Saunaosaston lattian paksuus??

[zepi]

Se on kiva nähdä et joku muukin tekee nyt kellarissa saunaosaston "pintaremonttia" ;)
Mutta miten olette tehneet anturan ja uuden betonivalun välin (tosta juha_p-kuvasta ei oikein selviä ?)
Oma antura on juostenkus... eikun valettu vuona -1947 (korkeus heittelee eri seinillä ~5cm ja pinta aaltoilee +-1cm)

[Juha_P]

(tosta juha_p-kuvasta ei oikein selviä ?)

Tavallaan selviää. Anturoita ei meillä nimittäin ole.
Sokkelin alareuna ja lämpöeristeen pohja on samalla tasolla eli noi kuvan styrofoam-soirot on 100mm sokkelin alareunasta ylöspäin.

[zepi]

höh kai? kaikkien taiteensääntöjen mukaan sinne pitäisi laittaa väliin parinsentin styrox ..
mutta se ei oikein istu hyvin tohon anturaan ;)

[Juha_P]

Kuinka leveät ne anturat on?
Teetkö seinille rivinteeraukset vai miten?
Entä tulevan lattian korko suhteessa anturaan?

Mulla toi laatan ja sokkelin sauma jää rivinteerauksen taakse piiloon mutta jos antura on leveä niin vastaava ei onnistu.

[zepi]

--Kuinka leveät ne anturat on? =noin sokkelista 12-30cm vaihtelee seinistä (sokkeli/kantava väliseinä)
--Teetkö seinille rivinteeraukset vai miten? = tarkoitus olisi laittaa 50-70mm kivivillaa/tai jotain ? ja 88-väliseinä harkko jne..
--Entä tulevan lattian korko suhteessa anturaan? = etitty väli maasto jossa jossa kakku on anturan kohdalla 6-11cm
Lattia rakenne on= helvetin kova savi, 2-3cm (5-11)tasaus-sora, fuktisol 100mm 25+50mm styrox ja 8-10cm betonikakku

[PTM]

Meillä vähän tingittiin kellarin korkeudesta joka tulee oleen nyt n. 220. kerta talo on kallion päällä niin ei saatu kunnolla tasoitettua joka kohdasta.
Saunaosastoon tulee 12cm valu ja oleskelutilaan yhteen nurkkaan n. 6-7cm
Pääsääntö on tietääkseni (korjatkaa) et vesikiertoisen lattialämmityksen päälle tulisi olla vähintää 3cm betonia.

[Matti Alander]

3 cm on ok myös suojabetoni paksuudeksi. 80 mm on minimipaksuus ja mikäli väliseiniä tehdään lattian päälle kivirakenteisena olisi 100 mm turvallisempi kuormaa jakava vaihtoehto.
Huonekorkeus on rintamamiestaon yksi ratkaisua saneleva peruste, jolloin joudutaan monasti kombromisseihin. Anturan sijainti voi olla hankala ja sen päälle ei pidä valaa ilman laakerikerrosta, joka voi olla vaikka pari senttiä Styroxia.
Käytettäessä nykyaikaisia tarpeellisia paksuja eristyskerroksia ja lattialämmityksiä, korostuu eristeen sallittu painuma suunnittelukauden 50 vuoden ajanjaksolle.
Painuma ilmoitetaan prosentteina, jolloin se tuplaantuu siirryttäessä 100 mm kerroksesta 200 mm kerrokseen. Siksi suosittelen lämmitettyihin lattioihin, rivinteerauskuormituksellisiin tai vedeneristettyihin tiloihin kovempaa salaojittavaa lämmöneristystä 30 kg/m²/99kpa. Kilopascali luku tarkoittaa levyn rikkoontumispistettä kuormitettaessa eli 9,9 tonnia neljälle. Levy on siis erittäin vahvaa, mutta 50 vuoden pitkäaikainen kuormitus aiheuttaa levyn puristumista kasaan, kuitenkin erittäin pienellä prosentilla, joten varma on aina varmaa.
19 kg/m²/60kpa tuotetta voi käyttää huoletta kaikissa muissa lattioissa.
Salaojittavan eristeen kuivaava ominaisuus perustuu rakenteen ulkopuolelle asennettuun hyvään vesihöyryä läpäisevään eristykseen, eikä sen kanssa tule käyttää muovikalvoja tai vastaavilla ominaisuuksilla toimivia lämmöneristeitä.
Niin sanottuna säästörakenteena on toteutettu rakenteita, joissa alimmaisena on salaojittava eristys kapillaarikatkona ja päällä korkeintaan 100 kpa Styrox lämmöneristys, joka on OK. Lattian alla käytettävät kivivillaeristeet ovat yhteiskäytössä salaojittavien eristeiden kanssa myös kohtuullinen vaihtoehto. Mikäli huonekorkeutta riittää voidaan myös ajatella yhdistelmää kevytsora ja salaojittava eristys, jolloin salaojittava eristys tulee päällimmäiseksi.
Suodatinkangasta suosittelen sitten maanpintaa vasten ja välttämätöntä se on eristekerroksen päällä, jotta betoni ei tuki salaojittavan eristeen tärkeää huonoista rakennetta.
Vedeneristettävien tilojen lattian kuivumista voidaan varmistaa ja tehostaa käyttämällä pelkästään 200 mm vahvuista salaojittavaa lämmöneristyskerrosta. Neliömäärä on usein pienehkö, joten kustannukset eivät paljonkaan kasva ja vesivahingonkin sattuessa kuivuminen alkaa heti, eikä vaurio pääse leviämään.
Meni vähän jo ohi aiheen, mutta toivottavasti on apua remonttisuunnitteluun.

[Juha_P]

Näissä kuormitusasioissa kannattaa huomioida myös meteriaalivalinnat.
Esim 1 neliö 85mm kahi-seinää painaa 136kg ja vastaavasti 88mm siporex 63kg.

2m korkea ja 4 pitkä saunaosaston seinän rivinteeraus tai väliseinä painaa siis kahina 1088kg, siporexina 504kg ja HB-priima 544kg
Laskin, että meille tulee rivinteerauksista (sipo) ja väliseinistä (HB) yhteensä 25m2 eli noin 1,6t jakautuen 14m2 alalle. Eli 116kg/m2

Kahista tehtynä painoa tulisi siis tuplat.

Itse lattia painaa 8cm paksuiena noin 2,7t eli parisataa kiloa / m2

[Matti Alander]

Kuormitusta ei tosiaankaan kerry paljon, kun kantavien rakenteiden painoa ei tule lattian päälle. Rivinteerauksessa sitten kuormitetaan enemmän laatan reuna-alueita ja pinta-alakin seinämälle kasvaa.
Pitkäaikainen kuormituksenkesto on painumineen ratkaiseva peruste, kun rakenteita suunnitellaan, jotta vältetään vaurioriskit. 50 vuoden puristuspaine rasittaa eristyskerrosta pitkällä aikavälillä rankemmin.
Styrfoamit ym. Suulakepuristetut tuotteet ovat lujuudeltaan valtavia 200 - 400 kpa, mutta niiden ongelma on vesihöyryä läpäisemätön rakenne. Myöskään lattian kuormitus ei vaadi läheskään tuollaisia paineen kestoja.
Salaojittavia eristeitä on saatavana yli 200 kpa lujuuksina, mutta ne on tarkoitettu todella huimiin kuormituksiin. 5 - 10 metrin syvyisiin kellarinseiniin, anturoiden alle kivitaloihin ja teollisuushallien lattioihinn tai päällä ajettaviin kattoterasseihin. Rintamamiestalossa näitä lujuuksia ei tarvita.
Rintamamiestaloissa kannattaa sijoittaa ennemmin paksuuksien kasvattamiseen eristämisessä, niin kellarin seinissä, kuin lattioissakin. 200 mm kerroksia käytetään uusissa taloissa kellarinseinissä jo varsin yleisesti ja siihen löytyy jo oma 200 mm leveä suojalistakin.
Eristysmääräykset kiristyvät todella nopeasti, jo tällä vuosikymmenellä kaikki uudisrakentaminen on lähes nollaenergiatasolla. Ei ole vaikea arvata mitä tämä tarkoittaa huonosti eristettyjen talojen hinnalle.

[Juha_P]

Josko tosta nyt tyhmempikin osaa kaadot vedellä kun on tukipiste molemmissä päissä

Huomena raudoittelemaan...

Saas nähdä kuinka äijän käy. Raudat on lattiassa samoin lämpökaapelit.
Kura-auto tulee klo 15. Pitää ottaa iltapäivä rokulia ja esittää remonttireiskaa työajalla.
Pikkusen jänskittää kun ei tämä ole ihan jokapäiväistä leipää

[Hower]

Rintamamiestaloissa kannattaa sijoittaa ennemmin paksuuksien kasvattamiseen eristämisessä, niin kellarin seinissä, kuin lattioissakin. 200 mm kerroksia käytetään uusissa taloissa kellarinseinissä jo varsin yleisesti ja siihen löytyy jo oma 200 mm leveä suojalistakin.
Eristysmääräykset kiristyvät todella nopeasti, jo tällä vuosikymmenellä kaikki uudisrakentaminen on lähes nollaenergiatasolla. Ei ole vaikea arvata mitä tämä tarkoittaa huonosti eristettyjen talojen hinnalle.

Hmm... samalla perusteella ja jopa suuremmassa määrin pitäisi suositella koko talon rankkaa lisäeristämistä ja seinien paisuttamista puolen metrin paksuiseksi. Sillä olisi olennainen vaikutus energiakustannuksiin, kellari on aika pikkujuttu kokonaisuuden kannalta. En toki mene väittämään, ettei olisi syytä käyttää kunnollisia eristepaksuuksia kun kerran auki kaivaa paikkoja. Kasvaahaan siinä samalla bruttokansantuotekin kun tavaraa menee enemmän kaupaksi.

Ja kyllä, uusien rakennettavien talojen hinnat jatkavat tolkutonta nousuaan rakennuskustannuksista johtuen. Tämä taas johtuu kun lukuisat eri alojen sektorimääräilijät niin haluavat. Ja energia-asiat ovat vain yksi osa-alue.


"Ei ole vaikea arvata mitä tämä tarkoittaa huonosti eristettyjen talojen hinnalle."
No mitä? Nämä kannattais periaatteessa purkaa kaikki pois, jos energia-asioita pidetään määräävänä tekijänä.
Sijainti ja muu haluttavuus on ihan varmasti tulevaisuudessakin se olennaisin tekijä vanhojen talojen kauppahinnassa. Haluttavuus voi taas johtua monesta seikasta; vanhoja taloja ja niiden aikakauteen kuuluvaa ympäristöä ei enää valmisteta.
Helsingin Käpylässä tai Toukolassa saa huomattavasti suurempia summia huonosti eristetyistä taloista kuin kehyskuntien energiaumpioista. Ensi vuosikymmenelläkin.
Pelko pois rakennustarvikekauppiaiden pelottelusta huolimatta...

[Matti Alander]

Uudisrakennuksissa lähes puolimetriset seinät ovat jo nykypäivää, mutta rintamamiestalossa varmaankin järkevää määrää edustaa 200 mm eristettä + betonirakenne.
Maalämmöllä saadaan rintamamiestalossa energiankulutusta lämmitykseen ja lämpimään veteen säästettyä melkoisesti ja se onkin mielestäni hyvä ratkaisu paljon energiaa kuluttavien talojen säästölähteeksi.
Energiaa tulee säästää ja samalla luontoa on varmaankin meidän kaikkien ajatuksissa ja perimmäisenä tarkoituksena. Miten se sitten toteutetaan aiheuttaa keskustelua ja hyvä niin.
Perustuksissa saadaan aikaiseksi suurempia lämpötilaeroja ja tehokkaampaa kuivumista, sekä estetään maaperän lämpiämisestä aiheutuvat kosteusriskit, kun käytetään paksumpia eristyskerroksia. Myös uusimmissa VTT:n tutkimuksissa on päädytty eristyspaksuuksien lisäämiseen juuri lattiassa ja perustuksissa tunnettua suuremman energian kulutuksen selvittyä lattioiden osalta.
Rintamamiestalosta tuskin Passiivitaloa välttämättä kannata alkaa väsäämään, tehdään kuitenkin mitä on järkevästi tehtävissä ja sen päättää rakentaja.
Rakennuksen sijainti on ehkä tärkein tekijä arvon säilymisessä, toisin kuin esim. autoissa jotka kuluttavat 15 litraa sadalla on siirtymä 6 litran autoihin menossa.
Suuret myyntimäärät eivät ole välttämättä rikastumisen tae, sen ovat saaneet kokea lämpöpumppukauppiaat ja jäteveden käsittelyjärjestelmien toimittajat.

[Juha_P]

Vaihdetaas viihteen puolelle välillä.

Amatöörien puuhastelua. Mutta syntyi siitä lattia.
Betoniauto tuli ajallaan ja massan levitys letkulla ikkunan kautta sujui kuin elokuvissa.
Kakkosneloset näyttävät väliseinien paikkoja, pitävät sähkö- ja vesiputkia paikallaan ja lankkujen alareunat toimivat korkomerkkeinä.
Ammattimies olisi varmaan tehnyt fiksummin ja ilman apuvirityksiä mutta tätä onnistumisen iloa ei olisi päässyt kokemaan

[Tyyppi]

Komea haara-asento!

[Juha_P]

Kuvaajan mielestä tässä soitetaan ilmakitaraa.

Tänään uskaltauduin tutkiskelemaan tuloksia. Kaadot on kohdillaan. Ainakin kasteluvesi kerääntyy lattiakaivojen kohdille.
Isompia liipan jälkiä hioin rahinakivellä pois. Lämmityskaapelitkin säilyivät ehjinä ainakin mittausten perusteella.

Homman vaikein asia oli muuten sopivan betonimäärän laskeminen/arviointi. Noloa, jos loppuu kesken ja hankalaa on kantaa ämpäreillä muutama sata litraa ylimääräistä kellarista pois. Kottikärryllinen jäi ylimääräistä eli aika hyvin osui.