Oma nurkka
Re: Oma nurkka
Paksuudessa ja muissakaan ominaisuuksissa ei tosiaan ole mitään eroa halvan kirjahyllyn taustalevyyn, en minäkään tiedä mitä tuo oikeasti on, mutta se on ihan prikulleen samaa kuin kirjahyllyn taustalevy. Sitä on täällä kaikki lattiat, lie saatu edullisesti joskus, sellaista lötköä se on, varastossa on iso levy ja ihan mahdotonta siirrellä tai saada pysymään pystyssä kuin taipuilee niin mahdottomasti
Re: Oma nurkka
No ainakin paheni, aika pahoja oireita ollut, mutta tänään jo tuntuisi olevan helpompaa, eilen ei kynttilää saanut kyllä puhallettua kun niin heikoksi meni hengityksen kanssa, tosin eihän vuosiin ole puhaltaminen sujunut kuten joskus ennen.
Re: Oma nurkka
Monen näköistä levyä ja materiaalia on täälläkin pintoihin lyöty aikojen saatossa. Mahtaisko sormet riittää, jos rupeaisi oikein laskemaan. Kovalevyistä saa muuten mukavia lappui, jos jotain pintoja oikoo. 3,6,9mm jne.
Rupeahan jtbo kantamaan jo klapeja tupaan kuivumaan
. Sunnuntaille luvataan taas kovia pakkasia, ainakin tänne. 
Olipa komia joulupaketti se serranokinkku. Oli vuolutellinki ja terävä veittikin mukana. Siitä on mukava vuolasta kiehistä aina ohi kulkiessaan.
Noi maksaa vissiin edullisimmillaan noin 100€ / 8kg kinkku. Ei tarvii kaupassa juosta leikkeleitä ostamassa vähään aikaan
Säilyy kuukauden päivät huoneenlämmössä.
Mahtaiskohan tuollainen onnistua diy hengessä siellä pohjoisen raikkaassa ilmassa? Ostaisit vaikka puolikkaan sian naapuritilalta ja siitä vähän pakastelis ja kuivattelis.
Rupeahan jtbo kantamaan jo klapeja tupaan kuivumaan
. Sunnuntaille luvataan taas kovia pakkasia, ainakin tänne. Olipa komia joulupaketti se serranokinkku. Oli vuolutellinki ja terävä veittikin mukana. Siitä on mukava vuolasta kiehistä aina ohi kulkiessaan.
Noi maksaa vissiin edullisimmillaan noin 100€ / 8kg kinkku. Ei tarvii kaupassa juosta leikkeleitä ostamassa vähään aikaan
Säilyy kuukauden päivät huoneenlämmössä.Mahtaiskohan tuollainen onnistua diy hengessä siellä pohjoisen raikkaassa ilmassa? Ostaisit vaikka puolikkaan sian naapuritilalta ja siitä vähän pakastelis ja kuivattelis.
Re: Oma nurkka
Onhan komea kinkku kyllä :Dtepy kirjoitti:Monen näköistä levyä ja materiaalia on täälläkin pintoihin lyöty aikojen saatossa. Mahtaisko sormet riittää, jos rupeaisi oikein laskemaan. Kovalevyistä saa muuten mukavia lappui, jos jotain pintoja oikoo. 3,6,9mm jne.
Rupeahan jtbo kantamaan jo klapeja tupaan kuivumaan
Olipa komia joulupaketti se serranokinkku. Oli vuolutellinki ja terävä veittikin mukana. Siitä on mukava vuolasta kiehistä aina ohi kulkiessaan.
Noi maksaa vissiin edullisimmillaan noin 100€ / 8kg kinkku. Ei tarvii kaupassa juosta leikkeleitä ostamassa vähään aikaan
Mahtaiskohan tuollainen onnistua diy hengessä siellä pohjoisen raikkaassa ilmassa? Ostaisit vaikka puolikkaan sian naapuritilalta ja siitä vähän pakastelis ja kuivattelis.
Tosin tuollaisella on hintaakin, 12.5€/kg, täällä laadukas sikanauta edullisimmillaan 30km päässä on 5€/kg ja täysin sama tuote 4.5km päästä haettuna 7.5€/kg. Toki käsittelemätön raakatavara saattaisi olla edukkaampaa suoraan tuottajalta, pitäisi opiskella se lihan käsittely vaan ja hommata ihan kunnon lihamylly.
Tuo kinkku säilyy kyllä käsittämättömän hyvin, raakaa jauhelihaa kun pakastaa, niin olen huomannut, että kuukausi on aikalailla maksimi, alkaa maku kärsimään todella pahasti tuon kuukauden jälkeen.
Voisikohan paistetun pakastaa, jos se säilyisi paremmin? Voisi tehdä käteviä annoksia sellaisista ja päivän ajan paistelisi vaan lihaa, olisi energiatehokkaampaa kuin jokatoinen päivä paistella.
Kylmäähän tuo on luvannut, huomenna joutuu alkamaan lämpötilan nostamiseen, pitää rakenteet saada lämpimäksi niin on sitten helpompi ylläpitää lämpöä.
Näillä mun viiksiniekoilla on näköjään joitain himoja taikinaa kohtaan, pyörittelin tuossa leipätaikinan kohoamaan ja neljä silmäparia seurasi herkeämättä, yksi yritti polvelle istumaan ja toinen kuikuili pöydältä tassuaan ojennellen, että tahtoo tätä herkkua. Kapustan annoin nuoltavaksi ja olihan siinä ympärillä kuhinaa, ei siitä juuri makua enempää yhdelle ollut. Ei ne leivästä välitä, mutta joku tuossa taikinassa lie sellainen mikä kiinnosti. Harmi kun eivät moisella oikein tule tomeen, olisi halpaa katinsapuskaa moinen
Re: Oma nurkka
Mistähän ihmeen Serranon perheen kinkusta höpisette 
Tuli sitten katseltua noita ennusteita. -26 Su-Ma yö mutta sitten taasen heltiää heti jo aatoksi. Aurinkoakin näyttäisi olla tulemassa mutta jotenkin huvittavaa näyttää Auringon kuvaa napapiirin toisella puolen...
21. päivä kääntyy sitten tämä aurinkokeräily taasen jälleen parempaan suuntaa, ellei se maailmanloppu tule
Jtbo, kun lämmität ennakkoon niin oikeastaan säädin, jonkalaisen haluaisin joskus toteuttaa automaattisesti. Monesta ennusteesta kun keräisi datan ja jollain uskottavuuspainotuksella ottaisi todennäköisemmin tulevan ennusteen ja siitä sitten vaan talon parametrit sisään säätimeen, joita olisi lattialämmitys vai ei jos lattialämmitys niin laatan varaavuus ja sitten toki kaiken maailman eristeet seinissä, katossa, lattiassa. Ilmanvaihto l/s. Valaistuskuorma jne. jne. niin voisi saada tuollaisen ennakoivan sääddön kuten sulla jo onkin...
Täytynee pistää Jämän viereen puita valmiiksi kun jouluna näyttäisi olla aikaakin tuohon tulen pitoon.
Pakko laittaa tämmöinen. Herättää kummastuksen mikä vuosi tuolle Jämälle ei annettukaan enään öljyä, joku se noista tolpista oli
Tuli sitten katseltua noita ennusteita. -26 Su-Ma yö mutta sitten taasen heltiää heti jo aatoksi. Aurinkoakin näyttäisi olla tulemassa mutta jotenkin huvittavaa näyttää Auringon kuvaa napapiirin toisella puolen...
21. päivä kääntyy sitten tämä aurinkokeräily taasen jälleen parempaan suuntaa, ellei se maailmanloppu tule
Jtbo, kun lämmität ennakkoon niin oikeastaan säädin, jonkalaisen haluaisin joskus toteuttaa automaattisesti. Monesta ennusteesta kun keräisi datan ja jollain uskottavuuspainotuksella ottaisi todennäköisemmin tulevan ennusteen ja siitä sitten vaan talon parametrit sisään säätimeen, joita olisi lattialämmitys vai ei jos lattialämmitys niin laatan varaavuus ja sitten toki kaiken maailman eristeet seinissä, katossa, lattiassa. Ilmanvaihto l/s. Valaistuskuorma jne. jne. niin voisi saada tuollaisen ennakoivan sääddön kuten sulla jo onkin...
Täytynee pistää Jämän viereen puita valmiiksi kun jouluna näyttäisi olla aikaakin tuohon tulen pitoon.
Pakko laittaa tämmöinen. Herättää kummastuksen mikä vuosi tuolle Jämälle ei annettukaan enään öljyä, joku se noista tolpista oli
-En tee virheitä, ne teen tekemättäkin...
Re: Oma nurkka
Käsikäyttöinen automatiikka on jotenkin mulle luotettavamman oloista kuin sähkömallit, täällä kun sähköä ei aina saa
Kun ei noista tolpista oikein osaa erottaa sitä milloin öljyä ei enää ole annettu, niin sehän tarkoittaa sitten sitä, että sähköä on jollain tapaa tehokkaammin käytetty, vai onko ne paremmat eristykset sitten se tekijä?
Katsoin tänään, että päivän pituus muka yli 4 tuntia, muistelisin, että lyhimmillään se kuitenkin olisi vain parin tunnin luokkaa ollut ja jos ihan tarkasti ulkona seuraa niin ei se päivä oikeastaan koskaan ala, jos vaan on pilvistä, niin kyllä se sellaisena aamun/illan hämäränä kestää koko ajan. Kamerallakaan ISO400 ei piisaa, pitää ISO800 olla kun kuvaa
Tuplastin varaston oven edessä eristemäärän, 200mm nyt, kun tuntui villan läpi kylmää henkivän, kovin se ovi taitaa kyllä nyt jäätyä, mutta noin kylmät päivät tulossa, niin parempi se on varautua.
Näkyy lämpötila laskevan, liki -17C jo nyt.
Tulipas muuten hyvät patongit.
Tuollaisen reseptin löysin:
http://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/293534/Patonki/
Muutin sitä hieman, tuplasin sokerin ja suolan, laitoin 100g oikeaa voita ja käytin vehnäjauhoa. Kohotin ensin noin 40min, sitten pyörittelin ja rullasin patongit pellille, uunin lämmitin 50C asteeseen ennen kuin aloin leipomaan taikinasta patonkeja, laitoin lämmityksen uunista pois päältäkin ennen kuin aloin patonkeja vääntelemään, sitten kun olin saanut patongit väänneltyä laitoin ne jo hieman asettuneeseen uuniin, olisiko ollut jotain 35-40 lämmintä, keittiössähän oli +5C.
Liki tunnin annoin sitten olla siellä uunissa kohoamassa ja ne turposivat noin kolminkertaiseksi, jonka jälkeen 200C lämpöä uuniin.
Parempia noista tuli kuin kaupan malleista, ainoa miinus että tuli rapea kuori, vaikken tehnyt mitään temppuja joita sanottiin, että tulisi rapea kuori, mulla kitalaki kipeytyy moisen järsimisestä, mutta maku oli kyllä oikein hyvä.
Suolana käytin karkeaa merisuolaa, mulla on sitä sellaisessa myllyssä jolla jauhan sitä pieneksi tarpeen mukaan, muistaakseni tuo karkea oli selvästi halvempaa kuin hieno.
Loppujenlopuksi taisi käydä niin, että kovin paljoa ei tuosta alkuperäisestä reseptistä pysynyt samana, tuli sen verran muutoksia. Enemmänkin sellaisen konditoriapatongin makuisia kuin kaupan patongin makuisia.
Kun ei noista tolpista oikein osaa erottaa sitä milloin öljyä ei enää ole annettu, niin sehän tarkoittaa sitten sitä, että sähköä on jollain tapaa tehokkaammin käytetty, vai onko ne paremmat eristykset sitten se tekijä?
Katsoin tänään, että päivän pituus muka yli 4 tuntia, muistelisin, että lyhimmillään se kuitenkin olisi vain parin tunnin luokkaa ollut ja jos ihan tarkasti ulkona seuraa niin ei se päivä oikeastaan koskaan ala, jos vaan on pilvistä, niin kyllä se sellaisena aamun/illan hämäränä kestää koko ajan. Kamerallakaan ISO400 ei piisaa, pitää ISO800 olla kun kuvaa
Tuplastin varaston oven edessä eristemäärän, 200mm nyt, kun tuntui villan läpi kylmää henkivän, kovin se ovi taitaa kyllä nyt jäätyä, mutta noin kylmät päivät tulossa, niin parempi se on varautua.
Näkyy lämpötila laskevan, liki -17C jo nyt.
Tulipas muuten hyvät patongit.
Tuollaisen reseptin löysin:
http://www.kotikokki.net/reseptit/nayta/293534/Patonki/
Muutin sitä hieman, tuplasin sokerin ja suolan, laitoin 100g oikeaa voita ja käytin vehnäjauhoa. Kohotin ensin noin 40min, sitten pyörittelin ja rullasin patongit pellille, uunin lämmitin 50C asteeseen ennen kuin aloin leipomaan taikinasta patonkeja, laitoin lämmityksen uunista pois päältäkin ennen kuin aloin patonkeja vääntelemään, sitten kun olin saanut patongit väänneltyä laitoin ne jo hieman asettuneeseen uuniin, olisiko ollut jotain 35-40 lämmintä, keittiössähän oli +5C.
Liki tunnin annoin sitten olla siellä uunissa kohoamassa ja ne turposivat noin kolminkertaiseksi, jonka jälkeen 200C lämpöä uuniin.
Parempia noista tuli kuin kaupan malleista, ainoa miinus että tuli rapea kuori, vaikken tehnyt mitään temppuja joita sanottiin, että tulisi rapea kuori, mulla kitalaki kipeytyy moisen järsimisestä, mutta maku oli kyllä oikein hyvä.
Suolana käytin karkeaa merisuolaa, mulla on sitä sellaisessa myllyssä jolla jauhan sitä pieneksi tarpeen mukaan, muistaakseni tuo karkea oli selvästi halvempaa kuin hieno.
Loppujenlopuksi taisi käydä niin, että kovin paljoa ei tuosta alkuperäisestä reseptistä pysynyt samana, tuli sen verran muutoksia. Enemmänkin sellaisen konditoriapatongin makuisia kuin kaupan patongin makuisia.
Re: Oma nurkka
Serranon perheestä tehtiin kinkkutuuma kirjoitti:Mistähän ihmeen Serranon perheen kinkusta höpisette
Saatiin töistä sellainen vonkale lahjaksi ja koitetaan sitä naputtaa menemään. Koitan innostaa jtbo opiskelemaan kotikokkina sellaisen valmistamisen
Taannoin Barcelonassa käytiin ja siellä niitä poikia riippui joka ravintolassa ja kahviossa. Ne tunkee sitä lihaa vähän joka paikkaan.
Eihän tuota hintaa voi ihan sikanautaan verrata. Toihan vastaa enempi jotain palvikinkkua tai esim jotain kylmäsavuporoa.
Tuota patonkia voisikin testata sunnuntaina puuhellalla. Saisi samalla torppaan lämpöä.
Tuntuu vaan, ettei uuni oikein lämpiä enään niin hyvin, kun tungin sivut ja alauunin täyteen vuolukiveä ja tiiliä.
Re: Oma nurkka
Vuolukivituunauksen jälkeen tosiaankin pitää lämmittää pitkään ja hartaasti, ei se lämpö oikein muuten nouse. Mulla on tuo peltitakka ja siihen olen vuolukuvituunauksen myös tehnyt, ensimmäisen pesällisen kun polttaa, niin ei tapahdu vielä oikein mitään, toinen alkaa jo vähän lämpöä tuomaan, kolmas jo aika hyvin, mutta neljäs pesällinen vaaditaan siihen täyteen lämpöön ja sehän menee jo toiselle puunhakureissulle, kun 2-5 - 3 pesällistä on yhdessä kantimellisessa.tepy kirjoitti:Serranon perheestä tehtiin kinkkutuuma kirjoitti:Mistähän ihmeen Serranon perheen kinkusta höpisette
Saatiin töistä sellainen vonkale lahjaksi ja koitetaan sitä naputtaa menemään. Koitan innostaa jtbo opiskelemaan kotikokkina sellaisen valmistamisen
Taannoin Barcelonassa käytiin ja siellä niitä poikia riippui joka ravintolassa ja kahviossa. Ne tunkee sitä lihaa vähän joka paikkaan.
Eihän tuota hintaa voi ihan sikanautaan verrata. Toihan vastaa enempi jotain palvikinkkua tai esim jotain kylmäsavuporoa.
Tuota patonkia voisikin testata sunnuntaina puuhellalla. Saisi samalla torppaan lämpöä.
Tuntuu vaan, ettei uuni oikein lämpiä enään niin hyvin, kun tungin sivut ja alauunin täyteen vuolukiveä ja tiiliä.
Mulla taitaa olla jo hyvinkin puolet puista mennyt, taitaa käydä heikosti puiden riittävyyden osalta.
Jos patonkeja tekee enemmän, kuten fiksua varmastikkin on, niin kannattaa suht heti paistamisen jälkeen kantaa ne pakkaseen, tai siis nyt kun tekee, niin vie ulos hetkeksi niin ei mene sähköä niin paljon pakastimelta, kun saa pakastettua kätevästi tuossa luonnon pakastimessa. Niin täällähän on jo -21C, aamupäivästä oli jo -19C, ennusteet ei ihan kohdallaan, sillä tämän kylmän piti tulla vasta parin päivän päästä, -16C näkyy nytkin ennustavan yöhön saakka, mutta taitaa olla -26C lähempänä totuutta, kun katsoo taivaanrantaan. Osasi tuon jo eilen illasta ennakoida tosin, kun kuu paistoi lumisateen seasta ikäänkuin ei olisi pilviä ollutkaan, lumisadetta tyhjästä, sellaisen jälkeen tulee pakkanen kiristymään selvästi.
Tänään sellainen selkeäksi luokiteltava päivä sitten ja nyt ei ole pilveä missään, eikä tuulta, komea puna taivaanrannassa, kun kosteus on jääkiteinä ja tippuu alas, eli kylmää on.
Vaan on tämä aika veikeää, valoisan ajan touhusin pihalla ja vaikkei pilviä ollut, niin en minä kyllä auringosta nähnyt oikein mitään, sellaista punaista loimua metsän takaa vähän aikaa oli, mutta ei se aurinko niin ylös noussut että olisi voinut sanoa auringon nousseen. Kuu kyllä näkyy, komeasti näkyykin parhaillaan, varsin terävät piirteet erottuu, sekin osuu yleensä yksiin kylmenevän kelin kera.
Mulla on muuten paljon jänöjä täällä, joka yö on useammat jäljet ilmestyneet uuteen hankeen. Pitäisikö tässä alkaa jänismuhennoksen ohjeita hakemaan, ansan jos virittäisi :)
Re: Oma nurkka
tepy kirjoitti:Tuota patonkia voisikin testata sunnuntaina puuhellalla. Saisi samalla torppaan lämpöä.
Tuntuu vaan, ettei uuni oikein lämpiä enään niin hyvin, kun tungin sivut ja alauunin täyteen vuolukiveä ja tiiliä.
Vähän samaa hakenut jos tuon puuhellan lämmitttää tekemättä ruokaa liedellä niin se täältä ongittujen tietojen valossa on jopa turmiollista valurautaosille, varsinkin sille kattilanpaikalle, jota tulet nuolee ja punahekuiseksi ihan tekee.jtbo kirjoitti:Vuolukivituunauksen jälkeen tosiaankin pitää lämmittää pitkään ja hartaasti, ei se lämpö oikein muuten nouse. Mulla on tuo peltitakka ja siihen olen vuolukuvituunauksen myös tehnyt, ensimmäisen pesällisen kun polttaa, niin ei tapahdu vielä oikein mitään, toinen alkaa jo vähän lämpöä tuomaan, kolmas jo aika hyvin, mutta neljäs pesällinen vaaditaan siihen täyteen lämpöön ja sehän menee jo toiselle puunhakureissulle, kun 2-5 - 3 pesällistä on yhdessä kantimellisessa.
Etsin muutaman illan isoa kattilaa. Alumiinisiakin näemmä oli suurkeittiö maailmassa eikä ihan hirveän pahoja hinnaltaan mutta sitten löysin aika hempeän emalikattilan, kun vaimo heitti ohi kulkiessaan että miksei emalikattila. Jostain Virosta kai tuo peräisin? Toivottavasti tulee, kohta viikkoon ei ole mitään kuulunut maksun jälkeen, siis vahvistusta mutta jotenkin kämmäsin muutenkin online pankkijutut kun Java tuki puuttui selaimesta ja tätä nykyä eräs pankki sitä vaatii, varmistusrutiineissaan
Vesi kai kuitenkin sitoo enempi lämpöä mutta kovinkaan turvallisesti siitä ei saa yli sata asteista möykkyä eli se on semmoinen omavoimainen +100 asteen asetusarvon omaava puulieden pinnan lämpötilansäädin. Mutta jos jesarilla vetäisi kattilakannen piukkaan kiinni niin ehkä sitten saisi kerättyä energiaa vähän enempi...
Hempeyttä 28 litran edestä:
-En tee virheitä, ne teen tekemättäkin...
Re: Oma nurkka
Ompa mahtavan kokoinen kattila Mitä ihme orgioita siellä meinataan ruveta pitämään, kun tuollainen on hankittu
Nätin näköinenhän tuo on.
Meidän suurin tais olla 7,5l. Tuleehan se usein nostettua lämpiämään, kun meillä tiskit menee edelleen käsin ja joutuuhan sitä rommitotiakin pakkasella vähän ottamaan.
Kuusen telkeillä olen hellaa pääasiassa lämmitelly, ei taida lämpöarvo ihan paras niissä olla, joten ei varmaan pelkoa ilman kattilaakan, että levy kieroon pääsisi.
Mitä ihme orgioita siellä meinataan ruveta pitämään, kun tuollainen on hankittu Nätin näköinenhän tuo on.
Meidän suurin tais olla 7,5l. Tuleehan se usein nostettua lämpiämään, kun meillä tiskit menee edelleen käsin ja joutuuhan sitä rommitotiakin pakkasella vähän ottamaan.
Kuusen telkeillä olen hellaa pääasiassa lämmitelly, ei taida lämpöarvo ihan paras niissä olla, joten ei varmaan pelkoa ilman kattilaakan, että levy kieroon pääsisi.
Re: Oma nurkka
Orgioitatepy kirjoitti:Ompa mahtavan kokoinen kattila
Nätin näköinenhän tuo on.
Meidän suurin tais olla 7,5l. Tuleehan se usein nostettua lämpiämään, kun meillä tiskit menee edelleen käsin ja joutuuhan sitä rommitotiakin pakkasella vähän ottamaan.
Kuusen telkeillä olen hellaa pääasiassa lämmitelly, ei taida lämpöarvo ihan paras niissä olla, joten ei varmaan pelkoa ilman kattilaakan, että levy kieroon pääsisi.
Kovasti tuo lämpöä antaa, ainakin ilman kattilaa päällä, isompi parempi kai kuitenkin silloin jos ei muuta kuin lämmitä torpan ilmaa.
Se on tosiaan totta että jos vain tulet on niin hätäiseen lämmittää jos kuumaa vettä tarvitsee jopa vain lähes sinnepäin näyttämällä.
Orgioita... saatan naureskella vielä pitkään
-En tee virheitä, ne teen tekemättäkin...
Re: Oma nurkka
Mun isoin kattila on 12l muistaakseni, se maksoi aikoinaan jotain 20 euron pintaan halpakaupassa, ihan rosteria valehtelee olevansa.
Siinä kun rokkaa tekee, niin saa kerralla tehtyä vähän useammalle päivälle, sitten voi pakastaa mitä ei parissa päivässä mene, ei sitä nyt montaa viikkoa viitsi sitä samaa naamariin vetää.
Hyvän rokan tekohan ei olekkaan ihan hätähousun hommaa, ensinnäkin pitää olla kuivia herneitä, jotka laitetaan illalla likoamaan kattilaan, seuraavana päivänä sitten aloitetaan keittäminen, vähintäänkin tunti ihan pienellä lämmöllä, että juuri ja juuri kiehuu, sitten sen noin tunnin jälkeen laitetaan lihat sekaan, sitten mausteita, Timjamia, Meiramia, Neilikkaa, sipulijauhetta myös ja merisuolaa, pippureitakin kannattaa olla, itse suosin mustapippuria rouheena, lihojen kanssa hyvin hitaasti kiehuen vähintäänkin 2 tuntia, se on enemmän sellaista hauduttamista kuin keittämistä.
Sitten tulee jäähdytys, sen sopan pitää antaa vetäytyä vähän ennen kuin sitä paranee yrittää syödä.
Ei siinä päivässä paljoa muuta sitten kerkeäkkään kuin rokan keittelee, purkittaa ja säilöö pakkaseen, sekä pesee astiat. Suurin ikävyys hernekeitossa on se, että se jättää kattilan sellaiseksi vähän mattapintaiseksi ja tahmeaksi, asitanpesukoneen pesuaineella kun liottaa eräitä tunteja niin tuntuu lähtevän ehkä parhaiten pois, mutta siltikin pitää paperilla pyyhkiä kuivaksi, että kunnolla puhdistuu.
Olen joutunut tyytymään sikanauta jauhelihaan rokassa, mutta ihan sikaahan sinne pitäisi olla heittää ja hitaasti keittäen lihat pitäisi mureutua ja irrota sekä rasvan sulaa ja tehdä keittoon makua. Olen paikannut tilannetta voita lisäämällä.
Voihin mulla meneekin kohtalaisesti pelimerkkejä, kun valurautapannulla käytän voita enkä öljyä, kaikkien terveysoppien vastaisesti sitä punaista vieläpä. Ei kuitenkaan liikaa, vaan sen että ei tartu kiinni ja vähän makua tulee. Leipomisessakin tietty samaa, siinä on iso ero maussa jos jotain muuta erehtyy laittamaan.
Emalikattila varmaankin tulee jossain vaiheessa hankittua, tai valurautainen emalipinnalla, onko niitä edes muita?
Valurautaisesta paistinpannusta olen kovasti tykännyt kyllä, ei ole murhetta rikkotuuvasta teflon pinnasta ja ties mistä myrkyistä, en tiedä mistä se on peräisin, että olisi muka paljon vaivaa, ehkei se nyt ihan yhtä nopeasti puhdistu kuin teflon ja kyllähän sitä saa pinnan siihen polttaa silloin tällöin, mutta kun ei sekään vielä paljoa aikaa, pikapinnan tekee sutaisemalla kuumaan pannuun rasvaa, pyyhkimällä paperilla sen ohueksi ja tasaiseksi, sitten antaa olla 3 tai 4 asennolla levyllä niin että kuivahtaa, kunnolla jos haluaa tehdä, niin uunissa 20min olikohan 150 asteessa. Menee siinä muun touhun ohessa oikeastaan ja ei tarvitse olla pannukaupoilla.
En muista kauanko tuo on mulla ollut, varmaankin pari vuotta jo, minkäänlaista kulumaa ei kyllä vieläkään ole havaittavissa. Ennen vähintään kerran vuoteen meni teflonpannu, mullahan päivittäin oikeastaan kärisee lihat pannulla ja ei mitään kevyttä ruskistusta, levy on 5 asennolla ja siihen palamisen rajalle pitää kärisyttää, siinä on se paras maku, mutta ei parane polttaa, se on suht tarkkaa tuokin, sekuntipeliä se loppuvaihe ja levynhän valurautapannua käyttäen voi sammuttaa pitkästi ennen kokkauksen päättymistä ;)
Monia asioita olen huomannut, että kannattaa tehdä aivan toisin kuin mitä kokkikirjoissa sanotaan, on otettava juttu sieltä, toinen täältä ja sitten sovellettava vähän kokemuksien pohjalta toimivaksi, jää muuten jotenkin pliisuksi maku.
Jauhelihan paistaminen on vähintään 20min noin esimerkkinä.
Ai niin, veden saa liki 200 asteeseen, jos voi käyttää kemikaalia seassa, kilpa-autoihin on tehty jäähdytinnestettä, joka ilmeisesti ei ole edes myrkyllistä, mutta nostaa kuumankeston jonnekkin 180 asteen tuntumaan. Jotkut hurjat käyttää tuota ja nostavat moottorin lämpötilaa niin korkeaksi kun yrittävät säästää polttoainetta. Sitä vaan miettii, kun tiivisteet, lämpölaajenemiset, laakerivälykset yms. on mitoitettu tiettyyn lämpötilaan, että kuinkahan kalliiksi se säästäminen oikein tulee moisessa hommassa...
Siinä kun rokkaa tekee, niin saa kerralla tehtyä vähän useammalle päivälle, sitten voi pakastaa mitä ei parissa päivässä mene, ei sitä nyt montaa viikkoa viitsi sitä samaa naamariin vetää.
Hyvän rokan tekohan ei olekkaan ihan hätähousun hommaa, ensinnäkin pitää olla kuivia herneitä, jotka laitetaan illalla likoamaan kattilaan, seuraavana päivänä sitten aloitetaan keittäminen, vähintäänkin tunti ihan pienellä lämmöllä, että juuri ja juuri kiehuu, sitten sen noin tunnin jälkeen laitetaan lihat sekaan, sitten mausteita, Timjamia, Meiramia, Neilikkaa, sipulijauhetta myös ja merisuolaa, pippureitakin kannattaa olla, itse suosin mustapippuria rouheena, lihojen kanssa hyvin hitaasti kiehuen vähintäänkin 2 tuntia, se on enemmän sellaista hauduttamista kuin keittämistä.
Sitten tulee jäähdytys, sen sopan pitää antaa vetäytyä vähän ennen kuin sitä paranee yrittää syödä.
Ei siinä päivässä paljoa muuta sitten kerkeäkkään kuin rokan keittelee, purkittaa ja säilöö pakkaseen, sekä pesee astiat. Suurin ikävyys hernekeitossa on se, että se jättää kattilan sellaiseksi vähän mattapintaiseksi ja tahmeaksi, asitanpesukoneen pesuaineella kun liottaa eräitä tunteja niin tuntuu lähtevän ehkä parhaiten pois, mutta siltikin pitää paperilla pyyhkiä kuivaksi, että kunnolla puhdistuu.
Olen joutunut tyytymään sikanauta jauhelihaan rokassa, mutta ihan sikaahan sinne pitäisi olla heittää ja hitaasti keittäen lihat pitäisi mureutua ja irrota sekä rasvan sulaa ja tehdä keittoon makua. Olen paikannut tilannetta voita lisäämällä.
Voihin mulla meneekin kohtalaisesti pelimerkkejä, kun valurautapannulla käytän voita enkä öljyä, kaikkien terveysoppien vastaisesti sitä punaista vieläpä. Ei kuitenkaan liikaa, vaan sen että ei tartu kiinni ja vähän makua tulee. Leipomisessakin tietty samaa, siinä on iso ero maussa jos jotain muuta erehtyy laittamaan.
Emalikattila varmaankin tulee jossain vaiheessa hankittua, tai valurautainen emalipinnalla, onko niitä edes muita?
Valurautaisesta paistinpannusta olen kovasti tykännyt kyllä, ei ole murhetta rikkotuuvasta teflon pinnasta ja ties mistä myrkyistä, en tiedä mistä se on peräisin, että olisi muka paljon vaivaa, ehkei se nyt ihan yhtä nopeasti puhdistu kuin teflon ja kyllähän sitä saa pinnan siihen polttaa silloin tällöin, mutta kun ei sekään vielä paljoa aikaa, pikapinnan tekee sutaisemalla kuumaan pannuun rasvaa, pyyhkimällä paperilla sen ohueksi ja tasaiseksi, sitten antaa olla 3 tai 4 asennolla levyllä niin että kuivahtaa, kunnolla jos haluaa tehdä, niin uunissa 20min olikohan 150 asteessa. Menee siinä muun touhun ohessa oikeastaan ja ei tarvitse olla pannukaupoilla.
En muista kauanko tuo on mulla ollut, varmaankin pari vuotta jo, minkäänlaista kulumaa ei kyllä vieläkään ole havaittavissa. Ennen vähintään kerran vuoteen meni teflonpannu, mullahan päivittäin oikeastaan kärisee lihat pannulla ja ei mitään kevyttä ruskistusta, levy on 5 asennolla ja siihen palamisen rajalle pitää kärisyttää, siinä on se paras maku, mutta ei parane polttaa, se on suht tarkkaa tuokin, sekuntipeliä se loppuvaihe ja levynhän valurautapannua käyttäen voi sammuttaa pitkästi ennen kokkauksen päättymistä ;)
Monia asioita olen huomannut, että kannattaa tehdä aivan toisin kuin mitä kokkikirjoissa sanotaan, on otettava juttu sieltä, toinen täältä ja sitten sovellettava vähän kokemuksien pohjalta toimivaksi, jää muuten jotenkin pliisuksi maku.
Jauhelihan paistaminen on vähintään 20min noin esimerkkinä.
Ai niin, veden saa liki 200 asteeseen, jos voi käyttää kemikaalia seassa, kilpa-autoihin on tehty jäähdytinnestettä, joka ilmeisesti ei ole edes myrkyllistä, mutta nostaa kuumankeston jonnekkin 180 asteen tuntumaan. Jotkut hurjat käyttää tuota ja nostavat moottorin lämpötilaa niin korkeaksi kun yrittävät säästää polttoainetta. Sitä vaan miettii, kun tiivisteet, lämpölaajenemiset, laakerivälykset yms. on mitoitettu tiettyyn lämpötilaan, että kuinkahan kalliiksi se säästäminen oikein tulee moisessa hommassa...
Re: Oma nurkka
Minulla on aarteena loistokuntoinen perintövalurautapannu. Äitini kertoi sen olevan isoäitinsä peruja. Sisäpohja on sileäksi kulunut, eikä sitä ole tarvinnut polttaa sinä parina kymmenenä vuotena kun se minulla on ollut. Öljyn siihen tietysti laitan kuivattelun jälkeen aina muistaessani, muttei siitäkään tarvitse olla niin tarkka. Niin ehdoton värkki että olen hankkinut uutena toisen ja pari valurautapataa, mutta en usko niiden olevan noin helppoja omana elinikänäni. Toistakymmentä vuotta takaperin hankkimani pata alkaa jo olla iskussaan, äskettäin hankittu tulee vielä vaatimaan paljon työtä ja huolellisuutta. Vertailukohtana, Fiskarsin teräksinen titaaniteflon-wokki kesti tarkkaan hoidettuna jotain viisi vuotta, aika hyvin teflonille mutta ei pärjää kunnon valuraudalle. Kuulemma sintraavat niitäkin uusiksi, mutta sitä varten pitäisi selvittää että missä ja milloin, ja tiedä sitten jaksaako tuollaisen suunnilleen-kertakäyttöastian takia.
Ja voipi käydä niinkin että tulevat sukupolvet eivät osaa tällaista aarretta arvostaa: siskoni, veljentyttöni ja vaimoni pitävät perintöpannua inhottavana, likaisena ja painavana hirvityksenä. Minä taas tykkään kun on kestävä, toimiva, ja loistavia piffejä ja leikkeitä paistava pannu, jonka puhdistaminen on helppoa: vettä ja pyöräytys pataharjalla (asiaan omistettu tiskiharja, meni aika monta ennen kuin vaimoni oppi ettei niitä kannata heittää pois vaikka mustia ovatkin,) ja sitten vähäksi aikaa lämpöön kuivumaan. Hämmästyttävää toisaalta kuinka paljon töhkää uudesta valurautapannusta irtoaa ensimmäisenä vuotena tai parina.
Isoin kattilani on 7,5 litraa, terästä ja pohja alumiinikerrosrakenne, ihan OK rokan keittelyyn jos vaan on vähän varovainen. Ja pakastin on mainio paikka sille jäämälle, eipä sitten tarvitse miettiä mistä saa oikein hyvää rokkaa kun tekee mieli.
Ja voipi käydä niinkin että tulevat sukupolvet eivät osaa tällaista aarretta arvostaa: siskoni, veljentyttöni ja vaimoni pitävät perintöpannua inhottavana, likaisena ja painavana hirvityksenä. Minä taas tykkään kun on kestävä, toimiva, ja loistavia piffejä ja leikkeitä paistava pannu, jonka puhdistaminen on helppoa: vettä ja pyöräytys pataharjalla (asiaan omistettu tiskiharja, meni aika monta ennen kuin vaimoni oppi ettei niitä kannata heittää pois vaikka mustia ovatkin,) ja sitten vähäksi aikaa lämpöön kuivumaan. Hämmästyttävää toisaalta kuinka paljon töhkää uudesta valurautapannusta irtoaa ensimmäisenä vuotena tai parina.
Isoin kattilani on 7,5 litraa, terästä ja pohja alumiinikerrosrakenne, ihan OK rokan keittelyyn jos vaan on vähän varovainen. Ja pakastin on mainio paikka sille jäämälle, eipä sitten tarvitse miettiä mistä saa oikein hyvää rokkaa kun tekee mieli.
Laiskuus on maailmaa eteen päin vievä voima, siitä on oksat pois kun laiskuri yrittää työtä säästää.
Re: Oma nurkka
Omassa pannussa pohja ei tosiaan olekkaan kovin sileä vielä, sellaista aika karheaa pintaa, mutta kyllä se siitä siliää aikaa myöten, varmaan sitten alkaa pintakin pysymään paremmin. Ei noita valurautaisia paistovälineitä tarvitse tosiaankaan joka vuosi olla hankkimassa uusia ja parastahan niissä on, että voi käyttää kunnollisia paistinlastoja, ei tarvitse olla mitään epä-materiaalia (=muovi)
Monessa asiassahan se tahtoo olla, että toimivan sijaan valitaan jotain muuta, kun pitää olla 'nättiä', onneksi en osaa kahdesta erottaa sitä nättiä, osaan nähdä vain sen mikä toimii käytännssä
Monessa asiassahan se tahtoo olla, että toimivan sijaan valitaan jotain muuta, kun pitää olla 'nättiä', onneksi en osaa kahdesta erottaa sitä nättiä, osaan nähdä vain sen mikä toimii käytännssä
Re: Oma nurkka
Mullakin oli joskus Tefalin pannu ja se kesti tosiaan pari vuotta.
Omassa käytössä kun lihan käristäminen on päivittäistä ja monenlaista maustettakin tulee iskettyä, eikä kastiketta lieventämään pannun kulutusta, niin tahtovat aika nopeasti tosiaan mennä huonoksi.
Mutta esim Hackman kovanaama oli noin puoli vuotta, kun alkoi jo mennä huonoksi.
Itse en oikein pidä muoveista yleensäkkään, ennemmin aina metallia, puuta jne.
Tämä maailmanlopun jälkeinen maailma vaikuttaa aika samanlaiselta kuin se aiempikin, mutta taisi se paljon liikevaihtoa lisätä maailmanlaajuisesti
Omassa käytössä kun lihan käristäminen on päivittäistä ja monenlaista maustettakin tulee iskettyä, eikä kastiketta lieventämään pannun kulutusta, niin tahtovat aika nopeasti tosiaan mennä huonoksi.
Mutta esim Hackman kovanaama oli noin puoli vuotta, kun alkoi jo mennä huonoksi.
Itse en oikein pidä muoveista yleensäkkään, ennemmin aina metallia, puuta jne.
Tämä maailmanlopun jälkeinen maailma vaikuttaa aika samanlaiselta kuin se aiempikin, mutta taisi se paljon liikevaihtoa lisätä maailmanlaajuisesti