetään lattian rajasta maan plus-merkkisestä lämpötilasta ja päädytään maanpinnan yläpuolella -30 pakkasasteeseen. Tämmöistä seinääkö Matti pidät toimintaperiaatteellisesti samanlaisena kuin lattiaa, jonka ulko(ala)puolen lämpötila on aina plus-asteinen? Enkä puhu nyt pelkästään kosteustekniikasta..

Mitä suurempi on maaperän ja perustuksen lämpötilaero ja mitä pienempi on ulkokuoren vesihöyryn vastus, sitä tehokkaampaa on kuivuminen.

Tottakai ulospäin harveneminen/kuivuminen on ihan hyvä.
Siitä en ole ollenkaan varma onko hyvä, että sokkelin tehokkaalla eristämisellä samalla myös lisätään ulkopuoliseen maan routivuutta.
Ettei nääs seinät halkea kun jäätyvä maa rymistelee päin pula-aikana rakennettua huteraa sokkelia

[Matti Alander]

Ongelmatonta seinää harvemmin korjataankaan.
Kellarin seinän lämpötila riippuu tietysti myös sisällä pidettävästä lämpötilasta, mutta lähdetään nyt siitä, että pyritään 20 asteen huonelämpötilaan.
Vaikka kellarin seinässä ei olisi lainkaan lämmöneristettä, on seinän lämpötila varsin korkea, sisäpuolelta likemmäs sisälämpötilan verran, koska lämpö pyrkii siirtymään kylmempää ulkoilmaa kohti.
Lämpöeristeen tarkoitushan on vähentää läm€mitysenergian kulutusta, armeijan telttakin on aivan lämmin vaikka lämmöneristettä ei ole.
Kosteustekniikassa taas lämmöneristyksen tarkoitus menee päälaelleen, kun periaatteessa eristetään lämpöä vastaan.
Hyvän lämmöneristyksen tarkoituksena on estää maaperän lämpiäminen ja pyrkiä estämään Diffusiovirtausta suuntautumasta sisäänpäin.
Maaperän jäätyminen ei tule ongelmaksi, mikäli kellarissa pidetään normaaleja lämpöjä. Lisäksi kuiva maa ei pyri routmaan ja jos käytetään salaojittavia lämmöneristeitä ne joustavat maan ja kellarinseinän välissä.
Esim. 20 cm:n Eps-eristyksen U-arvo on 0.18 luokkaa, joten lämmön läpäisyä on hyvinkin riittävästi.
Mikäli rintamamiestalojen kellareihin on tullut routavaurioita on kyseessä yleensä koko kellarin lämmittämättömyys tai talo ollut jopa kylmillään pidempiäkin aikoja.
Normaali käytössä olevassa rintamamiestalossa ei roudi kuin betoniportaat ja autotallin luiskien tukimuurit kylminä rakenteina.
Pianhan päästään testaamaan talven tullessa, mikä se kellarinseinän lämpötila oikein on miltäkin kohtaa ja tiedot vaan palstalle.

[bcmikak]

asiaa!

[Petri]

bcmikak muutti/korjasi viestinsä ja tämä oli vastaus siihen.

no, SUOMEN RAKENTAMISMÄÄRÄYSKOKOELMA,
C3 / Rakennuksen lämmöneristys, MÄÄRÄYKSET 2003 löytyy tuolta jos se ketään kiinnostaa, kun nyt kerran kaivoin linkin esille.

[bcmikak]

...virkavirheitä sattuu

[bcmikak]

ai kun sattuu kun sekoilee

[Mikkothebuilder]

Itse kunnostin oman taloni kellarimuurin käyttämällä Fuktisol:ia yhtenä ensimmäisistä Oulun korkeudella. Fuktisol on asennettu viime kesänä jolloin ystäväni, jolla on asiaan kuuluvat mittarit kävi mittamassa rakenteiden kosteutta sekä rakennetta rikkomatta, että rakennetta rikkoen.
Sama homma toistettin kesällä. Vaikka talossamme ei varsinaista kosteusongelmaa ole koskaan ollutkaan, niin selkeää kuivumista rakenteissa oli tapahtunut. (en hoksannut ottaa arvoja ylös, kun en ole kosteusmittauksen asiantuntija, mutta kaveri totesi rakenteiden olevan kuivempia kuin edellisellä kerralla, tosin lähinnä teoreettisellä tasolla, koska lähtökohtakin oli aika kuiva).Pihan kaadot olivat vielä tähän kesään saakka miten sattuu, mutta Fuktisol vaikutti selviävän vesien johtamisista, vaikka sitä lorotti seinän viereen välillä keväällä varsin paljonkin. Salaojiin tuo tavara näytti päätyvän, sillä pystyn seuraamaan asiaa aika hyvin kun pumppaa salaojiin päätyvän tavaran pumpulla ylemmäs. Rakennustarkastuksenkin toimijat kävivät ihan siviileina tavaraa ihmettelemässä ja eipä löytäneet rakenteesta moitteen sijaa. Asennuksen suoritin ohjeiden mukaisesti, vaikkakin välillä tuusaaminen ottikin päästä, mutta päätin tehdä kunnolla.
Katsotaan nyt miten äijän tai siis talon käy. Lähdin Fuktisol:iin ihan hetken mielijohteesta ja ainakaan vielä ei kaduta. En ole missään nähnyt, että näitä noppalevyjä olisi haukuttukkaan. Jos jollakin on tiedossa negatiivistä palautetta niistä tai joitain ongelmia joita on noussut esille, niin olis kiva kuulla.

[Hower]

Ettei kenellekään jää epäselväksi niin minähän en epäile pätkääkään, etteikö seinä tule kuivemmaksi jos märkä savimaa kaivetaan irtipois kellarin seinustalta ja tilalle laitetaan salaojittava lämmöneriste.

Sama ilmiö tapahtuu kyllä sen nappulalevynkin kanssa....

Tai jos laitetaan salaojat ennestään salaojittamattomaan taloon ja savimaa talon vierustalla korvataan ihan vaan sepelillä niin väittäisinpä, että muutosta tapahtuu silloinkin.

[maanma]

Salaojittavan eristeen ylälista toimii tippapellin tavoin ja ohjaa seinää pitkin valuvan veden kauemmas talosta.
Nappulalevyssä/patolevyssä on samanlainen ajatus, mutta vesi ohjataan esteen taakse.

Pelkästä sepelistä puuttuu tämä ajatus, mutta saman voinee toteuttaa seinään kiinnitetyllä kallistetulla FFoam levyllä tai bitumihuopakaistalla.

[Hower]

Matti Alander:

kuiva maa ei pyri routmaan ja jos käytetään salaojittavia lämmöneristeitä ne joustavat maan ja kellarinseinän välissä.

Tarkoittaako tuo joustaminen, että salaojittava lämmöneriste painuu kasaan? Mikäli maa todella routaantuisi kunnolla ja painetta kohdistuu koko levytyksen alalta kellarin seinään niin hieman epäilen tuota "joustavuutta".