Kylppäri yläkertaan!

[Labyrint64]

Meillä tarkoitus olisi tehdä vesieristetty laattalattia viemärillä mutta ilman kaatoja. onko laillista kun kyseessä on pelkkä vessa. Lattiakaivo tulisi lähinnä wc pytyn halkeamista varten Luultavasti lattialla olisi aina joku matto joten siivouskin tapahtuisi imuroinnilla ja ehkä luuttuamalla.

[Lunttilan herra]

meillä on yläkerrassa vessa jossa suihkukaappi. koko huone on vuorattu kivan turkoosilla muovimatolla. Se o siis oikeesti ihan kiva ..eikä sille ole tarkoitus mitään tehdä. Mutta eikös se vähän niin ole ettei kannata tehdäkään?? jos niinku ajattelee säädööksiä ja normeja ja ja ja.. Kukaan ei voi ainakaan meitä syyttää että ollaan tehty väärin tai säännösteen vastaisesti?

[peruskorjaaja]

Ei mun mielestä siinä ny niin paljo syntiä oo tehty, jos on kivat muovimatot seinissä. Suihkiminen kun tapahtuu siellä kaapissa eikä vettä prääsätä käsisuihkulla pitkin seiniä. Kaikki kylppärit tartte olla mitään flamingo-eden-viihdekeskuksia. Oon nähny jossain ulkomailla, että suihkaappi on lyöty makuuhuoneen nurkkaan, eikä siinä näyttäny olevan mitään probleemia.

Itse olen asunut 47 vuotta kaakelittomissa puutaloissa (mitä nyt hetken 5 vuotta opiskelija-asunnossa kerrostalossa, jossa oli kaakelit ulkoseinissäkin), eikä koskaan ole ollut haittaa siitä, että suihkutellaan siististi eikä olla vesisotaa.

[peruskorjaaja]

Kun lukee noita tässä ketjussa esitettyjä vanhoja URL:ja, niin vakuutun kyllä yhä enemmän siitä, että kylppäri kannattaa rakentaa tuollaiseksi kontiksi huoneen sisään. Sellaiseksi, että kylppärin seinät tuulettuvat huonetilaan. Itselleni on hyvin vaikeaa abstraktisti ajatella tuollaisia rakennusdetaljeja, mutta kun ottaa paperin ja kynän tai Autocad'n eteen, alkaa selkeytymään rakenteet.

Mun mielestä A13 on kyllä oikeassa tuossa 'varovaisen, asiaan perehtyvän kotinikkarin tekeleissä' -asiassa. Museoviraston vanha kortti tosiaan meni vikaan siinä tuplahöyrynsulkuasiassa. Mutta olisi uuteen, korjattuun painokseen ollut syytä jättää maininnat ilmankierrosta sisäseinissä, lattiassa ja katossa.

[johlindr]

Mun mielestä A13 on kyllä oikeassa tuossa 'varovaisen, asiaan perehtyvän kotinikkarin tekeleissä' -asiassa. Museoviraston vanha kortti tosiaan meni vikaan siinä tuplahöyrynsulkuasiassa. Mutta olisi uuteen, korjattuun painokseen ollut syytä jättää maininnat ilmankierrosta sisäseinissä, lattiassa ja katossa.

Tuo on ihan kiinnostavaa, jos joku on tutkinnut esimerkiksi Ruotssia olevat säädökset niin siellä pitää olla sekä höyrysulku että vedeneristys ulkoseinissä... Ilmeisesti perustuu höyryvastukseen jollain laskemalla tuo toimivuus.

Anyways...

Meillä on laatoitusta vailla yläkerran kylppäri, haasteiksi olen nähnyt riittävän kevyen rakenteen saamista (vaikka onkin jäykistetty että lisätty kertopuupalkkeja). Tehtiin lattia harvalaudoitus + lapikas, jonka päälle vesikiertoputket ja ohut valu ohuemmasta kohdasta (kaivon viereessaä) 0.5cm putkien päälle noin 1.7cm. ja kasvatettiin reunoihin asti 50mm saakka eli keskimäärin noin 35mm. Valu on suoraan kiinni kipsissä, jotta saadaan yhtenäinen "laatta", raudoitettuna (verkko).

Seinät on rakennettu "irti" vanhoista rakenteista, liukukiinnityksillä jotta elävät (jos elävät) lattian mukana. Ulkoseinässä 20cm märkäpuhallettuna ekoilla, vanha seinä vasten (puru + täyslaudoitus) tuli 100mm vuorivilla eniten ääneneristystä varten. EK Gyprokilla seinät. Pitkään mietittiin näitä kosteudentilan kipsit (lasikuitu pinnoitetut) mutta ovatkin törkyhintaisia joten päädyttiin gyprocin. Toisaalta eihän sinne saisi kosteutta päästä, onko se sitten gyproc tai glasroc niin pilaantuu kuitenkin.

Vino katto, 50mm tuuletusrako, Huntonlevy, 23cm ekovilla puhallettuna, paperi, harvalaudoitus.

Epävarmuus minulla (rakennusvalvojalta, sekä kylppärin vesieristäjä+laatoittajan kanssa keskusteltu) on kosteus sulku kattoon, heidän mielestä sitä ei kannattaa laittaa. Toisaalta tuomalla siihen muovia/alupaperia menisi vähän periaatteita vastaan, eli vältän muovit mahd paljon.

Jatkuva koneellinen ilmanvaihto, lämmöntalteenotolla.

-J

[A13]

Minun ymmärrykseni ja arveluni mukaan lujalevyn ja aidon puurakenteen etuna kipsipitoisiin levyihin on juuri siinä, että lujalevy ja puu eivät pilaannu kastumisesta, jos vaan pääsevät kuivumaan.

Meillä ratkaistiin kylppärin katto niin, että pohjalle toli vaneri, joka maalattiin lujasti Pestolla; vanerin liimat ynnä Pesto muodostavat varsin tiukan höyrynsulun. Tämän sisäpuolelle tuli sitten näkyväksi pinnaksi jäävä sisarpaneli ja ulkopuolella tuuletusrako ennen välipohjaa.

[Neffis]

Riittääkö seinien höyrysuluksi jos kipsilevyn/saneerauslevyn maalaa höyrynsulkumaalilla, esim. Luja? Kestääkö levy silloin paremmin suihkusta tulevan vesihöysyn kosteusrasituksen?

Entä tuleeko kattoon höyrynsulku eli alumiinipaperi koolauksen alle jos varsinainen katto tulee puupaneelilla? Ja saako höyrynsulun alle jättää vanhan halltexin vai pitääkö ottaa pois?

[jope]

Minun ymmärrykseni ja arveluni mukaan lujalevyn ja aidon puurakenteen etuna kipsipitoisiin levyihin on juuri siinä, että lujalevy ja puu eivät pilaannu kastumisesta, jos vaan pääsevät kuivumaan.

Meillä ratkaistiin kylppärin katto niin, että pohjalle toli vaneri, joka maalattiin lujasti Pestolla; vanerin liimat ynnä Pesto muodostavat varsin tiukan höyrynsulun. Tämän sisäpuolelle tuli sitten näkyväksi pinnaksi jäävä sisarpaneli ja ulkopuolella tuuletusrako ennen välipohjaa.

Kyllä vuotovahingot pesutiloissa kuuluisi korjata aina riippumatta käytetyistä materiaaleista. Mihin ne vedet siellä rakenteiden sisällä pääsee kuivumaan kun tulee jatkuvasti lisää? Siinä mielessä lujat ei tarjoa mitään lisäturvaa.Päinvastoin.Lisäksi kallista levytavaraa roskalavalle koska eristys tehtiin huonosti.
Ei siitä maalatusta höyrynsulusta tai vanerista ole paljon iloa sulkuna jos takana on tuuletusrako. Muutenkaan maalit ja sutikamat ei ole höyrynsulkuja. Ainoastaan muovi ja tinapaperi....

[A13]

Tuuletusraon tarkoitus on mahdollistaa rakenteen kuivuminen käyttökertojen välissä samalla tapaa kuin kylppäri kuivuu sisäpuoleltakin. Vesieristyksen pettäminen on kuitenkin hyvin paikallista, joten vesimäärä ei ole kerralla montaa pisaraa. Kyllähän sellainen päivässä kuivuu, eikä tuota sen isompaa katastrofia.

Ja katosta puhuttaessa: mitä suurempi höyrynvastus sitä vähemmän kuivuttavaa. Vaneri pitää veneenpohjissa vettä kastumatta sisäpuolelta, joten kyllä niillä liimakerroksilla jonkinmoinen höyrynvastuskin on.

[peruskorjaaja]

Meillä on laatoitusta vailla yläkerran kylppäri, haasteiksi olen nähnyt riittävän kevyen rakenteen saamista (vaikka onkin jäykistetty että lisätty kertopuupalkkeja). Tehtiin lattia harvalaudoitus + lapikas, jonka päälle vesikiertoputket ja ohut valu ohuemmasta kohdasta (kaivon viereessaä) 0.5cm putkien päälle noin 1.7cm. ja kasvatettiin reunoihin asti 50mm saakka eli keskimäärin noin 35mm. Valu on suoraan kiinni kipsissä, jotta saadaan yhtenäinen "laatta", raudoitettuna (verkko).

Seinät on rakennettu "irti" vanhoista rakenteista, liukukiinnityksillä jotta elävät (jos elävät) lattian mukana. Ulkoseinässä 20cm märkäpuhallettuna ekoilla, vanha seinä vasten (puru + täyslaudoitus) tuli 100mm vuorivilla eniten ääneneristystä varten. EK Gyprokilla seinät. Pitkään mietittiin näitä kosteudentilan kipsit (lasikuitu pinnoitetut) mutta ovatkin törkyhintaisia joten päädyttiin gyprocin. Toisaalta eihän sinne saisi kosteutta päästä, onko se sitten gyproc tai glasroc niin pilaantuu kuitenkin.

'Vaikeita ja tyhmiä kysymyksiä:' Mulla on pienimuotoiset lattian valut aina menneet enemmän tai vähemmän v.....ksi ja kysyisinkin hieman vinkkejä. Mikä betoni, sekoititteko itse, muodostitteko kaadot betonivalulla vai erillisellä tasoitteella? Vaikuttaisi keskellä lattiaa olevan betonia aika vähän, kuinka paljon sitä on, 5 mm + putken paksuus + 17 mm?? Oliko Gyprockin lapikasta valun alla monta kerrosta?

Mites sitten seinien rungot. Ilmeisesti alapäästään lähtevät harvalaudoitukseen kiinnitettyinä? Ja valumuotti reunoilta runkoon tuettuna. Vai onko pystyrunko asennettu betonivalun päälle?

Kuvailetko vielä mielenkiintoiselta vaikuttavaa 'liukukiinnitystä*?

[ttu]

Jotakin vinkkiä sain ainakin itselle RT-kortista Asuinhuoneistojen märkätiojen korjaus, löytyy googlella.

Itse valitsin seinämateriaaliksi valmiiksi vesieristetyn kaakelilujan ja kattoon höyrynsulkumuovin joka tullaan liimaamaan kaakelilujaan vedeneristeellä. Kattopaneelin ja höyrynsulun väliseen tilaan järjestän tuuletuksen huoneilmasta. Kylppäriin tulee kanavapuhallin, toivottavasti joskus kosteusohjauksella, joka puhaltelee kosteudet piipun hormin kautta pihalle. Ulkoseinää vasten tuli vaakalaudoituksen päälle kertopuu koolaus, 66mm kivivillaa ja kaakeliluja. Valmiisiin väliseiniin kaakeliluja suoraan vaakalaudoitukseen ja uuteen väliseinään kertopuurunko 66mm kivivillaa, kaakeliluja ja toiselle puolen kipsilevy. Lattia on tehty kipsilevystä kolmikerroksisena lattialämmityksellä.

[wille.penttila]

Lattia on tehty kipsilevystä kolmikerroksisena lattialämmityksellä.

Mitenkä teit kaadot? Mikä tasoite? Kuinka paksusti?

[johlindr]

johlindr kirjoitti:Meillä on laatoitusta vailla yläkerran kylppäri, haasteiksi olen nähnyt riittävän kevyen rakenteen saamista (vaikka onkin jäykistetty että lisätty kertopuupalkkeja). Tehtiin lattia harvalaudoitus + lapikas, jonka päälle vesikiertoputket ja ohut valu ohuemmasta kohdasta (kaivon viereessaä) 0.5cm putkien päälle noin 1.7cm. ja kasvatettiin reunoihin asti 50mm saakka eli keskimäärin noin 35mm. Valu on suoraan kiinni kipsissä, jotta saadaan yhtenäinen "laatta", raudoitettuna (verkko).

Seinät on rakennettu "irti" vanhoista rakenteista, liukukiinnityksillä jotta elävät (jos elävät) lattian mukana. Ulkoseinässä 20cm märkäpuhallettuna ekoilla, vanha seinä vasten (puru + täyslaudoitus) tuli 100mm vuorivilla eniten ääneneristystä varten. EK Gyprokilla seinät. Pitkään mietittiin näitä kosteudentilan kipsit (lasikuitu pinnoitetut) mutta ovatkin törkyhintaisia joten päädyttiin gyprocin. Toisaalta eihän sinne saisi kosteutta päästä, onko se sitten gyproc tai glasroc niin pilaantuu kuitenkin.



'Vaikeita ja tyhmiä kysymyksiä:' Mulla on pienimuotoiset lattian valut aina menneet enemmän tai vähemmän v.....ksi ja kysyisinkin hieman vinkkejä. Mikä betoni, sekoititteko itse, muodostitteko kaadot betonivalulla vai erillisellä tasoitteella? Vaikuttaisi keskellä lattiaa olevan betonia aika vähän, kuinka paljon sitä on, 5 mm + putken paksuus + 17 mm?? Oliko Gyprockin lapikasta valun alla monta kerrosta?

Mites sitten seinien rungot. Ilmeisesti alapäästään lähtevät harvalaudoitukseen kiinnitettyinä? Ja valumuotti reunoilta runkoon tuettuna. Vai onko pystyrunko asennettu betonivalun päälle?

Kuvailetko vielä mielenkiintoiselta vaikuttavaa 'liukukiinnitystä*?

Harvalaudoituksen alla on k300 koolaus jonka päällä myös seinät seisoo, lapikasta on "vaan" yksi kerros, valu tehtiin 6000 (ei halvin vaihtoehto mutta ei kalleinkaan). Valun päälle tule vielä "hienotasoitus". En itse valua tehnyt, koska ei harjoittelu kierros ajatuksena mieltänyt.
Pikkuvessaan tehdään samanlainen rakenne (gyproc tilalla on 24mm vaneri ei olis saatu harvalaudoitus kunnolla tuettu viemäriputkien takia).

Liukukiinnitys - Kulmaraudat jossa pääsee korkeusuunnassa elämään. Kattorakenteissa on "kehikko" johon on pystykoolaukset kiinitetty kulmaraudoilla.

Vaihtoehtoja pohdittiin tuohon lattia rakenteeseen, pelkästään gyproc (mutta ajatus ei oikein mieltänyt), normivalu mutta kokonais painon takia hylättiin. Niin sanotun EPS sementtin käyttö, mutta se ei itsessään oikein kelpaa muuhun kuin täyttöön eikä "kanna itseään" (vaatii muistakseni 20mm pintavalun). Toisaalta tuo paino juttu on ehkä ihan mun oma paranoia, kun samalta alueelta poistettin noin 1400kg vanhaa eristettä (savi+turve) ja ja lisättiin 2kertopuupalkkia 300mm + tuplasti tiheämpi koolaus.

J

[ttu]

Mitenkä teit kaadot? Mikä tasoite? Kuinka paksusti?

Kaadot tuli tehty ohjeiden vastaisesti lattiavasoilla (vai mikä lie oikea termi). Ihan hyvin kipsilevy taipui kaatoihin. Lattialämmitysputken urat on täytetty kiillon lattilämmitystasoitteella. Päällimmäisen levyn päälle on tarkoitus vetää vain vedeneriste ennen laattoja. Niin ja suihkuttelu tapahtuu suihkukaapissa vielä varmemmaksi vakuudeksi.

[peruskorjaaja]

Kiitos vastauksista johlindr ja ttu!

Kun itte pitää periaatteesta ja remontin luonteesta johtuen teehdä kaikki itse, tulee aina pakostakin mietittyä helppoja ja ehkä huonojakin ratkaisuja. Jos lattia tehdään levyrakenteisena (esim. kolme gyprokkia ja keskimmäiseen uriin lämmityskaapelit), on siinä hyvinä puolina helppo toteutustapa, ei ole tule 'juostekustu'-kiirettä työn aikana ja rakenne on kevyt. Haittapuolina on mielestäni jonkinlainen jäykkyyden ja värähtelemättömyyden puute, rummunkalvoefekti. Betonilaatassa on taas valun vaikeus ja kallistusten teko. Huonosti tehtyjä 'ammattimiesten' tekemiä kallistuksia olen nähnyt lukemattomia. Betonissa on taas hyvinä puolina jämäkkyys ja lattialämmityksen tasaisuus ja varauskyky.

Olen tosiaan tehnyt toissijaisiin paikkoihin (ulkorakennus) pari lattiavalua ilman kaatoja ja niissäkin oli tekemistä. Eikä onnistuneet. Vielä joskus pitäisi ne jollain vaateritasoitteella oikaista ennen kuin pääsen laatoittamaan.

Ja sitten tuo esim. johlindr projektissa käytetty Vetonit 6000, joka kovettuu puolessa tunnissa. Täytyisi olla tosi tärpätinkeittäjä ja tupakit pitäisi vetää etukäteen pankkoon, jos noin nopeaan hommaan ryhtyisi.

Nettiä selaillessani tuli vastaan tuollainen valun sisään jätettävä muoviohjuriviritelmä kallistusten tekemistä varten: .
http://www.quick-pitch.com/quick-pitch.html
Onko kukaan koskaan käyttänyt tai nähnyt. Ainakin videoiden perusteella kallistusten teko sujuu kuin strömsöössä.

Ja vielä: olisi mahtavaa päästä joskus katselemaan ja vaikkapa osallistumaan ilmaisena apumiehenä tekemään ja katselemaan tiettyjä projekteja ja rakenteita. Näin omassa päässään mietiskelemällä, kirjoja ja lehtiä lukemalla ja nettiä selaamalla tieto jää joskus aika lailla teoreettiseksi.