Fuktisol saven päälle?

[DonM]

Itse olen pähkäillyt tätä kaivannon syvyyttä juuri siksi, että sukulaismiehen rintamamiestalossa Oulun seudulla notkahti yksi kulma salaojia kaivettaessa. Eli kaivettiin reilusti koko talo ympäri, jonka jälkeen joku kulmista oli vajonnut. Ilmeisesti syynä oli maaperän lisäksi heikko perusmuuri, joka oli tuttuun tapaan tehty "säästöbetonista". Joutuivat valamaan uutta anturaa ja sitten kai tunkkailemaan kulmaa oikeaksi.
Meillä on onneksi tehty erittäin jyhkeät anturat myös väliseinien alle, joten kantavia osia on kyllä mukavasti myös ulkoseinän lisäksi. Täytyy kuitenkin malttaa olla kaivamatta syvemmälle sisäpuolelta ennen kuin saan ulkopuolet kuosiin.
Mutta ilmeisesti eristyksen toimivuuteen, yms. tuo eristeen alapinnan taso ei merkittävästi vaikuta? Vai häh?
Tosiaan lävähti juuri kuorma salaojittavia pihaan ja huomenna tulee kaivuri. Ilmoittelen, jos löydän homman jälkeen taloni metriä syvemmältä!

[Kuvaja]

Terve!
Sotkeudeun tähän ketjuun, kun menee sen verran lähelle omaa touhua.

Puran tällä hetkellä saunan, pesuhuoneen ja pukuhuoneen betonilattioita. Eli laattaa. Saunassa on vanha, mutta hyväkuntoinen pata, jonka ajattelin säästää. Toisin sanoen, en pura lattiaa padan ja kiukaan alta. Valu, pintavalun kanssa 15-20cm. Väliseinät ovat tehty tuosta jo mainitusta vanhasta poltetusta tiilestä, enkä halua niitä purkaa. Eli nyt olen valun hakannut pois ihan väliseinää hipoen (työ tosin kesken).

Ajatuksia ja vinkkejä kaipaan.

Muuten en purkuhommiin olisi ryhtynyt, mutta edellinen omistaja ehti purkaa paneloinnit. Ja syksyllä uusittiin muuhun taloon lämmitys ja viemäröinti. Joten nyt uusin viemäröinnin myös saunan ja pesutilojen osalta. Lattiaan tulee vesikiertoinen lämmitys. Muualla talossa on patterit, mutta tuonne ajattelin laittaa lattialämmityksen (kaukolämpö ja vaihdin sopivasti vieressä ja sopivaa putkea jäi yli...) Tilat ovat n. 5 + 5 +3 neliötä. Pohjana savi. Suunnitelmissa osin helppouden ja osin kustannusten takia fuktisol (tai vastaava).

Kysymys yksi.
Jos tasaan pohjan, laitan suodatinkankaat, fuktisolin, suodatinkankaan ja raudoituksen (johon vesikierron putket kiinni), niin mitä suositellaan fuktisolin paksuudeksi, kun käytetään lattialämmitystä? Lämpönä pidettänee jotain +14 ja 17 välillä. Ainakaan toistaiseksi pintaan ei tule laattaa ja suihkuttelu tapahtuu kaapissa.

kysymys kaksi.
Vanhassa valussa ei ollut rauodoitusta. Haljennut se ei ollut silti. Pitääkö säästettävät osat lattiasta tehdä pinnaltaan suoriksi ja tasaisiksi, että eristeen saa sitä vasten, vai kuinka toimin? Pitääkö nämä vanhat osat sitoa uuteen? Esim. poraamalla ja raudoittamalla? Ulkoseinän osalta homma on helppo, mutta väliseinät ehkä vähän haastavammat? Tuo "retkipatja" kuullostaa sopivalta ainakin ulkoseiniä vasten, mutta tosiaan miten ne väliseinän alla olevat palat?

Pahoittelen sekavaa aloitusta, mutta ei ole minun osaamisaluetta.
Kiitos.

[Hyrskylä]

Näin äkkiseltään tuli mieleen, että taitaisi olla viisaampaa purkaa myös ne vanhat välisenät ja kaikki lattia pois. Näin saat yhtenäisen kokonaisuuden ja eristeet myös väliseinien alle!

Kuva voisi avata asiaa hieman lisää..

[Kuvaja]

Fiksua olis luultavasti purkaa ja kasata uusiksi. Yrittäis nätisti naputella rappauksen, levyt ja tiilet irti. 2-3 seinää pitäs purkaa. Tulee vain laiskalle lisää hommaa ja saunominen siirtyy taas... noin niinku muuten tuntuu turhalta, kun ei ole tarkoitus vesieristettyä kaakelikylpylää tehdä. Laiskuutta.

[Juha_P]

200mm eritettähän ne suosittelee mutta ainakin minä tyydyin 100mm:n vastaavilla lämpötilahaaveilla.

Seinän vierustat ole mikään ongelma. Erotuskaistaa vaan seinää vasten.

Mutta se uuden ja vanhan lattian rajapinta.
Onko se vanha lattia niin paksu ja jämerän oloinen, että sinne voisi kuvitella poraavansa vaakaan 8mm reikiä joihin saisi 6mm raudat ankkurointimassalla kiinni?
Meinaan ohuempi laatta äkkiä halkeaa, jos ei poratessa niin myöhemmin.

Mitäs jos sen kiukaan ja padan alusen jättäisi hiukan korkeammalle. Suoristaisi reunan vaan timanttilaikalla ja valaisi uuden lattian pari senttiä alemmas ilman raudoilla sitomista. Siihen rajapintaan tietysti tulee halkeama mutta haittaako se jos siinä on pikku kynnys kumminkin?
Olisi helpompi tehdä kaadotkin uuteen lattiaan kun ei tarvitsisi millilleen huomioida sitä vanhan lattian korkoa.

[jokihuoko]

Näin äkkiseltään tuli mieleen, että taitaisi olla viisaampaa purkaa myös ne vanhat välisenät ja kaikki lattia pois. Näin saat yhtenäisen kokonaisuuden ja eristeet myös väliseinien alle!

Nimenomaan... jos Kuvaja purkaa noin pientä kellaria kuitenkin, olisi silkkaa hulluutta jättää kunnon kapillaarikatkot ja eristeet pois osasta kellaria. Kun alkaa jälkikäteen korpeamaan niin sitä ei enää jälkeenpäin korjata. Sitäpaitsi kuulostaa muutenkin hankalammalta tehdä osin vanhaan kiinni kuin kokonaan uusiksi. Kannattaisin siis todellakin kokonaan purkua... nykymatskuilla niitä väliseiniä on suht helppo tehdä uusiksi. Itse purin kaikki väliseinät jotka eivät kantaneet mitään, eikä kyllä kaduta jälkikäteen vaikka olikin vaivaa :)

[Kuvaja]

200mm eritettähän ne suosittelee mutta ainakin minä tyydyin 100mm:n vastaavilla lämpötilahaaveilla.

Seinän vierustat ole mikään ongelma. Erotuskaistaa vaan seinää vasten.

Mutta se uuden ja vanhan lattian rajapinta.
Onko se vanha lattia niin paksu ja jämerän oloinen, että sinne voisi kuvitella poraavansa vaakaan 8mm reikiä joihin saisi 6mm raudat ankkurointimassalla kiinni?
Meinaan ohuempi laatta äkkiä halkeaa, jos ei poratessa niin myöhemmin.

Mitäs jos sen kiukaan ja padan alusen jättäisi hiukan korkeammalle. Suoristaisi reunan vaan timanttilaikalla ja valaisi uuden lattian pari senttiä alemmas ilman raudoilla sitomista. Siihen rajapintaan tietysti tulee halkeama mutta haittaako se jos siinä on pikku kynnys kumminkin?
Olisi helpompi tehdä kaadotkin uuteen lattiaan kun ei tarvitsisi millilleen huomioida sitä vanhan lattian korkoa.

"Helposti" saa sen 8mm reijän.

Korkeuden suhteen ei ole suurta ongelmaa. Vanha valu oli kaikkineen n. 20cm ja huonekorkeus 220. Joten vähän kun rouhaisee lapiolla, menisi se 200mm:äkin. Hintaa vain tulee tuplasti 100mm:n. ehkpä se oli se 150. Vai fuktisol 100mm + 50mm finnfoam?

Joo, se ajatus oli kiukaan alusen kanssa.

Näin äkkiseltään tuli mieleen, että taitaisi olla viisaampaa purkaa myös ne vanhat välisenät ja kaikki lattia pois. Näin saat yhtenäisen kokonaisuuden ja eristeet myös väliseinien alle!

Nimenomaan... jos Kuvaja purkaa noin pientä kellaria kuitenkin, olisi silkkaa hulluutta jättää kunnon kapillaarikatkot ja eristeet pois osasta kellaria. Kun alkaa jälkikäteen korpeamaan niin sitä ei enää jälkeenpäin korjata. Sitäpaitsi kuulostaa muutenkin hankalammalta tehdä osin vanhaan kiinni kuin kokonaan uusiksi. Kannattaisin siis todellakin kokonaan purkua... nykymatskuilla niitä väliseiniä on suht helppo tehdä uusiksi. Itse purin kaikki väliseinät jotka eivät kantaneet mitään, eikä kyllä kaduta jälkikäteen vaikka olikin vaivaa :)

Kellari itessään on n. 120 neliötä. Muutoksia teen vain tuon mainitun alueen osalta.
Nykymatskuilla ei ole tarkoitus tehdä seiniä jo sen takia, että se maksaa. Tällä hetkellä pakko säästää kaikki, mitä ei ole välttämätön uusia/purkaa. Tosin vähissä on ne kohteet, kun edellinen omistaja purki lähes kaikki pinnat...

Yksi syy purkuun on viemäreidein uusinta. Saunassa ei ollut kaivoa ollenkaan ja vanhat valurautaputket makaa hiekka/savimaassa.

Yritän kuvantaa tilanteen kun vain joudan.

[Juha_P]

Vai fuktisol 100mm + 50mm finnfoam?

Ei finnfoamia jatkeeksi vaan EPS.
Finnfom on sama kuin muovikalvo. Katkaisee suotta kuivumistien alaspäin.
EPS toimii betonin ja fuktisolin välissä päästäen lattian kuivumaan maatakin kohti.

[Kuvaja]

Vai fuktisol 100mm + 50mm finnfoam?

Ei finnfoamia jatkeeksi vaan EPS.
Finnfom on sama kuin muovikalvo. Katkaisee suotta kuivumistien alaspäin.
EPS toimii betonin ja fuktisolin välissä päästäen lattian kuivumaan maatakin kohti.

Ok. Entä paksuudet? Jos tavoitellaan järkevää/riittävää eristystä lämpötaloudellisesti.

[Juha_P]

Ok. Entä paksuudet? Jos tavoitellaan järkevää/riittävää eristystä lämpötaloudellisesti.

Emmää tiedä.
Ennen oli suositus 100mm. Nyt 200mm kohta kai 1/2m. Eristekauppa se on joka kannattaa...
Vai kuinka se vanha sanonta meni?

Olisko tossa 100mm salaojittavaa + 50mm eps järkevä, tai vaikka 100mm EPS jos jaksaa kaivaa ja ostaa.


Mulle riitti pelkkä 100mm funkkaria ja 14m2 saunaosaston lattialmmitys on nyt 8kk aikana kuluttanut n.1000kWh energiaa.
Suurin osa talosta on eristetty 100mm purukerroksella, jonka takana on parhaimmillaan -30'C. Siihen suhteutettuna toi on ihan hyvä.

ps. Näkyy muuten Isodränin sivuilla olevan ohjeena 100mm.
http://www.isodran.fi/kayttokohteet/maa ... onilaatan/

[Matti Alander]

Isodränin kotisivujen ohje on vanhentunut, tiedon lisääntyessä kuvatkin ovat viime vuosituhannelta. Lisäksi kyseessä ei ole lattialämmitys versio, joka vaatii vieläkin enemmän eristystä.
Teksti on käännetty Ruotsista Suomeksi jo vuosia sitten. Toimintaan liittyvä teksti pitää hyvin paikkaansa.
Mikäli lattialämmitystä ei tule riittää 100 mm, mutta aina on eduksi paksumpi eristys ja suurempi lämpötilaero. Lattialämmityksellä miniminä voisi pitää 150 mm ja suositeltavana 200 mm solupolystyreeniä.

[Hyrskylä]

Vielä tuosta uuden ja vanhan betonilattian liittymäkohdasta. Meillä piikattiin kellarissa lattiat auki reilu puolet lattiapinta-alasta, johon tehtiin sauna,ph,khh,pukuhuone ja aula. Loppuosa eli takkahuone ja varasto jäivät alkuperäiseksi lattioiden osalta. Uusi lattiapinta jäi pari senttiä alkuperäistä lattiapintaa alemmaksi. Mitään rautoja en porannut vanhan lattian reunaan. Kannattaa vain muotoilla vanhan lattian reuna hyvin kivilaikalla jotta siitä saa lopuksi siistin näköisen ja eristeet hyvin puskusaumaan. Meillä muuten "vain 100mm Fuktisolia lattialämmityksen kanssa, koska enempää ei mahtunut. Huonekorkeus tällä hetkellä aikalailla 200cm.

[Matti Alander]

Ei siitä 100 mm paksuudestakaan välttämättä mitään katastroofia tule, on aina parempi kuitenkin kun ei mitään.
Maaperän lämpiämiseenkin vaikuttaa monta tekijää: Maalajit, absoluuttiset kosteusmäärät, kuinka syvällä maaperässä talo sijaitsee, käytettävä lämpötila lattiassa, keskilattia lämpiää n. pari astetta reunoja enemmän.
Ongelmahan monasti on huonekorkeus, jonka kanssa joudutaan kikkailemaan. Hyvä kapillaarikatko myös auttaa asiaa, sekä höyryä läpäisevät pinnoitteet.
Muovimattoa lattiassa voisi verrata muovikalvoon maan päällä ja jokainen meistä tietää miltä sen alla näyttää. Lämmöneristeellä tätäkin tilannetta voidaan parantaa ja höyryt pysyvät maaperässä paremmin.
Ohuilla huonosti eristävillä eristeillä myös energiaa häviää lattialämmityksessä merkittäväst ja pidemmän päälle velottaa lompakkoa. Onhan hommassa eristeitä käytettäessä myös vihreitä arvoja ja ympäristö kiittää.
Suomen rakennuskanta uudistuu prosentin vuodessa ja pelkällä uudisrakennusten energian kulutus määräyksillä ympäristön säästö on kovin hidasta.

[Juha_P]

Ei siitä 100 mm paksuudestakaan välttämättä mitään katastroofia tule, on aina parempi kuitenkin kun ei mitään.

No ei tule katastrofia kun ottaa huomioon mun tapauksessa sen, että kellaria ei ole tarkoituskaan pitää huonelämmöissä.
Lattiaa lämmitetään vain sen verran, että se kuivuu ja siinä viitsii paljasjaloin pesytyä.
Ennen täällä oli lattialämmitys ilman mitää eristettä. Jossain ketjussa mulla oli seurantatiedot noista energiankulutksistakin ennen ja jälkeen.

Eri asia on jos kellaria lämmitetään täyteen huonelämpötilaan pelkällä lattialämmityksellä. Tottakai silloin kannattaa eritää enemmän jos vain mahtuu.

[Hower]

Muovimattoa lattiassa voisi verrata muovikalvoon maan päällä ja jokainen meistä tietää miltä sen alla näyttää.

Ei nyt ihan näinkään.
Maan päälle levitetylle muoville tapahtuu seuraavasti: varsinkin kesällä maaperä lämpiää päivän aikana vähintäänkin pinnastaan ja yöllä ilma/muovi on viileämpi kuin maaperä. Maassa oleva kosteus kondensoituu muoviin pisaroiksi eikä tietenkään kuivu mihinkään. Samaa kastetta näkyy nurmikossa (heinistähän se kosteus haihtuu). Toisekseen maanpinta koostuu yleensä orgaanisista aineista, jotka homehtuu/mätänee muovin alla.
Sen sijaan huonostikin lämpöeristetty laatta/muovimatto on normaaleilla sisälämpötiloilla aina lämpimämpi kuin maaperä. Tässä nyt oleteaan ettei lämpöeristämätöntä laattaa/maaperää lämmitetä voimakkaasti vesikiertoisella lattiaputkistolla. Tuota muovi/pressuilmiötä (kastekastumista) ei siis tapahdu.
Sinänsä muovimatto ei ole mielekäs valinta eristämättömään ja kapillaarikatkottoman laattaan.