Mikä logiikka
Re: Mikä logiikka
Taas yksi pesällinen poltettu ja pannun lämmöt nousee 85 vaikka varaaja oli taas "kylmänä", ylälämpö 38.
Ei tajua mikä loogisuus tuossa on.. sit joskus saat polttaa varajaan melkeen täyteen eikä lämmöt nouse pannussa yli 80 vasta kun varaaja on alalämmöt on yli 60.
Edit: ilmasäädöt on samat mitä on ollut.
Ei tajua mikä loogisuus tuossa on.. sit joskus saat polttaa varajaan melkeen täyteen eikä lämmöt nouse pannussa yli 80 vasta kun varaaja on alalämmöt on yli 60.
Edit: ilmasäädöt on samat mitä on ollut.
--------------------------------------------------
Melkein kaiken voi itse tehdä kun käyttää aivoja, sitten kun aivot ei riitä, niin on hyvä ottaa ammattilainen tekemään.
Ammatilta laattaaja. 5 v. ainakin 200 kylppäriä laatoitettu.
Melkein kaiken voi itse tehdä kun käyttää aivoja, sitten kun aivot ei riitä, niin on hyvä ottaa ammattilainen tekemään.
Ammatilta laattaaja. 5 v. ainakin 200 kylppäriä laatoitettu.
-
pähkäilijä
- Jäsen

- Viestit: 394
- Liittynyt: Ke Joulu 21, 2011 1:24
- Paikkakunta: Ruokolahti
- Kotisivu: http://www.puulammitys.info/index.php?topic=72.0
Re: Mikä logiikka
Onko puu suunnilleen samankokoista? Omassa yläpalossa kun latoo pienemmät laidalle ja isommat keskelle palaa tuli paljon joutusammin kun päinvastoin.
Re: Mikä logiikka
Nuo pino- ja heittokuutio saisivat jäädä pois ainakin laskutoimituksista. Ne on yhtä tarkkoja kuin pesällinen, laatikollinen, kopallinen, kasa, sylillinen,autokorma ym.
Massa on ainoa oikea ja se ilmoitetaan kilogrammoina. Alkuperäistä kilogramman massaa säilytetään Pariisissa. Kilogamma ei siis ole voiman tai vetovoimankaan yksikkö. Aikaisemmin puhuttiin kilopondista joka oli se voima jolla maa vetää kilogamman massaa puoleensa. Se on jäänyt pois ja voiman yksikkö on Newton. Se aiheuttaa kilogamman massalle 1 m / s (toiseen) kiihtyvyyden. Tasapaino- ja kymmenysvaaka vertailevat massoja ja antavat oikean tuloksen kaikissa olosuhteissa. Elektroniset vaa àt taitavat mitata maan vetovoimaa. (En ole ihan varma.) Tulos on erilainen eri puolilla maapalloa.
Tää nyt oli vähän hiusten halkomista. Suunnittelin aloittavani polttopuukauppaa mutta en saanut niitä tehtyä vielä. Ajattelin että vaikka kauppa tehtäisiin kuutiokaupalla, myös massa (paino) pitäisi ilmoittaa. Se käy nyt helposti nosturivaa àlla.
Massa on ainoa oikea ja se ilmoitetaan kilogrammoina. Alkuperäistä kilogramman massaa säilytetään Pariisissa. Kilogamma ei siis ole voiman tai vetovoimankaan yksikkö. Aikaisemmin puhuttiin kilopondista joka oli se voima jolla maa vetää kilogamman massaa puoleensa. Se on jäänyt pois ja voiman yksikkö on Newton. Se aiheuttaa kilogamman massalle 1 m / s (toiseen) kiihtyvyyden. Tasapaino- ja kymmenysvaaka vertailevat massoja ja antavat oikean tuloksen kaikissa olosuhteissa. Elektroniset vaa àt taitavat mitata maan vetovoimaa. (En ole ihan varma.) Tulos on erilainen eri puolilla maapalloa.
Tää nyt oli vähän hiusten halkomista. Suunnittelin aloittavani polttopuukauppaa mutta en saanut niitä tehtyä vielä. Ajattelin että vaikka kauppa tehtäisiin kuutiokaupalla, myös massa (paino) pitäisi ilmoittaa. Se käy nyt helposti nosturivaa àlla.
- gretheline
- Jäsen

- Viestit: 367
- Liittynyt: Su Tammi 29, 2012 12:56
- Paikkakunta: Rovaniemi
- Kotisivu: http://villabahnhugel.blogspot.fi/
Re: Mikä logiikka
Totta. Joskin oma näkemykseni ja noin kymmenen vuoden kokemukseni puulla lämmittämisestä on sellainen, että polttopuusta puhuttaessa paino ei kerro koko totuutta kun märkä puu painaa enemmän kuin kuiva puu elikkä kevyempi on parempi ja jos se kevenee se paranee. Kuution, oli se mikä kuutio hyvänsä, voi arvioida kohtuullisella tarkkuudella ihan silmämääräisestikin. Jos kilogrammoina ryhdyttäisiin polttopuiden määrää mittaamaan niin siihen tarvittaisiin paitsi vaaka myös kosteusmittari, koska silloin jokaisessa vaiheessa, myös siinä halkoja pesään lappavassa päässä, tulisi olla kohtuullinen varmuus siitä mikä on kulloinkin käsillä olevan erän kosteusprosentti ja paino, jotta kulutuksen ja kustannusten arviointi €/kg olisi mahdollista. Siinä olisi myös riski "joulukinkkuilmiön" siirtymisestä polttopuukauppaan: Jos hinta määräytyisi painon mukaan, yhdestä koivusta saisi enemmän rahaa jos se painaisi enemmän ja kiusaus suorastaan liotetun puun myymiseen varmasti kasvaisi etenkin, kun niitä kosteusmittari kainalossa kulkevia polttopuun käyttäjiä on aika harvassa.Oppes kirjoitti:Nuo pino- ja heittokuutio saisivat jäädä pois ainakin laskutoimituksista. Ne on yhtä tarkkoja kuin pesällinen, laatikollinen, kopallinen, kasa, sylillinen,autokorma ym.
Massa on ainoa oikea ja se ilmoitetaan kilogrammoina.
"...ja hänen kaikkein salaisin unelmansa oli omenapuu."
-Tove Jansson
RMT 1955-'57, 110/185m2, puu & ekosähkö
-Tove Jansson
RMT 1955-'57, 110/185m2, puu & ekosähkö
- Maatilallinen
- Jäsen

- Viestit: 1912
- Liittynyt: Ke Tammi 02, 2008 15:40
- Paikkakunta: Keski-Suomi
Re: Mikä logiikka
Yhdessä pinokuutiossa sekapuuta on energiaa n. 1300kWh ja jos sitä palaa 0,35pm3 vuorokaudessa kulutuksen ollessa 86kWh, on kattilan hyötysuhde ollut n. 20%PTM kirjoitti:Eli keskimäärin -6 (vuorokauden lämpötila) pihalla ja kulutus 86kWh/pvä, poltetun puun määrä n. 0,35 pinokuutiota.
Eli paljonkohan hyötysuhde on ollut..
Ettei nyt vaan tosiaan olisi sitä ensiöilmaa ihan tolkuttomasti liikaa, hommaa savukaasujen lämpömittari ja aloita kokeilut pitämällä toisioilma samassa ja ensiöilmaluukun laitat aluksi vaikka 5mm auki, sitten seuraat tilannetta ja palamista, pienennät tai suurennat tarpeen vaatiessa.
Kattilavalmistajan pitäisi ilmoittaa ohjearvo savukaasujen lämpötilalle, ja sitten vaan säätämään
Mullakin tosiaan sai ensiöilmaa vähentää niin että luukun rako näyttää ihan surkean pieneltä ja kattilan "pöhinä" rauhoittui hirveästi, mutta niin vaan savukaasut on 250 ja pesällinen riittää paljon pidempään
Re: Mikä logiikka
Minä tarkoitin että jos toimitetaan vaikka suursäkki puita niin se myös punnittaisiin. Mulla on itsellä pieni kuorma-auto ja siinä nosturi. 2000 kg saa lavalle. On myös nosturivaaka joten säkin painon saa aina selville. Painosta ja tilavuudesta voi arvioda vaikka kosteutta kun puulaadun suunnilleen tietää. Onko parempia ehdotuksia?
Edellisestä Maatilallisen esimerkistä taas saadaan selville että sa vukaasujen lämpötilalla ei ole mitään tekemistä palamisen laadun kanssa. Lisäilman syöttäminen on hyvä keino laskea sekä hyötysuhdetta että avukaasujen lämpötilaa. Ilmansäädöllä pyritään aina niin kuumiin palokaasuihin kuin mahdollista ja jos ne nousevat liikaa, on piennettävä puumäärää eli liekin tehoa.
Otan vanhan esimerkkini tuikkukynttilöistä. Kaikki myöntänevät että se palaa hyvinkin täydellisesti. Jos se pistetään uuniin ja ruvetaan mittaamaan savukaaujen lämpötilaa uunin jälkeen, ei ne paljon nouse.
Jos sine pistetään 10 kynttilää, palaminen on edelleen täydellistä mutta kaasut jo ehkä vähän lämpiävät. Jos pistetään 100 kynttilää, lähtevät kaasut ovat varmaan jo lämpimät. Kaikissa tapauksissa palaminen on tapahtunut täydellisesti ja liekkien lämpötila on koko ajan pysynyt samana. Sitä ei saa selville kaasujen lämpötilaa mittaamalla. Se ketoo vain sen kuinka paljon tuotetusta tehosta jää uuniin.
Edellisestä Maatilallisen esimerkistä taas saadaan selville että sa vukaasujen lämpötilalla ei ole mitään tekemistä palamisen laadun kanssa. Lisäilman syöttäminen on hyvä keino laskea sekä hyötysuhdetta että avukaasujen lämpötilaa. Ilmansäädöllä pyritään aina niin kuumiin palokaasuihin kuin mahdollista ja jos ne nousevat liikaa, on piennettävä puumäärää eli liekin tehoa.
Otan vanhan esimerkkini tuikkukynttilöistä. Kaikki myöntänevät että se palaa hyvinkin täydellisesti. Jos se pistetään uuniin ja ruvetaan mittaamaan savukaaujen lämpötilaa uunin jälkeen, ei ne paljon nouse.
Jos sine pistetään 10 kynttilää, palaminen on edelleen täydellistä mutta kaasut jo ehkä vähän lämpiävät. Jos pistetään 100 kynttilää, lähtevät kaasut ovat varmaan jo lämpimät. Kaikissa tapauksissa palaminen on tapahtunut täydellisesti ja liekkien lämpötila on koko ajan pysynyt samana. Sitä ei saa selville kaasujen lämpötilaa mittaamalla. Se ketoo vain sen kuinka paljon tuotetusta tehosta jää uuniin.
-
pähkäilijä
- Jäsen

- Viestit: 394
- Liittynyt: Ke Joulu 21, 2011 1:24
- Paikkakunta: Ruokolahti
- Kotisivu: http://www.puulammitys.info/index.php?topic=72.0
Re: Mikä logiikka
Kosteusmittareita saa muutamalla kympillä... Puun energiasisältöön perustuvaa kauppaa on tutkittu ja tuossa tulosgretheline kirjoitti:Totta. Joskin oma näkemykseni ja noin kymmenen vuoden kokemukseni puulla lämmittämisestä on sellainen, että polttopuusta puhuttaessa paino ei kerro koko totuutta kun märkä puu painaa enemmän kuin kuiva puu elikkä kevyempi on parempi ja jos se kevenee se paranee. Kuution, oli se mikä kuutio hyvänsä, voi arvioida kohtuullisella tarkkuudella ihan silmämääräisestikin. Jos kilogrammoina ryhdyttäisiin polttopuiden määrää mittaamaan niin siihen tarvittaisiin paitsi vaaka myös kosteusmittari, koska silloin jokaisessa vaiheessa, myös siinä halkoja pesään lappavassa päässä, tulisi olla kohtuullinen varmuus siitä mikä on kulloinkin käsillä olevan erän kosteusprosentti ja paino, jotta kulutuksen ja kustannusten arviointi €/kg olisi mahdollista. Siinä olisi myös riski "joulukinkkuilmiön" siirtymisestä polttopuukauppaan: Jos hinta määräytyisi painon mukaan, yhdestä koivusta saisi enemmän rahaa jos se painaisi enemmän ja kiusaus suorastaan liotetun puun myymiseen varmasti kasvaisi etenkin, kun niitä kosteusmittari kainalossa kulkevia polttopuun käyttäjiä on aika harvassa.Oppes kirjoitti:Nuo pino- ja heittokuutio saisivat jäädä pois ainakin laskutoimituksista. Ne on yhtä tarkkoja kuin pesällinen, laatikollinen, kopallinen, kasa, sylillinen,autokorma ym.
Massa on ainoa oikea ja se ilmoitetaan kilogrammoina.
http://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/20 ... 152-12.pdf
myydäähän sähköäkin kWh hinnalla - miksi ei polttopuita? Jos tarkempaa mittausta tahtoo voi puut sitten kuivattaa uunissa ja punnita ennen & jälkeen.
Minulla on tuulikaapissa 2-5 p-m3 puuvarasto (3250 kWh ei koivua) johon pääsee kottikärryillä. Aikoinani laskin puunkulutusta sen perusteella. Sitten laitoin penkille henkilövaa'an ja nollasin sen puun kantotelineen kanssa. Muutaman kerran kun varasto oli tyhjä tuli keskimääräiseksi puumääräksi 650 kg -> 2600 kWh. Nykyään seuraan puun kulutusta vaa'alla ja ruutupaperivihko on sitten pannuhuoneessa. Puu on valmiiksi kuivaa ja se tuossa väliseinällä jaotellussa lattialämmitetyssä varastossakin viipyy vähintään viikon -30c kelissä - lauhemmilla ilmoilla pitempään.
- gretheline
- Jäsen

- Viestit: 367
- Liittynyt: Su Tammi 29, 2012 12:56
- Paikkakunta: Rovaniemi
- Kotisivu: http://villabahnhugel.blogspot.fi/
Re: Mikä logiikka
Se olisi ihan näppärää, näin puulämmittäjän näkökulmasta jopa suotavaa, sillä jos kosteusprosentti olisi tiedossa niin ainakin loppukäyttäjä tietäisi mikä maksaa ja paljonko se maksaa. Saattaisi olla käytännössä kuitenkin hankalaa, koska ainakin näillä seuduilla meille toimitetut polttopuut on tuotu ihan tavan peräkärryillä, ilman nostureita ja kippejä. Olenkin hiljalleen päätymässä toimittajaan joka tuo puut piensäkeissä; määrä per säkki on aika vakio ja näen heti toimituksen saapuessa pihaan sen paljonko polttopuuta erässä on, toisin kuin irtotavarana toimitettu polttopuu joka on tuntikausien ajan epämääräinen kasa takapihalla.Oppes kirjoitti:Minä tarkoitin että jos toimitetaan vaikka suursäkki puita niin se myös punnittaisiin. Mulla on itsellä pieni kuorma-auto ja siinä nosturi. 2000 kg saa lavalle. On myös nosturivaaka joten säkin painon saa aina selville. Painosta ja tilavuudesta voi arvioda vaikka kosteutta kun puulaadun suunnilleen tietää. Onko parempia ehdotuksia?
Minulla ei ole mitään sitä vastaan jos muuttujat saadaan vakioitua. Esimerkkinä nyt tuo €/kWh tai X kg/X kWh: Puusta saatava energiamäärähän riippuu mistä roikkuu, kosteusprosentti on merkittävä tekijä ja käytössä olevan tulisijan hyötysuhteella on myös iso rooli. Näin ollen, miten voidaan luotettavasti ja kuluttajalle helppotajuisella tavalla määritellä se, paljonko lämmitysenergiaa kilosta koivuhalkoa saa? Millä edellytyksillä optimi toteutuu? Millä kaavalla talokauppaa harkitseva kuluttaja voisi laskea ostokohteen polttopuun tarpeen ja lämmityskustannukset, jos tiedossa on vain että lämmitysenergiaa kuluu vaikkapa rintamamiestalolle aika tyypillisesti noin 30 000 kWh/vuosi? Tai kuten meillä, vanha kaksoispesällinen keskuslämmityskattila, ei tietoa aiemmasta polttopuun kulutuksesta, öljyä kulunut noin 3000l/vuosi, ei muita saunan ulkopuolisia tulisijoja, paljonko polttopuuta vuodeksi tarvitaan ja mitä se maksaa muodossa €/kWh?pähkäilijä kirjoitti:myydäähän sähköäkin kWh hinnalla - miksi ei polttopuita? ...tuli keskimääräiseksi puumääräksi 650 kg -> 2600 kWh.
Minä olen niitä ihmisiä joita ei voisi vähempää kiinnostaa matemaattisten kaavojen käyttö arkielämässä. Minä tahdon että kulutus ja lämmityskustannukset ja prosentit on laskettu ja hoidettu siinä vaiheessa kun puukuorma tulee pihaan, ja talon lämmittämisen pitäisi olla juttu joka hoituu siinä sivussa arjen muiden askareiden ohella, ilman laskinta, mittareita ja puntareita, ladot vain puut uuniin ja raapaiset tulitikun ja jatkat muihin puuhiin. Meillä kosteusprosentti tarkoittaa eroa siinä lämpeneekö kattila ja patterit ensimmäisellä pesällisellä vai pitääkö polttaa kolmaskin ja syttyykö tuli heti varmasti vai pitääkö mun istua vahtimassa syttymistä vaikka olisi tuhat kertaa parempaakin tekemistä kuin pannuhuoneessa vätystely.
"...ja hänen kaikkein salaisin unelmansa oli omenapuu."
-Tove Jansson
RMT 1955-'57, 110/185m2, puu & ekosähkö
-Tove Jansson
RMT 1955-'57, 110/185m2, puu & ekosähkö
-
pähkäilijä
- Jäsen

- Viestit: 394
- Liittynyt: Ke Joulu 21, 2011 1:24
- Paikkakunta: Ruokolahti
- Kotisivu: http://www.puulammitys.info/index.php?topic=72.0
Re: Mikä logiikka
Tuohon kannattaa käyttää yksinkertaista kosteusprosentin mittausjärjestelmää. Lyö kaksi klapia yhteen. Jos ne kilahtaa on ovat tarpeeksi kuivia poltettavaksi. Jos ei kilahda niin turha niillä märillä on noeta kattilaa.gretheline kirjoitti: Meillä kosteusprosentti tarkoittaa eroa siinä lämpeneekö kattila ja patterit ensimmäisellä pesällisellä vai pitääkö polttaa kolmaskin ja syttyykö tuli heti varmasti vai pitääkö mun istua vahtimassa syttymistä vaikka olisi tuhat kertaa parempaakin tekemistä kuin pannuhuoneessa vätystely.
Re: Mikä logiikka
On mulla puun kosteusmittari mutta sillä otos on aika sattuman varainen. Mitkä puut mitataan. Kaikki lähti siitä, kun haettiin naapurille 3 suursäkkiä koivu lapuja. Nostin ne sen pihaan ja se onneton meni pinoamaan ne liiteriinsä. Tulos oli n. puolet ilmoitetusta kuutiomäärästä. Olisi ollut kiva jos edes kaikkien säkkien paino olisi tiedetty. Niitä olisi voinut vertailla keskenään. Nyt ostettiin täydellisesti sika säkissä.
Jos tiedetää sekä tilavuus että paino, asiakas voi valita kumpaa käytetään hinnan määrityksessä. Energiasisällön määritys saadaan vain puut polttamalla. Muut on arviota.
Jos tiedetää sekä tilavuus että paino, asiakas voi valita kumpaa käytetään hinnan määrityksessä. Energiasisällön määritys saadaan vain puut polttamalla. Muut on arviota.
Re: Mikä logiikka
Eilen lähtö oli varaajassa y:50 a:34 astetta, pannu oli 70. Poltetun puun paino 38kgMaatilallinen kirjoitti: Ettei nyt vaan tosiaan olisi sitä ensiöilmaa ihan tolkuttomasti liikaa, hommaa savukaasujen lämpömittari ja aloita kokeilut pitämällä toisioilma samassa ja ensiöilmaluukun laitat aluksi vaikka 5mm auki, sitten seuraat tilannetta ja palamista, pienennät tai suurennat tarpeen vaatiessa.
Ensiöilma auki n. 5mm mitä se yleensäkkin on ollut, toisioilmaa pienensin niin et auki jotain 25mm, palo hyvin keltaisella liekillä.
Kokonais polttoaika oli toki paljon pitempi mutta hyötysuhde näin äkkiä verrattuna paljon parempi, kun ennen.
Polton loputtua varaaja y:80 a:66 astetta
--------------------------------------------------
Melkein kaiken voi itse tehdä kun käyttää aivoja, sitten kun aivot ei riitä, niin on hyvä ottaa ammattilainen tekemään.
Ammatilta laattaaja. 5 v. ainakin 200 kylppäriä laatoitettu.
Melkein kaiken voi itse tehdä kun käyttää aivoja, sitten kun aivot ei riitä, niin on hyvä ottaa ammattilainen tekemään.
Ammatilta laattaaja. 5 v. ainakin 200 kylppäriä laatoitettu.
- Maatilallinen
- Jäsen

- Viestit: 1912
- Liittynyt: Ke Tammi 02, 2008 15:40
- Paikkakunta: Keski-Suomi
Re: Mikä logiikka
Alapalokattilassa ei pysty puumäärällä liekin tehoa säätämään, yläpalossa ilmeisesti pystyy, ikinä en ole sellaista käyttänyt. Alapalossa liekin tehoa säädetään ensiöilman määrällä, vähentää ilmantuloa niin teho pienenee. Tosin jossain vaiheessa tulee raja vastaan ettei pala enään kunnolla kun tarpeeksi pienentääOppes kirjoitti:Edellisestä Maatilallisen esimerkistä taas saadaan selville että sa vukaasujen lämpötilalla ei ole mitään tekemistä palamisen laadun kanssa. Lisäilman syöttäminen on hyvä keino laskea sekä hyötysuhdetta että avukaasujen lämpötilaa. Ilmansäädöllä pyritään aina niin kuumiin palokaasuihin kuin mahdollista ja jos ne nousevat liikaa, on piennettävä puumäärää eli liekin tehoa.
Kespeskattilassa liekin tehoa pystyy myös säätämään arinan korkeudella, latoo lisää tulitiiliä niin palorintama ja kattilan teho pienenee.
Asetin Enekaan eilen tulitiilet ensiöilmaluukun "kaulukseen" sisäpuolelle estämään tiivisteiden pikeentymistä ja kondensoitumista, niihin tiilet kyllä auttoikin mutta sitten savukaasut nousi taas 300 asteeseen ja tuntui palavan melko reippaasti
Tänään nuohosin pannun ja kovin oli karstaa, nyt täytyy odotella seuraavaa käynnistymistä jotta näkee paljon on savukaasut. Luukku on tosiaan vain 5mm auki, ilmeisesti seuraavaksi kokeillaan 2mm jos ei ala rauhoittua
