Fuktisol saven päälle?

[Juha_P]

Mutta sen se muovimatto tekee, että jos maaperä laatan alla on kovin kosteaa ja laatta nostaa kapillaarisesti vettä, niin matto estää lämmenneen laatan haihduttamasta ylöspäin.
Näin oli meillä saunan porstuassa ja maton alla oli lits läts vettä kun se poistettiin.
Siis niin paljon, että luulin sitä vuotavan jostain mutta kyllä se betoni vaan kuivui kun oli pari viikkoa ilman mattoa.
Hellekelillä se oli märkä alta ja päältä kun yläpuoli kondensoi ja alapuoli kastui kapillaarisesti.
Tässä tilassa ei ollut lattialämmitystä. Yök muovimatot kellarissa.

Meni vähän kauas aiheesta.

[Matti Alander]

Kosteustekniset asiat ovat monimutkaisia, koska ovat aina monen tekijän summia ja kaikki vaikuttaa kaikkeen. Vertaamalla lattiaa maan päälle levitettyyn muovikalvoon, pyrin yksinkertaistamaan asiaa ymmärtämisen helpottamiseksi.
Muovimatto estää kosteuden siirtymistä betonilaatasta, mutta samalla se pyrkii kapillaarisesti siirtymään väli- ja ulkoseiniin. Lisäksi se nostaa rakenteen huokoisalipainetta tehostaen kapillaarisuutta.

[Kuvaja]

Ja muutama epäselventävä kuva minun tilanteesta.
https://www.dropbox.com/s/2chytwe5qkfls3p/IMG_8196.JPG
https://www.dropbox.com/s/6h7jelkv1b3i3mi/IMG_8197.JPG
https://www.dropbox.com/s/emezu2ogorsafbz/IMG_8198.JPG
https://www.dropbox.com/s/qp9mjgiytgl8qjy/IMG_8200.JPG

Eristyksen suhteen ei kai auta kuin ottaa paperi käteen ja alkaa laskemaan kustannuksia. Eli mitä maksaa lattian uusiminen/neliö. Kuinka merkittävästi nostaa hintaa esim. fuktisoli. Uusittava lattiapinta (en ole tarkistusmitannut) on varmaan 12 neliötä. Raudoitus ja rällit maksaa jotain ja eristys ja kapilaarikatko (suodatuskankaineen) maksaa jotain. Tiedän, että hinta ei ole valtava jos vertaa uuden 300-400.000 maksavan talon rakentamiseen, mutta siksi juuri värkkään vanhan talon kanssa, että sellaista summaa ei tililtä löydy. Ja kun on uusittava on kaikki muu, paitsi kellarin seinät ja runko, niin maksettavaa tulee muutenkin...

[Kuvaja]

Miltäs tälläinen kuullostaisi.
Tosiaan haluaisin ne väliseinät säästää. Ja eristyskin laitetaan lähinnä lattialämmityksen takia. Aikaisemmin oli puhetta vanhan ja uuden laatan yhdistämisestä.
Kuinka suuria ne mahdolliset liikkumiset on? Eli jos poraisin rautaa saunan ja pesuhuoneen väliseinän alla olevan laatan kappaleen läpi ja näin liittäisin ne yhteen (yht. n 8-9 neliötä.). Ei jäisi seinä vain hiekan päälle. Pukuhuoneen taasen liittäisin osaksi muuta kellaria (pukuhuone n. 3 neliötä.


https://www.dropbox.com/s/2chytwe5qkfls3p/IMG_8196.JPG
Kuten kuvasta näkyy, vanha valu oli paksu. Onko mitään järkeä tehdä ulkoseinien vierestä niin, että jättää seinien vierestä n. 20-30 cm purkamatta (purkaa vain pintavalun), laittaa irrotuskaistaa vaakatasoon ja vielä vanhan laatan päälle ja valaa uuden laatan tämän päälle. Eli tulisi valut hieman limittäin? Ymmärsikö joku?

[Kuvaja]

Jatkan monoloogiani.
Ensimmäinen kysymys. Miten nämä kellarilliset talot on aikoinaan (-48) tehty? Kysymys, joka olisi pitänyt kysyä ennen aloittamista...
Oletin, että seinien alla olisi laajempikin anturi, mutta näyttää, että seinät seisoo "kivien" päällä. Kuva siitä, mitä seinän alta/vierestä löytyy, kun purin lattian yhdestä tilasta ulkoseinään asti.
https://www.dropbox.com/s/sf77e0hs7wpk6m8/IMG_8202.JPG
https://www.dropbox.com/s/xk5pd6lacmcwbah/IMG_8203.JPG
Tämä tarkoitanee sitä, että ilmeisesti kannattaa purkaa tuo sauna/pesuhuone-nurkka ulkoseiniin asti, ennen uuden lattian valua. Sillä betonikaistaleella ei liene mitään merkitystä, kun se ei ole anturassa kiinni?

[Juha_P]

Liikkeistä:

Vanha lattia tuskin liikkuu enää mihinkään mutta uusi lattia painuu ajan saatossa (millejä?) kun eristeet painuvat vähän ja betoni myös kutistuu kuivuessaan eli siihen liitoskohtaan pyrkii syntymään pieni rako ja korkeusero.

Kyllä munkin mielestä voit purkaa ulkoseiniin asti kunhan et häiritse niiden seinien alla olevien kivien harmoniaa.
Alkuperäinen lattia on melko varmasti valettu vasta seinien valamisen jälkeen.
Vuonna -48 eli pahimman sementtipulan ainaka tehdyissa taloissa kunnollinen antura taitaa olla ylellinen harvinaisuus.

Jotenkin tuntuu, että jos antaisi sen väliseinänkin seistä rauhassa niin kuin se on tottunut olemaan ja valaisi vaan viereen uuden lattian ilman raudoilla sitomista.
Jostain niiden rakenteiden pitää päästä elämään ja jos ei ole järjestettyä liikuntasaumaa niin ne järjestää sen itse.

[jokihuoko]

Liikkeistä:

Vanha lattia tuskin liikkuu enää mihinkään mutta uusi lattia painuu ajan saatossa (millejä?) kun eristeet painuvat vähän ja betoni myös kutistuu kuivuessaan eli siihen liitoskohtaan pyrkii syntymään pieni rako ja korkeusero.

Kyllä munkin mielestä voit purkaa ulkoseiniin asti kunhan et häiritse niiden seinien alla olevien kivien harmoniaa.

Samaa mieltä, tsekkaa mahdollisuuksien mukaan pohjaveden korkeus niin, ettet pura matalan pohjaveden aikana ja sitten istu kellarissa sydän sykkyrällä ihmettelemässä huuhtoutuuko anturan alta hiekat/savet pois.

Ei sitä vanhaa lattiaa kannattaisi oikein uuden valun alle jättää, mutta sortumavaaraakaan ei kannata vähätellä. Kuten joku on todennut osuvasti, kompromissihommia nää rintsikkaremontit usein on... joskus oman mielenrauhan ja tyyliseikkojen välillä taiteillen. Ite oon pitänyt rajana sitä että kaikesta pitää kehdata ottaa kuva ja näyttää talon tulevalle ostajalle =)

[Kuvaja]

Kiitoksia neuvoista!
Sain purettu yhdestä tilasta lähelle muuria. Ei ole tietoa minkä päälle piipu on rakennettu, mutta joitain raudoituksen tapaista alkoi tulla vastaan. Pidemmälle ei ole tarve mennäkkään, kun seinä tuli vastaan. Väliseinien alle en ole uskaltanut mennä vielä. Ulkoseinien vierellä ja kantavan seinän vierestä olen purkanut. Molempien alta löytyi jonkinlainen antura. Kasasin hiekkaa seinien viereen, jos rajais vähän valumista.
Vuosi tässä kohta oltu. Hiekka oli kosteaa, mutta ei märkää. Veden suhteen pohjavettä hankalampi on kunnan viemärin rajallisuus (ikä+kunto).
Seuraava pykälä on mittailla tulevan lattian korko ja valita sopiva eriste+kapilaarikatko. Hieman mietyttää lecasalaojittavapapana. Viemäröinnit pääsen uusiman kun vain käyn putkiliikkeessä.

Miten muuten vesikiertoinen lattialämpö? Miten putket nostetaan valusta ylös. Tuo pesuhuone/sauna ainut paikka johon moinen tulee. Ei laiteta lämpötila-anturoita ja härpäkkeitä. Pelkkä säädettävä termostaatti.

[jokihuoko]

Kiitoksia neuvoista!
Seuraava pykälä on mittailla tulevan lattian korko ja valita sopiva eriste+kapilaarikatko. Hieman mietyttää lecasalaojittavapapana. Viemäröinnit pääsen uusiman kun vain käyn putkiliikkeessä.

Miten muuten vesikiertoinen lattialämpö? Miten putket nostetaan valusta ylös. Tuo pesuhuone/sauna ainut paikka johon moinen tulee. Ei laiteta lämpötila-anturoita ja härpäkkeitä. Pelkkä säädettävä termostaatti.

Mä valitsin tuon salaojittavan eristeen; laitoin 100-200 milliä (yleensä 200 mutta tapauskohtaisesti piti tinkiä pikkutiloissa 100mm:iin). Olen ollut tyytyväinen, etenkin tapsamyrsky sähkökatkoksineen aiheutti sen että kellarin eristeet lillui vettä ennen valua kun pumppu ei toiminut. Kuivui pois, otin raudoitukset pois, vilkaisin alle eikä mitään ongelmia... vesi lähinnä tiivisti hiukan pohjaa. Jos päädyt salaojittavaan eristeeseen, niin MUISTA suodatinkangas myös eristeen ja raudoituksen väliin, muuten menee salaojittavuus hukkaan. Meillä eristeiden asentaja olisi laittanut ilman kangasta :O

Vesiputket tuli surrauslangoilla kiinni raudoitukseen ja raudoitus nostetaan vaikka sellaisilla mustilla muovisilla "kääkäleillä" ylös valun pohjasta. Tee alusta lähtien pohjasta tarpeeksi tasainen (eristeen pinnassa +-1cm on hyvä suuntaa-antava heitto mihin voi jo hyvin valaa) niin putket eivät nouse liian ylös tai jää liian alas.

Laser on äärimmäisen hyvä apu siinä pohjan teossa, esim. K-raudasta http://www.bosch-do-it.fi/boptocs2-fi/H ... /index.htm maksaa vain 60€ tms. Sen voi laittaa kätsysti oikean koron päälle, laserin vaakaviiva on vain 2,5cm pinnan tasosta joten esim sormeen piirtyvällä laserviivalla saa haarukoitua koron riittävään tarkkuuteen.

Sitä harjateräsverkkoa voi tosin putkineen jälkikäteen vielä väännellä, ja joutuukin sillä joku kävelee kuitenkin eristeestä ylös nostetulla verkolla niin että se vääntyilee.

Eipä mulla muuta, pohjatietojasi tuntematta tuli tällaisia mieleen näin kahvitunnin ratoksi.

[jokihuoko]

Pelkkä säädettävä termostaatti.

Ja tää termostaatti muuten tulee (ja kannattaa) nykyisin laittaa vaihdettavaksi, ts. suojaputkea ei kannata unohtaa johon voi vaihtaa anturin helposti... ainakaan mun termarissa ei tullut tuota suojaputken asennussarjaa putkineen, messinkisine lämpöä johtavine päineen vaan se piti ostaa eriksen.

[jokihuoko]

Onko kellään tietoa tai jopa linkkiä yhteenkään tapaukseen, jossa rintamamiestalon kellari olisi kyykännyt salaojien tekemisen yhteydessä tai sen jälkeen?

Tämä pisti silmään kun silmäilin vanhaa ketjua; meitin talossa oli aikoinaan sortunut koko talon kulma, ei edes kellaria tuolla nurkalla. Salaojittajat olivat ahneuksissaan kaivaneet syvälle ja talon kulman ympäri ulkopuolelta, ja säästöbetonimuuri oli pettänyt kulmasta ja rajusti. Onneksi kellekään ei käynyt mitään. Sisäpuolelle tuskin retkahtaa niin herkästi kellarihommissa kun sisältä kaivetaan.

[Kuvaja]

Kiitoksia jokihuoko!
Aika pitkälti tämä on suunnitelma. Suodatinkangas tulee tosiaan pohjalle ja eristeen päälle. Ja nostan varmaankin vielä reunoilta eristeen päälle. Ja toki irrotuskaistale tulee myös.

Termostaatiksi olisi tarkoitus laittaa "normaali" huonetermostaatti. Ei ehkä paras vaihtoehto, mutta toiminee tuossa kohtaa. Termari tulee pukuhuoneen puolelle (pukuhuoneesta mennään pesuhuoneeseen josta mennään saunaan. Käsin säätämällä lämpömittarin kanssa saanee tuonkin toimimaan, ilman virallista "lattialämpötermaria".

Pitääkö lattialämpö putkien ylösnostossa olla jokin erityis systeemi, ettei laatta murrun putken vierestä tai putket muuten ole vaarassa. Ja onko joku senttimäärä, mitä putkien noston pitää olla seinästä?

[jokihuoko]

Pitääkö lattialämpö putkien ylösnostossa olla jokin erityis systeemi, ettei laatta murrun putken vierestä tai putket muuten ole vaarassa. Ja onko joku senttimäärä, mitä putkien noston pitää olla seinästä?

Pitää ne putket tosiaan nostaa valun läpi suojaputkessa. En muista että meillä olisi mitään tiettyä senttimäärää seinästä mainittu kun opiskelin lattialämmityshommia, kunhan ne saa nätisti taivutettua jakotukkiin ilman liian tiukkaa mutkaa. Jos saat kysyttyä LVIS-asentajalta joka kenties käy paikan päällä niin aina parempi... ite vetelin lvi-kouluopeilla putket ja lvi-asentaja sitten tarkisti asennuksen ja paineisti systeemin, mulla kun ei ole itsellä virallisia lvi-asentajan papereita mutta harrastusmielessä olen putkitutkinnon oppimäärän opiskellut 8)

Niin, ja jos huoneesta toiseen laittaa saman kierron eri laattoihin niin niiden huoneiden katkokohdassa/liikuntasaumassa on hyvä olla myös pätkät suojaputkea. Tai ylipäänsä sellaiseen kohtaan voi laittaa suojaputket josta arvelet jostain syystä laatan todennäköisimmin katkeavan. Taisin laittaa käytävälle suojaputket siihenkin kohtaan jossa viemäriputki menee "liian korkealla" valun poikki niin että eristettä ei ole lähes lainkaan mutta ympärillä 20cm, jos siitä katkeaisi. Mutta tää nyt menee jo hiukan hätävarjelun liioitteluksi, ei sitä laattaa katkeamaan valettu...

[Kuvaja]

Kiitoksia!
Tosiaan jos ne putket suojaputkessa ylös laatasta nostaa, ei laattaan pääse kohdistumaan juurikaan vääntöä. Suojaputkea löytyy muun putkituksen ajalta (viime syksy...), joten nätti laittaa sitä mm. ovien alituksiin. Putkari (naapuri) tulee tekemään liitokset. Hoitais kyllä muunkin osuuden, mutta empä taida noiden takia vaivata...