Rivinteerauksen väliin eriste
-
Lahden-tölli
- Uusi jäsen
- Viestit: 1
- Liittynyt: Ma Loka 29, 2012 0:20
- Paikkakunta: Vantaa
Re: Rivinteerauksen väliin eriste
Newbienä lukenut kovasti palstaa ja yrittänyt etsiä parasta rakennustapaa omaan isoisän -56 tekemään rintsikkaan. Eli meilläkin kellarin lattia ja rivinteeraus purettu ja lattiaan saatu foorumilta neuvot, mutta nyt tuttu yksi tuttu ehdotti rivinteerauksen väliin finnfoamia. Eikö silloin koko ilmaväli-idea huku? Tarkoitus tehdä salaojat ja muurin ulkopuolinen eristys parin vuoden sisään eli kannattaako rivinteeraus silti?
Re: Rivinteerauksen väliin eriste
Tere!
-"Pakko" oli osallistua tähän keskusteluun, lyhyellä kokemuksella.
-Kun tämä remontti kestää sen 30 vuotta, joista takana on 6 vuotta, niin on aikaa kokeilla vaikka mitä. Toki jonkinmielestä perheen terveyden kustannuksella, mutta kuitenkin...
-Meillä on (siis minä olen toteuttanut, en ole insinööri, ammattirakentaja tai muutakaan, ainoastaan 10 vuotta sivutyönä remppahommia tehnyt "talojentuhoaja")toteutettu näillä eritavoilla kellaritilojen eristyksiä:
1.Pesuhuone+sauna:
Kahitiilestä muurattu rivinteeraus, ilman eristettä, sokkelissa pikisively sisäpuolella ja täysi vedeneristys pesuhuoneessa ja saunassa lattia vedeneristetty. Ei höyrysulkua paneloidun katon alla, joka haljennutta säästöbetonia. Ei saunasatua saunassa, ainoastaan tuo kahi+reilu ilmaväli+paneli. Lattiassa on sähköinen lattialämmitys vedeneristyksen päällä ja laatan alla.
Lisäksi rivinteerauksen yläosassa mikä on tehty puolikkaalla Kahilla kulkee 100mm eristämättömät poistoputket pesuhuoneen ja saunan kosteudenpoistoon.(Tiedän, että on riskirakenne kondensioveden takia, muta eipä tullut asiaa ajateltu 6vuotta sitten...)
-Aikaisemmin rakenne oli, paneli+styroxi+pietty perusmuuri. Tuolloin vesi tuli kirjaimellisesti näkyviin nykyisen pesuhuoneen ja silloisen pukuhuoneen nurkasta mädäntäen styroxien välissä olleet juoksut. Tuolla kohtaa perusmuuri valettu taloonpäin laskevaa kalliota vasten ja salaojat kulkevat n.keskellä huonekorkeutta, kun ei ruvettu kalliota (ja taloa) räjäyttämään. Ulkona siis talonkiertävät salaojat+patolevy, ei muuta.
-Jätin ns.tarkastusreiän (sähköputki) rivinteeraukseen ja tästä reiästä pystyy tarkastamaan tarkastuskameralla välin tilanteen. Tähän mennessä ei ole kosteutta näkynyt, eikä vuotavaa vettä, vaikka rännejä ei talossa vielä ole ja 1/4 lappeen vedet valuvat juuri tuohon vettä vuotaneen nurkan kohdalle ulos ja imeytävät savimaahan.
2.Eteistila/aula:
-Rakennettu koemielessä pietyn perusmuurin päälle puukoolaukset rautaisilla kulmaraudoilla irti perusmuurista ja laitettu kipsilevy päälle+ja maalattu Tunnolla. Tässä ei ole suljettua ilmatilaa, vaan rivinteerausrako "vuotaa" pesuhuoneen vievän lasioven karmin välistä.
-Aiemmin rakenne oli pelkkä tojalevy joka ullottui laatan alle, eli purkamisen jälkeen laatan ja pietyn perusmuurin väliin jäi n.7cm rako. Täytin tuon raon uretaanilla puoleen väliin ja valoin 5cm sementin päälle. Lattiassa huopakaistaleen päällä olevat puiset alajuoksut sijoittuvat n.puoliksi vanhan laatan ja tuon uravirityksen päälle. Tätä seinää on yhteensä n.3metriä.
-Lattiassa ei vedeneristystä, mutta laatta lattialämmityksellä.
-Asiaa olen tarkistellut tuosta "vuotavasta reiästä" ja eipä ole kosteutta näkynyt..Tosin tällä kohtaa on pilariperusteinen eteinen ulkopuolella, joten vettä ei sada suoraan tuolle kohdalle perusmuuria.
3.Vaatehuone (entinen iso perunakellari):
-Rakenne oli tiilistä muurattu rivinteeraus, jossa selvää pintakosteutta ja kasvustoa. Tila annettu kuivua 3vuotta varastokäytössä, ja kasvuston jäämät pesty boracolilla pois. Rivinteeraus tasoitettu tiilitasoitteella ja maalattu päälle. Lattiassa platon ilman jalkalistoja ja sen päällä laminaatti, lämmitys patterilla joka on tuloilman alla. Seinillä ns.verkkovaatehyllyt, ei orgaanisia tiiviitä vaatekaappeja.
-Vaatteet eivät haise, eikä kosteutta ole näkynyt. Ainoa (iso) miinus on lattian kylmyys, johtuen tuosta laminaatista. Laittanen joskus lattialämmityksen tuohonkin tilaan..
4. Varastotila (entinen puuliiteri)
-Aiemmin ollut styroxit ropattuna perusmuurin päälle (ei pikisivelyä). Viisi vuotta sitten purettu osa styroxeista pois perusmuurin tarkastusta varten, eipä löytynyt kuin suola härmää. Perusmuuri haljennut tältä kohdalta talon painumisen vuoksi.
-Eipä ole kosteutta, pois lukien puisen kaapin takana ollut kapillaarisesti nousunut kosteus joka ei ollut päässyt kuivumaan. Nyt tilassa puista rakennetut ja seinistä irti olevat hyllyt+pakastimet jne.
-Tarkoituksena laittaa finnfoam tiukasti perusmuuriin, kun perusmuuri korjattu. Siitä syystä, että tästä huoneesta vain n.puolet seinän korkeudesta on maan alla ja tätä rakennetta en ole kokeillut.
5.Olohuone/takkahuone.
-Rakenne ollut alunperin: pietty perusmuuri+laatan alle ylettyvä tojalevy+styroxi puukoolauksilla+paneli. Rakennetta purettaessa osa alimmaisista puisista koolauksista oli lahonnut kapillaarisen kosteuden vuoksi. Ja nämä pehmenneet puiset koolaukset olivat sisäseiniä vasten, keskellä taloa...
-Tämä takalla varustettu tila on ollut pelkällä perusmuurilla n.1vuoden ajan ja näin ollen seinät ovat kuivuneet ja valmiita remontin etenemiseen.
-Tähän tilaan olisi tarkoitus rakentaa HB-rivinteeraus+kivivilla n.50cm irti lattiasta. Vielä on mietinnässä, että täytänkö tuon n.7cm raon laatan ja perusmuurin välistä lecasoralla nostaen sen tuon 50cm korkeudelle vai täytänkö raon uretaanilla ja sementillä ja jätän tuon 50cm pelkkää ilmaa. Kun en tiedä tuon kapillaarisen lecasoran saatavuudesta täällä Mikkelin alueella. Tosin n.1metrin matkalla tuo rako on täytetty aikanaan betonilla, jota en ole vielä piikannut pois. (Kapillaarisen kosteuden nousun havaitsee silmin tuosta mötikästä)
-Ainut ongelma mitä mietin on se, että miten tiivistän rivinteerauksen yläpään, kun katto on ns.rossipohjamalli. Eli puujuoksut, joiden välissä laudoitus ja purut päällä. Mietityttää lähinnä mahdollinen kosteudennousu rivinteerausvälistä välipohjaan ja rivinteerauksen ilman liikkuvuus. Varmaan laitan filmivanerin rivinteerauksen kohdalle välipohjan alapintaan ja liitän sen uretaanilla perusmuuriin ja rivinteeraukseen, näin ilma ei pitäisi rivinteerauksessa liikkua..Tai sitten laitan pelkän jäykän kivivillan tuon vanerin tilalle kattoon.. EHDOTUKSIA?
-Tässä oli selvästi havaittavissa perusmuurin kosteus noiden styroxiviritysten alla. Pikisivelykin oli kuplinut monin paikoin, ja nämä paikat on harjattu ns.hengittäväksi. Lisäksi noin viisi halkeamaan avattu ja paikattu. Kaiken lisäksi patolevyjä laittaessa tuli havaittua, että perusmuurissa on n.50cm halkaisijalla varustettu kivi ja sisäpuolella purkaessa havaittu, että sama kivi tulee sisälle asti.
-Talo on vm.52, savimaalla. Salaojissa virtailee yllättävän vähän vettä, mutta ilmeisesti poispäin talosta muotoiltu savi (johon uppoo jalka aika hyvin näiden sateiden jälkeen) juoksuttaa vettä pois ja yksi ikivanha koivu imee vettä mukavasti kesällä. Tosin yksi sivu laskee suoraan kalliota pitkin taloon päin, mutta siihen asennettu kivipesään laskevat ns.pintasalojat.
***'*
-Mitä yritän tällä pitkällä jorinalla sanoa? En tiedä itsekkään, mutta varmaan sitä että on monenlaista tapaa rakentaa oikein ja väärin...niinkuin aikaisemmin ollut puhetta. Mutta minusta tärkeintä on miettiä seinää (ja lattiaa) kokonaisuutena ja sitä, että mitä rakennuksen ulkopuolella on ja mikä on tilan käyttötarkoitus.
- Lisäksi MINUSTA on syytä miettiä kellaritilojen ilmanvaihtoa (meillä pesuhuoneissa huippariin kytketty poisto aina koko yön päällä ja ainoastaan pois kun olemme töissä, jos ei ole pyykkiä kuivumassa) ja etenkin kapillaarista kosteutta.
-Ja niitä homemörköjä ja kosteuskatastroofeja on joka niemessä ja notkossa. (Tosin hyvä niin, että saa rahoitettua tätä omaa virherakentamista
)
-Ja tiedän sen itsekkin, että tulen jossakin vaiheessa tätä 30vuoden remonttia avaamaan ainakin tuon pesuhuoneen ja gyprocseinän. Vaikka ei ongelmia olisikaan, ihan vain uteliaisuuttani.
-Anteeksi pitkä kirjoittelu.
-"Pakko" oli osallistua tähän keskusteluun, lyhyellä kokemuksella.
-Kun tämä remontti kestää sen 30 vuotta, joista takana on 6 vuotta, niin on aikaa kokeilla vaikka mitä. Toki jonkinmielestä perheen terveyden kustannuksella, mutta kuitenkin...
-Meillä on (siis minä olen toteuttanut, en ole insinööri, ammattirakentaja tai muutakaan, ainoastaan 10 vuotta sivutyönä remppahommia tehnyt "talojentuhoaja")toteutettu näillä eritavoilla kellaritilojen eristyksiä:
1.Pesuhuone+sauna:
Kahitiilestä muurattu rivinteeraus, ilman eristettä, sokkelissa pikisively sisäpuolella ja täysi vedeneristys pesuhuoneessa ja saunassa lattia vedeneristetty. Ei höyrysulkua paneloidun katon alla, joka haljennutta säästöbetonia. Ei saunasatua saunassa, ainoastaan tuo kahi+reilu ilmaväli+paneli. Lattiassa on sähköinen lattialämmitys vedeneristyksen päällä ja laatan alla.
Lisäksi rivinteerauksen yläosassa mikä on tehty puolikkaalla Kahilla kulkee 100mm eristämättömät poistoputket pesuhuoneen ja saunan kosteudenpoistoon.(Tiedän, että on riskirakenne kondensioveden takia, muta eipä tullut asiaa ajateltu 6vuotta sitten...)
-Aikaisemmin rakenne oli, paneli+styroxi+pietty perusmuuri. Tuolloin vesi tuli kirjaimellisesti näkyviin nykyisen pesuhuoneen ja silloisen pukuhuoneen nurkasta mädäntäen styroxien välissä olleet juoksut. Tuolla kohtaa perusmuuri valettu taloonpäin laskevaa kalliota vasten ja salaojat kulkevat n.keskellä huonekorkeutta, kun ei ruvettu kalliota (ja taloa) räjäyttämään. Ulkona siis talonkiertävät salaojat+patolevy, ei muuta.
-Jätin ns.tarkastusreiän (sähköputki) rivinteeraukseen ja tästä reiästä pystyy tarkastamaan tarkastuskameralla välin tilanteen. Tähän mennessä ei ole kosteutta näkynyt, eikä vuotavaa vettä, vaikka rännejä ei talossa vielä ole ja 1/4 lappeen vedet valuvat juuri tuohon vettä vuotaneen nurkan kohdalle ulos ja imeytävät savimaahan.
2.Eteistila/aula:
-Rakennettu koemielessä pietyn perusmuurin päälle puukoolaukset rautaisilla kulmaraudoilla irti perusmuurista ja laitettu kipsilevy päälle+ja maalattu Tunnolla. Tässä ei ole suljettua ilmatilaa, vaan rivinteerausrako "vuotaa" pesuhuoneen vievän lasioven karmin välistä.
-Aiemmin rakenne oli pelkkä tojalevy joka ullottui laatan alle, eli purkamisen jälkeen laatan ja pietyn perusmuurin väliin jäi n.7cm rako. Täytin tuon raon uretaanilla puoleen väliin ja valoin 5cm sementin päälle. Lattiassa huopakaistaleen päällä olevat puiset alajuoksut sijoittuvat n.puoliksi vanhan laatan ja tuon uravirityksen päälle. Tätä seinää on yhteensä n.3metriä.
-Lattiassa ei vedeneristystä, mutta laatta lattialämmityksellä.
-Asiaa olen tarkistellut tuosta "vuotavasta reiästä" ja eipä ole kosteutta näkynyt..Tosin tällä kohtaa on pilariperusteinen eteinen ulkopuolella, joten vettä ei sada suoraan tuolle kohdalle perusmuuria.
3.Vaatehuone (entinen iso perunakellari):
-Rakenne oli tiilistä muurattu rivinteeraus, jossa selvää pintakosteutta ja kasvustoa. Tila annettu kuivua 3vuotta varastokäytössä, ja kasvuston jäämät pesty boracolilla pois. Rivinteeraus tasoitettu tiilitasoitteella ja maalattu päälle. Lattiassa platon ilman jalkalistoja ja sen päällä laminaatti, lämmitys patterilla joka on tuloilman alla. Seinillä ns.verkkovaatehyllyt, ei orgaanisia tiiviitä vaatekaappeja.
-Vaatteet eivät haise, eikä kosteutta ole näkynyt. Ainoa (iso) miinus on lattian kylmyys, johtuen tuosta laminaatista. Laittanen joskus lattialämmityksen tuohonkin tilaan..
4. Varastotila (entinen puuliiteri)
-Aiemmin ollut styroxit ropattuna perusmuurin päälle (ei pikisivelyä). Viisi vuotta sitten purettu osa styroxeista pois perusmuurin tarkastusta varten, eipä löytynyt kuin suola härmää. Perusmuuri haljennut tältä kohdalta talon painumisen vuoksi.
-Eipä ole kosteutta, pois lukien puisen kaapin takana ollut kapillaarisesti nousunut kosteus joka ei ollut päässyt kuivumaan. Nyt tilassa puista rakennetut ja seinistä irti olevat hyllyt+pakastimet jne.
-Tarkoituksena laittaa finnfoam tiukasti perusmuuriin, kun perusmuuri korjattu. Siitä syystä, että tästä huoneesta vain n.puolet seinän korkeudesta on maan alla ja tätä rakennetta en ole kokeillut.
5.Olohuone/takkahuone.
-Rakenne ollut alunperin: pietty perusmuuri+laatan alle ylettyvä tojalevy+styroxi puukoolauksilla+paneli. Rakennetta purettaessa osa alimmaisista puisista koolauksista oli lahonnut kapillaarisen kosteuden vuoksi. Ja nämä pehmenneet puiset koolaukset olivat sisäseiniä vasten, keskellä taloa...
-Tämä takalla varustettu tila on ollut pelkällä perusmuurilla n.1vuoden ajan ja näin ollen seinät ovat kuivuneet ja valmiita remontin etenemiseen.
-Tähän tilaan olisi tarkoitus rakentaa HB-rivinteeraus+kivivilla n.50cm irti lattiasta. Vielä on mietinnässä, että täytänkö tuon n.7cm raon laatan ja perusmuurin välistä lecasoralla nostaen sen tuon 50cm korkeudelle vai täytänkö raon uretaanilla ja sementillä ja jätän tuon 50cm pelkkää ilmaa. Kun en tiedä tuon kapillaarisen lecasoran saatavuudesta täällä Mikkelin alueella. Tosin n.1metrin matkalla tuo rako on täytetty aikanaan betonilla, jota en ole vielä piikannut pois. (Kapillaarisen kosteuden nousun havaitsee silmin tuosta mötikästä)
-Ainut ongelma mitä mietin on se, että miten tiivistän rivinteerauksen yläpään, kun katto on ns.rossipohjamalli. Eli puujuoksut, joiden välissä laudoitus ja purut päällä. Mietityttää lähinnä mahdollinen kosteudennousu rivinteerausvälistä välipohjaan ja rivinteerauksen ilman liikkuvuus. Varmaan laitan filmivanerin rivinteerauksen kohdalle välipohjan alapintaan ja liitän sen uretaanilla perusmuuriin ja rivinteeraukseen, näin ilma ei pitäisi rivinteerauksessa liikkua..Tai sitten laitan pelkän jäykän kivivillan tuon vanerin tilalle kattoon.. EHDOTUKSIA?
-Tässä oli selvästi havaittavissa perusmuurin kosteus noiden styroxiviritysten alla. Pikisivelykin oli kuplinut monin paikoin, ja nämä paikat on harjattu ns.hengittäväksi. Lisäksi noin viisi halkeamaan avattu ja paikattu. Kaiken lisäksi patolevyjä laittaessa tuli havaittua, että perusmuurissa on n.50cm halkaisijalla varustettu kivi ja sisäpuolella purkaessa havaittu, että sama kivi tulee sisälle asti.
-Talo on vm.52, savimaalla. Salaojissa virtailee yllättävän vähän vettä, mutta ilmeisesti poispäin talosta muotoiltu savi (johon uppoo jalka aika hyvin näiden sateiden jälkeen) juoksuttaa vettä pois ja yksi ikivanha koivu imee vettä mukavasti kesällä. Tosin yksi sivu laskee suoraan kalliota pitkin taloon päin, mutta siihen asennettu kivipesään laskevat ns.pintasalojat.
***'*
-Mitä yritän tällä pitkällä jorinalla sanoa? En tiedä itsekkään, mutta varmaan sitä että on monenlaista tapaa rakentaa oikein ja väärin...niinkuin aikaisemmin ollut puhetta. Mutta minusta tärkeintä on miettiä seinää (ja lattiaa) kokonaisuutena ja sitä, että mitä rakennuksen ulkopuolella on ja mikä on tilan käyttötarkoitus.
- Lisäksi MINUSTA on syytä miettiä kellaritilojen ilmanvaihtoa (meillä pesuhuoneissa huippariin kytketty poisto aina koko yön päällä ja ainoastaan pois kun olemme töissä, jos ei ole pyykkiä kuivumassa) ja etenkin kapillaarista kosteutta.
-Ja niitä homemörköjä ja kosteuskatastroofeja on joka niemessä ja notkossa. (Tosin hyvä niin, että saa rahoitettua tätä omaa virherakentamista
)-Ja tiedän sen itsekkin, että tulen jossakin vaiheessa tätä 30vuoden remonttia avaamaan ainakin tuon pesuhuoneen ja gyprocseinän. Vaikka ei ongelmia olisikaan, ihan vain uteliaisuuttani.
-Anteeksi pitkä kirjoittelu.
Re: Rivinteerauksen väliin eriste
Mun liiankin usein toistettu näkemys on se, että rivinteeraus pelkällä ilmavälillä vaan. Ainakin maanalapuolinen osuus. Yläosaan voi kivivillaa harkita. Ja jos ulkopuolen kunnostat lähitulevaisuudessa niin se toimii vain paremmin kun sisäpuolella ei ole liikaa eristystä perusmuuria jäähdyttämässä.Lahden-tölli kirjoitti:mutta nyt tuttu yksi tuttu ehdotti rivinteerauksen väliin finnfoamia. Eikö silloin koko ilmaväli-idea huku? Tarkoitus tehdä salaojat ja muurin ulkopuolinen eristys parin vuoden sisään eli kannattaako rivinteeraus silti?
Asenteellista propagandaa ON
Finfoam tai muut höyrytiiviit emmeet ei sinne väliin kuulu. Parasta on antaa höyryn kulkea sisään tai ulos olosuhteista riippuen kunhan se pääsee johonkin suuntaan haihtumaan.
Asenteellista propagandaa OFF
Re: Rivinteerauksen väliin eriste
-Samaa mieltä täälläkin. Jos ja kun tuota finnfoamia laitan itse, niin ainoastaan sellaiselle alueelle missä ulkona ei ole maata kuin puoleen seinään ja finnfoamin päälle ei varasto-olosuhteissa tarvita mitään sen kummempaa.Juha_P kirjoitti: Asenteellista propagandaa ON
Finfoam tai muut höyrytiiviit emmeet ei sinne väliin kuulu. Parasta on antaa höyryn kulkea sisään tai ulos olosuhteista riippuen kunhan se pääsee johonkin suuntaan haihtumaan.
Asenteellista propagandaa OFF
-Eli ei sitä sinne rivinteerauksen väliin kannata laittaa. Ja jos päättää finnfoamilla(+gyprocilla tms.) päällystää, niin asennuksessa ja sen tiiviydessä on sitten oltava tarkkana. Jotenkin tuntuu siltä, että perinteinen rivinteeraus antaa paljon enemmän "anteeksi" muutoksia ja virheitä.
Re: Rivinteerauksen väliin eriste
Sitä "jäykkää" kivivillaa sinne nyt laitettiin maanpäälliseen osaan ja vaihtelevasti 20-30 cm villasta on myös maanalaisella osalla. Porailimme reikiä muuriin ja rst-ruuveilla, prikoilla ja kanaverkolla villat pysyy seinässä. Maanalapuolinen osa eristämättä noin metrin verran.
Rivinteerauksesta vielä, tarvitseeko se rivinteeraus sitä kattohuopasuikaletta alleen kun lattia tehty uusiksi? Rakenne lattiassa hiekka-suodatinkangas-fuktisol-eps100-suodatinkangas-raudat+betoni. Saattaahan se olla että olen joskus vastauksen tältä foorumilta jostain lukenutkin mutta kun en nyt muista...
Rivinteerauksesta vielä, tarvitseeko se rivinteeraus sitä kattohuopasuikaletta alleen kun lattia tehty uusiksi? Rakenne lattiassa hiekka-suodatinkangas-fuktisol-eps100-suodatinkangas-raudat+betoni. Saattaahan se olla että olen joskus vastauksen tältä foorumilta jostain lukenutkin mutta kun en nyt muista...
Re: Rivinteerauksen väliin eriste
Kapillaarikosteuden puolesta tällä lattiarakenteella se ei sitä tarvitsisi. Mutta laitoin itselle ja laittaisien edelleen siksi, että se toimii joustavana liikuntasaumana lattian ja rivinteerauksen välissä. Betoninen lattia ja harkko/tiilimuuraus kuivuu ja elää kumminkin vähän eri tahtiin. Liikuntasauma ehkäisee muurauksen halkeilua.leenamari kirjoitti:Rivinteerauksesta vielä, tarvitseeko se rivinteeraus sitä kattohuopasuikaletta alleen kun lattia tehty uusiksi? Rakenne lattiassa hiekka-suodatinkangas-fuktisol-eps100-suodatinkangas-raudat+betoni.
Ja toisekseen pesutiloissa vesieristys saattaa pettää tai pohjavesi käväistä niin korkealla, että lattia kastuu. Silloin se huopa katkaisee kosteuden nousun seinään.
Kattohuopa on sinne yksi vaihtoehto ja toinen on polyeteenisolumuovi eli PE-nauha. Sokkelinauhaksikin kai kutsutaan joissain liikkeissä. Itse käytin sitä.
Siporexin asennusohjeissa käsketään käyttää PE-nauhaa vaikka muurattaisiin kuivatilojen väliseinää betonisen välipohjan päälle.