Sadevesijärjestelmä ja kattoturvaromppeet rintamamiestaloon?

[gretheline]

Millaisia sadevesijärjestelmä- ja kattoturvatuoteratkaisuja teillä on? Ihan kirjallinenkin selostus on erittäin tervetullutta, ja jos kuvia löytyy niin vielä parempaa!

Lähtökohtahan on meillä se, että talo on pääosin alkuperäiskuntoinen eli elintasopatteja tai kasari-ikkunoita se ei ole onneksi nähnytkään. Myöskään räystäskouruja ei ole, eikä salaojia, ja kallistuksetkin on vähän niin ja näin, ainakin etupihalla väärin päin. Lapetikkaat näyttää niin lahoilta että joka kolmas ja/tai jokainen rotevampi heppu kieltäytyy kauniisti katolle kiipeämästä. Lisäksi ne puiset tikkaat, joita pitkin sinne katolle kiivetään, noh kauniisti ilmaistuna ne kasvavat jäkälää. Lumiesteitäkään ei tietenkään ei ole, vesikattona on jyrkkä saumapeltikatto ja joka talvi sinne kertyy liki metrin kerros lunta joka sitten jysähtelee keväällä alas milloin sattuu ja mistä sattuu, ja meidän pihalla kuljeskelee yhtenään sellaisia korvaamattoman kallisarvoisia olentoja jotka eivät osaa varoa.

Tällä viikolla täällä Rataharjulla on käynyt kolme ränniäijää saapastelemassa ja ihmettelemässä sekä vihkoihinsa raapustelemassa, tarjoukset pyysin. Nuohoojan ja muiden katolla asiallisesti tai asiattomasti kekkuloivien turvallisuuden takia meille on syytä asennuttaa noin 6-metrinen kattosilta talon koillispäädystä piipulle. Ymmärrän sen tarpeellisuuden, yläpohjan lisäeristäminen ja katon maalaushommat edessä ja nuohoustarvekin kasvaa kun tulisijoja asennetaan lisää, mutta vietävä vieköön, hyvät ystävät ja kylänmiehet, kun nyt iski ahistus siitä miten se kattosiltahökötys yhdessä räystäskourujen ja syöksytorvien kanssa muuttaa julkisivua. Jos siis jollakulla on ehdotuksia sen suhteen miten kattosillan ja/tai sadevesijärjestelmän saa "naamioitua" rintamamiestaloon sopivaksi, kertokaa ihmeessä. Ja mikäli löytyy kattosilta asennettuna niin ettei se ole ihan ulkoavaruudesta rintamamiestalon katolle vahingossa tipahtaneen metalliromun näköinen, niin laittakaa kuvia.

Kiitän mitä hartaimmin jo etukäteen.

[Ves_ku]

Itselle laitoin juuri pyöreät kourut ja syöksyt ulkopuolisin kannakkein. Eihän ne ns. uudenmalliset ihan samaa mallia ole kuin vanhat pyöreät järjestelmät, mutta mielestäni sopii joka tapauksessa paremmin kuin se ns. kantikas jenkkimalli. Tosin se jenkkihän näissä taitaa tarkoittaa paikalla vedettyä yhtämittäista kourua, mutta kuitenkin. Alkujaanhan rintamamiestaloissa ei kummoisia sadevesijärjestelmiä ole välttämättä ollut, mutta nykyään vähänkin huolehditussa talossa ne on. Mielestäni ovat sellainen juttu joka talossa kuuluu ehdottomasti olla ihan jo seiniä ja sokkelia silmälläpitäen. Tietenkin jos oikeen perinteisen mallin haluaa niin jalkarännit olis komeet, mutta vaatii käytännössä katon uusimisen. Vanhaan saumakattoon niitä tuskin kannattaa teettää.

Lapetikkaiden tilalle otin juurikin saman 6 metriä kattosiltaa ja päätyyn uudet tikkaat. Vielä ovat asentamatta, mutta silta tulee kahteen tasoon niin, että toisella pätkällä piipulle ja toisella piipun ohitus paloluukulle. Hiukan ylimääräistä joutuu katolle laittamaan kun paloluukku on paremman kulkusuunnan puolesta piipun väärällä puolella. Uusia lapetikkaita en edes miettinyt. Kattosilta taitaa jopa olla pakollinen yli 1:8 kaltevuuden katoissa ja tässä taisi olla jokin lisäys kaksikerroksisuudesta. Tarkemmin en tiedä, että tarkoittaako silta vaatimus sitä, että se pitää olla ns. työalueella vai pitääkö koko kulku katolla järjestää siltaa pitkin. Vanhat puiset tikkaat olikin jo aikalailla vaihtokunnossa. Ihmettelen miten nuohooja niitä vielä keväällä suostui käyttämään. Itse en niille nimittäin uskaltanut mennä.

Otin kaikki tuotteet samalta toimittajalta ja samaan värikoodiin maalattuna. Tarkoitus on vielä ensi kesänä maalata katto samaan väriin niin eivät sitten niin pahoin hypi silmille. Ikäni oon asunut vastaavassa talossa kuin tämä omakin on ja siinä on aina sillat ja sadevesijärjestelmät ollut joten siinä mielessä olen sinut niiden kanssa.

Lumiesteitä ei toistaiseksi tullut kun kulku on talon päädyssä loivakattoisen kuistin kautta. Lisäillään jos tarve vaatii. Lisäksi olen hiukan varauksella suhtautunut lumiesteiden pysyvyyteen saumakatossa. Toki ne pysymään saa, mutta niitä joutuu laittamaan useampaan tasoon. Riittävällä määrällä katto alkaa muistuttaa enenmmänkin kiipeilytelinettä.

[villelap]

Kyllä ne pyöreet ja kantikkaat tehdään paikan päällä oikean mittaiseksi ettei saumoja tule kuin kulmiin. Pyöreet on paremmat eikä isoa hintaeroa. Kunnon ulkopuoliset kiinnikkeen niin putsaus helpompaa. Lisäksi ränni pitää olla niin asennettu ettei se toimi lumiesteenä, vaan että lumi tulee yli. Tässä joutuu pitkillä lappeilla miettimään miten laittaa ettei vesi mene kourun yli, eikä lumi tuo sitä alas.

Kyllä ne lumiestekiinnikkeet pysyy saumakatossa jos ne on oikein päin laitettu ja kiinnikkeet riittävän taajaan. Katto irtoaa alta ennenkuin oikein laitettu kiinnike. Eihän niitä sais edes myydä jos eivät pitäisi oikein laitettuna. Nehän olis hengenvaaralliset. Tästä juuri keskustelin kaverini kanssa joka laittaa työkseen rännejä ja lumiesteitä. Kerroin hänelle, että netissä liikkuu keskusteluja, että lumiesteet tulee alas. Tässä kohtaa ammattilainen oli sitä mieltä, että väärin asennettu jos lumieste tulee alas. Kiinnikkeet voi laittaa väärinpäin saumaan ja sellaisia tapauksia on tullut vastaan jossain. Toinen oleellinen asia lumiesteissä on se, että ne pitää olla koko matkalla ettei pieni pätkä pitele koko lappeen lumimääriä. Tämäkin on asennusvirhe joita näkee sillon tällöin.

Järki pitää tietysti olla kädessä ja jos katolla rupeaa metritolkulla lunta olemaan niin ei mikään kestä.

[Kuvaja]

Laitampa joutessani yhden yleiskuvan. Tuossa näkyy tikapuut ja lumieste. Syöksytorvet on pyöreät. Ikää näillä on riittävästi. Jotain noista pitäisi uusi. Vielä en ole päättänyt mitä. Lumieste on tuorein tapaus ja siinä ei ole mitään ongelmaa. Katolla olevat tikapuut ovat käytännössä kiinni vain yläpäästään ja alaosastaan pysähtyy noihin pystytyikkaisiin. Rännit kasvaa sammalta, joten ne pitäisi putsata. Tuolla katolla vain ei mielellään kiiku. On "normaalia" jyrkempi ja pudostu 5-8m....

Oho.. en sitten laittanutkaan.
No nyt:

[vesahy]

Minulla on ollut kohta parikymmentä vuotta Plastmon muoviset sadevesiromppeet. Toimivat edelleen mutta tulossa finaaliin, seuraavaksi pannaan sitten peltiä. Muovi haurastuu auringossa ja pakkasessa ja liimaukset pettävät. Sen jälkeen alkaa tulla hallitsemattomia vuotoja. Asennuksessa oli ongelmia kun ihan tavallisen rintsikan kattokkulmaan sopivia ripustuskoukkuja ei rautakaupan hyllyltä löydy. Jouduin niitä jonkin verran taivuttelemaan ja silloin koukun muovipinnoitus alkoi irrota ja siitä sitten alkoi ruostuminen.

[A13]

Meillä on entisen isännän kymmenkunta vuotta sitten laitattamat peltiset kulmikkaat räystäskourut, syöksytorvet ja tikkaat. Käsittääkseni kaikki ovat varsin yleisesti käytettyjä, asennusystävällisiä perusratkaisuja. Ja täytyy sanoa, että jos meillä joskus on tarve ja varaa uusia katto, niin mitään noista vedenvalutus- ja kiipeilytarvikkeista ei uudelleen taloon asenneta, ainoastaan syöksytorvet ovat tähän asti kestäneet vauriotta suomalaiset olosuhteet ja liukkaan peltikaton ominaisuudet: räystäskourujen sisäpuolisisa kannakkeita menee useita joka talvi ja alastulevat jäät vääntävät tikkaiden tukia, jotka ovat pelkällä puristusliitoksella kiinni tikkaiden pystyjuoksuissa.

Jos kattoa joskus uusitaan, niin meille tulee saumapeltikatto, kolmiorimatuetut jalkarännit ja tukevat, yhdeksi kappaleeksi hitsatut tikasrakenteet, jotka kiinnittyvät seinän runkopuiden kohdille vähintään kuudesta pisteestä.

[gretheline]

Ves_ku, paljonko romppeille suunnilleen tuli hintaa? Asensitko itse vai tilasitko myös asennuksen? Meille kun on suunnitteilla justiinsakin samankaltainen setti + lumiesteet, tänään tippui sähköpostiin ensimmäinen tarjous. Olisi hyvä kuulla vähän hintaluokkaa muiltakin jos olette kattosillatkin hommanneet, jotta tiedän missä kohti rupean tinkaamaan ja onko syytä tingata maailman tappiin (sellainen mahoton hinnoista tinkaaminen kaikkialla muualla paitsi tavan ruokakaupassa, se on rakennusmestari-isältä jo pienenä opittua ja nykyisin myös ammattitauti).

Minä jätän mielellään asentajien huoleksi sen että mihin kohti ja missä kulmassa räsystäskourut pitää asentaa. Ulkopuolisen kiinnikkeet valitsin, yhden firman mukaan hintaeroa kiinnikkeistä ei tule kuin noin satasen verran ja tiedän tasan tarkkaan että jos kourut olis vaikeasti puhdistettavissa niin ne jäis liian usein puhdistamatta. Se onkin jännä paikka miten katon koristukset tai rumistukset tuolla pysyvät, kevättalvella lumi tuli nimittäin alas hurjalla voimalla ja yhteen aikaan keväästä se roikkui valtavina jopa lähes metrisinä "lippoina" räystäiden yli kunnes rojahti suoraan alas. Se kun päivällä suli sen verran että liukui alemmas ja illan tullen jäätyi uudestaan niin että alapuolella eli kattoa vasten oli jäätä ja päällä paksu kerros märkää lunta. Nyt kesällä rankkasateiden aikaan taas hyvin näki sen miten vesi syöksyy räystään reunalle ja siitä kaarella alas. Jos siinä olisi viime talvena ollut jo asennettuna sellaiset kourut joihin tämän kesän rankkasateiden vesi olisi osunut niin ne ois tulleet keväällä rytinällä alas lumen mukana. Elikkä viime talven ja kevään perusteella ei kannata pistää koko räystäskouruja jos ei lumiesteitä asenneta samalla. Minä kysyin räystäsäijiltä, että pitäisikö niitä lumiesteitä noin isolla ja jyrkällä katolla olla kahdessa rivissä. Yksi tarjosi kahta riviä. Meillä ei ole räystäitä laudoitettu umpeen, joten yhden räystäsäijän mukaan tässä talossa lumiesteet saa hyvin ja tukevasti kiinni läpipulttauksella koko räystään läpi. Kuulemma silloin tulevat alas lumiesteetkin jos ne on väärin mitoitettu, ja kaksi riviä on tarpeen taloissa joissa on jyrkkä peltikatto ja umpeen laudoitetut räystäät jolloin lumiesteiden kiinnitystapa on toisenlainen.

Onko A13 niin että teidän ongelmalliset tikkaat on lapetikkaat?

Onko jollakulla foorumilaisella ollut pulmia kattosillan kiinnikkeitten kanssa? Meillä kulku katolle tulee päätyyn, siitä ylös lähes harjalle asti, ehkä lyhyt pätkä lapetikkaita ja sitten se 6m kattosilta. Nyt on puiset lapetikkaat kuistin harjalta piipulle ja irtotikkaat nojallaan kuistin räystästä vasten, jos samalla lailla laittais kiinteät tikkaat niin ikkunasta rupeaisi näkymään "kalterit". Päätyyn ne saa huomaamattomammin mutta se edellyttää sitten sitä pitkää kattosiltaa. Sen hökötyksen onneksi saanee asennettua tuonne rautatien puolelle jolloin se ei pahemmin näkyis kuin takapihalle... Täytyy kyllä silti sanoa, että on tässäkin vaihtoehdot, joko valtava kiipeilyteline katolle tai kalterit ikkunaan!

[A13]

Onko A13 niin että teidän ongelmalliset tikkaat on lapetikkaat?

Seinätikkaat. Seinätikkaat kiinnittyvät seinään neljällä vaakasuoralla ovaaliputkella, joiden ulkopää on puristuskappaleella kiinni tikkaiden pystyjuoksuissa. Katolta tai räystäältä pudonneet paakut ovat painaneet alhaalla olevat putket vinoon, kun ne ovat luistaneet tikkaiden pystyputkia pitkin.

[gretheline]

Kiitos A13! Tuosta tiedosta oli huomattavasti apua. Minä vielä hetki sitten mietin sitä että laittaisiko ne seinätikkaat sittenkin tuohon etupihan puolelle ja siitä lapetikkaat ylös kuten ränniäijistä jokainen ensin ehdotti, mutta taidamma todellakin pitäytyä nuohoojan kanssa käydyn keskustelun lopputulemassa eli seinätikkaat päätyyn missä lunta ei katolta tipu ja siihen se kuuden metrin kattosilta, niin on yksi huoli vähempänä. Tikkaat on viheliäät, varsinkin tällaiselle korkeanpaikankammoiselle, jos niihin liittyy pienikin epävarmuustekijä. Siinä päädyssä on myös yläkerran hätäuloskäynnin seinätikkaat ikkunan alla, kunnosta en arvaa mitään mennä luulemaan kun niissä on paksu kerros lateksimaalia päällä, mutta siinähän se hoituu samalla sekin kun uudet tikkaat tulee siihen ikkunan viereen. On tämä kyllä hyvä palsta, ei tarvitse yksikseen pähkäillessä kuurolle kissalle puhua - vaikka puhun minä sillekin.

Siitä olen mielessäni muistiinpanon tehnyt, että jos ja kun meille joskus kattoremontti tulee niin sitten samalla tehdään jalkarännit, vaan tässä kohti en näe syytä lähteä ehjää kattoa repimään rännien takia, se rahaa kun ei puissa kasva eikä pilvistä sada meilläkään. Aluskatehan tuosta puuttuu, mutta niin se on puuttunut jo 55 vuotta, kunnon tuuletusrako löytyy ja katto kun on ehjä niin korjataan ennemmin sellaista mikä ei ole niin hyvässä kunnossa.

[Ves_ku]

Otin vain tarvikkeet ja itse asentelen. 35 metriä kourua ulkokiinnikkeillä ja kahdella kulmapalalla, neljä syöksyä liukulähdöin keskimitta n 4 metriä, veden ryöstäjä, tikkaat 7 metriä ja 6 metriä kattosiltaa ruskeiksi maalttuina ja pihaan tuotuina makso muistaakseni vajaan 1400 €. En sen kummemmin tinkaillut vaan nettikaupasta tilasin. Lumieste saumakattokiinnikkein olis ollu n. 80 € per 3 metriä.

Meillä ei ole räystäitä laudoitettu umpeen, joten yhden räystäsäijän mukaan tässä talossa lumiesteet saa hyvin ja tukevasti kiinni läpipulttauksella koko räystään läp

Älä missään nimessä anna asentajan tehdä kattoon ainoatakaan reikää. Kyllä ne lumiesteet on saumakattoon niin saatava, että pysyvät saumoissa kiinni vaikka sitten parissa tasossa jos yksitasoinen asennus ei lumimassaa pidättele.

[A13]

Miksi ihmeessä haluat lumiesteet harmiksesi? Avatar-kuvan perusteella sinulla sisäänkäynti on kuistin päädystä, joten lumet eivät tule oven eteen tai portaille. On paljon huolettomampaa ja pääset vähemmällä, kun annat lumien tulla itsestään alas katolta. Ei tarvitse miettiä lumikuormia, lumien pudottamisia tai lumiesteiden kiinnipysymyisiä, katolle kertyvän lumen ja jään sulamisvesien vuodoista puhumattakaan.

[Ves_ku]

Meinasin aloittaa, ainoa mikä näillä leveyksillä muodostuu katolla olevasta lumesta ongelmaksi on sulamisveden aiheuttama vedenpaine jos katolla on taipumus vuotaa. Talosi näyttääkin olevan pohjoisessa joten siinä tapauksessa lumien määrään en ota kantaa. Rintamamiestalo kyllä kantaa talven lumet katollaan ainakin täällä etelässä jos vain lumiesteet pitää.

[Juha_P]

Miksi ihmeessä haluat lumiesteet harmiksesi? Avatar-kuvan perusteella sinulla sisäänkäynti on kuistin päädystä, joten lumet eivät tule oven eteen tai portaille. On paljon huolettomampaa ja pääset vähemmällä, kun annat lumien tulla itsestään alas katolta. Ei tarvitse miettiä lumikuormia, lumien pudottamisia tai lumiesteiden kiinnipysymyisiä, katolle kertyvän lumen ja jään sulamisvesien vuodoista puhumattakaan.

Tämä on vähän kaksipiippuinen juttu. Periaatteessa olen samaa mieltä mutta...
Esimerkiksi meillä tilanne se, että isolta katolta tulee lumet itsekseen alas suojakelin tullen mutta puolet lappeen lumista rymähtää kuistin päälle. Ja jää sinne. Ja helkkariin tiiviiseen tössähtäneenä jääkin.
Tuntuu, että koko talo sortuun kun ne sinne rysähtää. Sitten pakkasyö ja niitä ei saa ilman dynamiittiä tulemaan alas. Se kasa jäätyy siihen kuistin harjan molemmin puolin eikä tule itsekseen alas ennen kevättä. Sitten seuraava suojakeli ja siellä on taas lisää. Painoa siinä on pienelle kuistille niin, että hirvittää.

Olen ollu kahden vaiheilla, että laittaisiko siihen kuistin kohdalle lumiesteen vai ei.

[jokihuoko]

Niitä seinätikkaitakin on sitten kuin öitä ja päiviä.

Mulla on mökillä kotimaiset laatutikkaat jotka ovat yhtä tukevat kuin kiipeäisi puisia umpiportaita pitkin. Jopa nokikolari sanoi nuohottuaan että "nää kuuluu niihin tikkaisiin joita pitkin kävelee mielellään katolle hommiin. aina ei ole näin."

Kotona sen sijaan jonkun aiemmin asentamat - ulkoisesti uudenveroiset ja lähes samanlaiset kuin mökillä - joita pitkin kiivetessään tuntuu kuin olisi joka askelmalla välittömässä hengenvaarassa. En uskaltanut edes kiivetä noille kotona oleville tikkaille ennen kuin oli turvaköysi lisäksi vaikka melko tyhjäpää olenkin... kannattaa olla varuillaan tuijottamasta pelkkää hintaa.

[gretheline]

Älä missään nimessä anna asentajan tehdä kattoon ainoatakaan reikää. Kyllä ne lumiesteet on saumakattoon niin saatava, että pysyvät saumoissa kiinni vaikka sitten parissa tasossa jos yksitasoinen asennus ei lumimassaa pidättele.

Kiitos varoituksesta! Perjantai-aamuna täällä kävi ränniasioissa yhden kansallisen markkinajohtajayrityksen paikallinen myyntipäällikkö kun ei alaisensa päässyt ja olivat luvanneet perjantaina tulla. Hän selvitti tuota lumiesteiden kiinnitystapaa, oli myös vakaasti sitä mieltä että koska Rataharjun räystäitä ei ole laudoitettu umpeen niin läpipulttaamalla saadaan lumiesteet pysymään varmimmin ja lumiesteiden ja näin ollen myös niiden kiinnitysreikien sijainti on reilusti yläpohjan sijasta räystään päällä, jolloin mahdollisesti kiinnitysreikien läpi tihkuva vesi valuu suoraan maahan.

Oli muuten samaa luokkaa ja vähän edullisempikin tämän "liian kalliina" pidetyn tarjous vermeistä joita voi huoltaa kuin toisen firman jonka tuotteet on ohuemmasta materiaalista ja muovilla pinnoitettuja, ja samaan hintaan tuli vielä sadevesikaivot joita muovirännifirma ei tarjonnut.

Miksi ihmeessä haluat lumiesteet harmiksesi? Avatar-kuvan perusteella sinulla sisäänkäynti on kuistin päädystä, joten lumet eivät tule oven eteen tai portaille. On paljon huolettomampaa ja pääset vähemmällä, kun annat lumien tulla itsestään alas katolta. Ei tarvitse miettiä lumikuormia, lumien pudottamisia tai lumiesteiden kiinnipysymyisiä, katolle kertyvän lumen ja jään sulamisvesien vuodoista puhumattakaan.

Kuten jo tuossa edellä kerroin, räystäskouruja ei kannata ajatellakaan ellei ole lumiesteitä, lumi repii ne alas jos ei ensimmäisenä niin sitten toisena talvena Vaikka itse osaankin varoa ja välttttttä kulkemista niiden valtavina lippoina räystään yli roikkuvien lumikuormien alta, niin vaarassa ovat edelleen pienet lapset ja lemmikit, joita tontilla kulkee ihan päivittäin. Kiinteistön omistajahan on vastuussa jos vaikka naapurin lapsi tulee virpomaan ja jää katolta putoavan lumimassan alle. Ne lipat, ne syntyy sillä tavalla kun lappeella on lunta, paljon, ja tulee suojakeli lyhyeksi aikaa päivällä. Arktinen kevät on kylmä ja päivät on lyhyet. Suojakelin myötä lumi hieman sulaa, se painaa enemmän suuremman vesipitoisuuden vuoksi, ja alkaa hiljalleen valua katolla alaspäin. Sitten tulee iltapäivä, ilta ja yö eli lämpötila laskee reilusti ennen kuin lumi ehtii kovinkaan pitkälle, jolloin räystään päältä ja läheisyydestä alimpana lähinnä kattoa oleva kerros jäätyy. Tämä toistuu useampana päivänä, ja se lähinnä räystästä olevan lumimassan alapinta on ehtinyt jäätyä jo aika ankkaan jäähän kun lumi- ja jäämassa alkaa valua räystään reunan yli. Alapinnalla oleva jää kannattelee hiljakseen räystään reunan ylittänyttä hitaasti valuvaa lumimassaa, ja ylempää tulee lisää lunta ja jäätä jatkoksi lipalle http://www.vagarena.fi/index.php?topic=4112.msg105806#msg105806. Pahimmillaanhan räystään yli roikkuva lippa ehtii kasvaa yli kuution kokoiseksi, painoa sellaisella lienee karkeasti arvioiden parisataa kiloa per kuutio, ennen kuin päivät pitenevät ja yöt lämpenevät niin että jää viimein antaa periksi ja lippa katkeaa räystään kohdalta. Jos se tippuu elävän olennon niskaan niin se todennäköisemmin tappaa kuin vammauttaa. Sen jälkeen on vuorossa lappeelle vielä jäänyt lumi, joka useimpina keväinä käy läpi saman prosessin. Tämä ongelma on suurempi juurikin etupihan puolella, se kun pohjois-luoteissuunnassa. Näin meillä sitä ilmastonmuutosta odotellessa.
Ihan validi pointti kyllä tuo oven sijainti, pääovi on kuistin päädyssä. Kulku pihatieltä talolle on avatarkuvan vastakkaiselta puolelta liian läheltä keväällä kuistin vasemman puolen lappeen yli roikkuvia jää- ja lumimassoja. Kevättalvella siitä kuistin räystään alta kuljetaan myös kellariin vietävien polttopuiden kanssa. Lisäksi meillä lapioidaan koko talon ympärys noin metrin leveydeltä auki lumesta joka kevät (salaojia ei ole eikä tule kovin pian, jos ollenkaan) ja sekin meinaa kulkemista, oleskelua ja työskentelyä siellä mistä sitä lunta ja jäätä tippuu. Täällä se on useamman viikon ajanjakso joka ainoa kevät, katto on sen verran jyrkkä että lumi ei sinne sula, ja sitä lunta on paljon enemmän kuin moni etelässä osaa kuvitellakaan. Viime keväänä katolta piipun vasemmalta puolen alas tullut lumi muodosti etupihalle kasan, jonka leveys oli noin kolmannes lappeen leveydestä ja korkeus oli olohuoneen etupihan puolen ikkunan alapokan tasolla, eikä se ollut edes tavaton talvi. Minä siis mieluummin hommaan ne lumiesteet ja pidän lumet katolla ja vesikourut räystäillä kuin pelaan venäläistä rulettia omalla ja läheisten hengellä.

puolet lappeen lumista rymähtää kuistin päälle. Ja jää sinne. Ja helkkariin tiiviiseen tössähtäneenä jääkin.
Tuntuu, että koko talo sortuun kun ne sinne rysähtää. Sitten pakkasyö ja niitä ei saa ilman dynamiittiä tulemaan alas. Se kasa jäätyy siihen kuistin harjan molemmin puolin eikä tule itsekseen alas ennen kevättä. Sitten seuraava suojakeli ja siellä on taas lisää.

Meillä justiinsakin sama juttu, sillä erolla että sitä lunta on näillä leveysasteilla usein enemmän. Se jysähtää ensin tuohon kuistin katolle ja siitä sitten hitaasti valuen tekee nuo lippamuodostelmat..

Meinasin aloittaa, ainoa mikä näillä leveyksillä muodostuu katolla olevasta lumesta ongelmaksi on sulamisveden aiheuttama vedenpaine jos katolla on taipumus vuotaa. Talosi näyttääkin olevan pohjoisessa joten siinä tapauksessa lumien määrään en ota kantaa. Rintamamiestalo kyllä kantaa talven lumet katollaan ainakin täällä etelässä jos vain lumiesteet pitää.

Jeps, tämä on just tässä Arktiksen tuntumassa, 4 kilometriä etelään pohjoiselta napapiiriltä. Lunta tulee vuosittain lähes metri, ja on tämä katto tähän asti ne hyvin kantanut, nimittäin lumet tulevat alas vasta keväällä ilmojen lauhtuessa oli lumiesteitä tai ei. Meillä ei ole jääpuikkoja räystäillä näkynyt eikä isompia lämpövuotoja yläpohjassa ollut ja ensi viikolla tehtävän yläpohjan lisäeristyksen jälkeen lämpöä karkaa harakoille aiempia talvia vähemmän, joten lumet todennäköisesti pysyvät ensi talvenakin katolla kevään lämpimämpiin öihin asti myös ilman lumiesteitä.