Betonilattian kohonneet reunat.

[piippo]

Eikös tuo ole taas vähän väärä säästökohde jättää kehärautoja yms. laittamatta. Rahallisesti ei paljon maksa ja työnäkään ei kovin kummonen ole. Ja verkon jatkoskohdissa limitystä vähintään se yksi silmäpari, niin ei halkea siitä kohdilta.

[ramirez]

Varmin tapa on kaiketi valaa lattia ulkona ja tuoda se sisään vasta sitten, kun se on päässyt kuivumaan tasaisesti molemmin puolin.

Mää tein jus tolleen ja ei se mitään auttanu,perkeleenmoinen homma vaan tuoda se paikoileen.
Ekalla kerralla laitettiin se väärinpäin ja se ei mahtunu sisällä kääntymään

[Juha_P]

Juu. Säästökohteena väärä eikä edes säästä juuri mitään.
Omissa projekteissani en ole satsannut prameiluun senttiäkään mutta varmistuksen varmistuksiin sitäkin enemmän. (johtunee synnynnäisestä vainoharhaisuudesta )
Verkkoja laitoin reilusti limittäin. Väliseinien ja rivinteerausten alle tuli lisärautoja. Ja vielä niitä säteittäisiä nurkkiin. Käpristymistä ei tapahtunut mutta pieniä halkeamia tuli.

Minä tuossa edellä koitin vain pohdiskella perusteita sille, että minkä suuntaisesti niistä raudoista olisi eniten hyötyä jos meinataan käpristymistä vastustaa.

Tässäkin asiassa on taas se perinteinen maallikko-remppaajan ongelma, että täysin päinvastaisia neuvoja satelee ennen hommaa ja varsinkin jälkeenpäin
Tähän kun vielä yhdistetään enimerkiksi meikäläinen luupää, joka ei usko mitään pelkästään sillä perustelulla, että "näin on aina tehty" tai "näin kuuluu tehdä".
Kaikki täytyy selittää harjateräksestä vääntämällä.
Kuten nyt olisi mielenkiintoista kuulla se mekanismi millä ne reunan suuntaisesti kulkevat raudat estävät reunan kohoamista. En siis väitä, etteivät ne sitä tekisi mutta en vain oivalla miten. Osaako joku selittää?

[Hower]

Pesuhuoneen ja saunan valuun laitoin pelkän verkon, en laittanut myöskään ns. irrotuskaistaa reunoille vaan betonimassa tuli reunoiltaan suoraan vasten vanhaa rivinteerausta. Jostain syystä ei käpristymistä tapahtunut ollenkaan.

[ibix]

se reuna käpristyy sen takia että reuna pääsee kuivumaan nopeammin kuin keskusta ja kuivumisesta seuraa kutistumaa, joka tapahtuu suhteessa eniten lähellä laatan ulkoreunaa.

jos unohdetaan täyteaine eli hiekka ja kivet, niin laatta muodostuu pienenpienistä toisiinsa liimautuneista palikoista(sementtikiteet) ja niitten välissä olevista aukoista (vesihuokoset) jotka on vierekkäin. kiteet pitää kiinni toisistaan kun vesihuokoset alkaa tyhjenemään vedestä ja kutistumaan.

harjateräksen harjakset on olemassa sitä varten että teräs lukittuu kunnolla betoniin. teräs on myös tosi lujaa vetolujuuden puolesta eli jos terästangon päistä repii, niin saa olla teräsmies että mitään periksiantamista tapahtuu teräksen puolella.

eli harjateräs toimii siinä reunassa betonin sisässä pituus-suuntaansa nähden ankkurina betonille joka pyrkii kutistumaan ja ikään kuin painumaan kasaan reunan suuntaisesti. Pointti on siis että se betonin kutistumisliike tapahtuu sen laatan reunan suuntaisesti ei vertikaalisesti vaikka yksi epätoivottu lopputulos on laatan mutkautumnen nimenomaan vertikaalisesti.

seinän tartunta teräkset kannattaa tehdä pyrötangosta (RST koska ei ole seinään valettu sisään). minä olen aina kuvitellut että niillä lähinnä tasataan laatan päälle tulevia kuormia? varmaan ne auttaa myös kupruiluun?

[piippo]

http://www.betoni.com/default.aspx?intObjectID=8417

Tuossa myös vähän asiasta.

[ibix]

http://www.betoni.com/default.aspx?intObjectID=8417

Tuossa myös vähän asiasta.

joo tuohon voi myös aika varmasti luottaa että on oikein.

[tessu]

No meille sanoi sukulainen joka on rakennusdiplomi insinööri noista valuhommista seuraavaa,valettiin pihatallin lattiaa että seiniin EI SAA laittaa tartuntoja lattiasta muuten liikkuminen vie molemmat mennessään ja olikohan se että 6m on pisin valu ilman välisaumoja?
Noin se tehtiin ja ei ole laatta liikkunu,mutta seinät KYLLÄ liikkuu kun kivijalkoja ei korjattu ja hyvä oli että ei tehty kiinni seinään!!
Miten sitten lie talossa paha sanoa? mutta kun tuon liikkumisen olen nähny niin en kyllä itse uskaltais kiinteää tehdä näin vanhaan taloon!
Tuli muutes mieleen että onkos se aina noin että reunoilta nousee? mitäs jos se vaikka keskeltä laskeekin jostain syystä,eli painuu?
Mene ja tiedä kun noita en itse ole tehny paljoakaan?

[villelap]

Katselin tossa meidän viikonloppuna lokakuussa valettua laattaa ja kyllä siinä hiukan on nurkat kohonneet vaikka noi 8mm raudat kiertää reunat. Lisäksi oviaukon kohdalla halkeama vaikka siinä oli verkot limissä ainakin ruudun verran ja hyvin surrattu kiinni. Kyseessä on siis lajennusosan välipohjapintalaatta (8cm paksu) joka on valettu 30mm finnfoamin päälle. Tämän alla on 15cm liittolaatta. Kuivuu siis vain ylöspäin. Jälkihoitona oli muovit viikon verran.

Taitaa olla siis mahdotonta valaa laattaa joka ei käyristy jos ei molempiin suuntiin pääse kuivumaan.

[kappalainen]

Kuormituksista ja alustan muodonmuutoksista (painumat, puutteellinen pohjan tiivistys) syntyvä halkeilu voi johtua esim. suunnitteluvirheistä tai virheistä alustan tiivistyksessä. Liikunta- ja kutistumissaumojen läheisyydessä laatan reunat ja nurkat nousevat koholle, koska lattia kuivuu yleensä pintaosistaan nopeammin kuin laatan alapinta. Näissä kohdin laattaan syntyy halkeamia jo varsin pienillä kuormituksilla, jos rakennesuunnittelussa rakennetta ei ole mitoitettu kestämään em. kuormitustilannetta. Halkeamien leveys nurkkien noususta riippuen voi olla suuruusluokkaa millimetri tai enemmän.

LAINAUS:
http://www.rakennustieto.fi/lehdet/rake ... kmnYK.html

[PTM]

Mielenkiitoista seurata, meille tuli valu viime perjantaina, heti lauantaina laitin muovit.
Reunoille en laittanut kiertään rautaa. Noo mitä sillä jos vähän halkiaa tai nousee tai jotain. Tasotteetkin on keksitty.
Lattian ajattelin muutenkin vasta laatoittaa 4kk päästä.