Vesikiertoinen lattialämmitys

[apasra]

Kesällä tein keittiöremontin ja sen yhteydessä lattiarempan, johon asennettiin kahden kipsilevykerroksen väliin vesikiertoinen lattialämmitysputkisto (12 mm, paksumman putken olisin laittanut mutta ei saanut lattia nousta enempää). Vanha ikkunan edessä oleva vesikiertoinen patteri otettiin pois jotta ikkunaseinä saataisiin myös laatikostoja täyteen, pienessä keittiössä kun on aina pula säilytystilasta.
Mietittiin kanssa tuota kylmän hohkaamista talvella ikkunoista. Lyödään lisää lämpöä jos siltä tuntuu. Tähän mennessä kylmin päivä on nyt - 14 °C astetta, joten pitkälle vieviä johtopäätöksiä ei voi vielä kertoa. Vielä lämpö on riittänyt eikä vedon tuntua keittiön ulkoseinästä ja ikkunoista ole tullu. Keittiön ikkunaseinästä revin irti kaikki sanomalehdet, halteksit jne. Korvasin ne SPU-anselmi 40 mm lisäeristyksellä, sain levyn taakse kairattua sähköjohtojen paikat.
Keittiö yleensä on ainakin meillä kodin lämpösin paikka, uuni usein päällä, astianpesukone, kahvinkeitin, jääkaappipakastin, leivänpaahdin, valaistus, liedellä lämmitetään/keitetään usein jotain. Joten ihan hevin ei keittiössä palele.

[Lapinkoira]

Rossipohjaan vesikiertoista lattialämmitystä jos aikoo asentaa, niin kannattaa lukea oheinen tarina.

http://www.kyronlahdenporakaivo.fi/cgi- ... 1326446978

[Oppes]

Tuossa linkissä oli laskettu että 28 millisen lautakerroksen lämmönjohtavuus on 5 W / (K x neliö). Jos lämpötilaero on 20 astetta, lattian läpi tulee 100 W / nelö. 100 neliöisessä talossa lämpöä tulee 10 KW. Lämpötilaero tarkoittaa lattialankkujen ala ja yläpuolen lämpötilaa. Ei veden lämpötilaa.
Vedestä lämpö johtuu putken seinämän läpi. Sen pinta-ala on ympärysmitta kertaa pituus. Tämän läpi kaikki energia joutuu tulemaan ja se riippuu lisäksi veden ja ympäristön, siis lattian alla olevan tilan lämpötilaerosta. Nuo alumiinilevyt ei vaikuta siihen mielestäni juuri mitään. Saahan ne tietenkin kaupaksi kun selitetään.
Lattian alla lämpö pyrkii johtumaan joka puolelle. On tärkeää että putkiston alla on hyvä eristys. Turha kuvitella että lautalattia olisi alta saman lämpöinen kuin syötetty vesi. Jos lämpö ei riitä, vettä vain kuumemmaksi, tiheämpi putkitus tai ohuempi lattiapäällys.

Varaavalla betonilaatalla tai kevyemmällä puulattialla ei ole teoriassa mitään eroa. Putkiston pinta-ala, materiaalin lämmön johtavuus, veden lämpötila ja alapohjan eristys vaikuttavat lämmön luovutukseen. Iso betonimassa vain "hidastaa liikettä". Tehon kulutukseen se ei vaikuta.

[hva570]

Itse toteutin koko taloon lattialämmityksen näin: (betoni) saneerauslaatta laastilla n85 mm leveät kipsilevy soirot 85mm väleillä lattiaan kinni ja väliin kiinnitettiin 12mm putki.Välit täytettiin laastilla.
Eivät suosittele kuin max 50 metrin vedot tolle 12mm putkelle,itsellä on käytännön syistä jopa 75metrin vetoja, joka alkaa jo olla liikaa,mutta toimii kun kiertovesipumppu on kolmosella.
Kannattaa mitata lenkkien pituus,tulee yllättävän nopeasti metrejä.
Tekisin nyt 15mm putkesta , putken halkaisija kasvaa 50%.Tolla kuitenkaan ei lattia nouse juurikaan.
Vanha patteri järjestelmä poistui käytöstä.
Itseäkin epäilytti ikkunoiden huurtuminen/ vedontunne,ei ole esiintynyt.
Ulkoseinälle kuumempi pää ja vähän tiheemmin.
Nyt on lämpimät lattiat.
Tietysti hukkaa varmaan lämpöä enenpi, kun ei ole eristeitä tarpeeksi betonin alla, ei haittaa puulämmitys.