pvalila kirjoitti:En oikein ymmärrä, kuinka kukaan jenkkisotilas saattoi siirtyä AK-47:ää käyttämään: mistä hän sai tarpeeksi patruunoita? Ehkä jenkeillä oli vielä Vietnamin sodan aikoihin käytössään niin paljon myös 7.65 kaliiperisia aseita, että sitäkin patruunaa oli saatavissa.
Viidakko-olosuhteissa jenkkikiväärin luodin laakea lentorata oli varsin teoreettinen etu, käytännössä kevyt ja nopea luoti oli aika onneton, koska se muuttaa niin herkästi suuntaansa pienimmästäkin osumasta vaikkapa puun lehteen tms.
Lueskelin sellaista, että 60-luvulla olisi tehty tutkimus, jonka mukaan tilanteet olisi yleensä sellaisia, ettei kovin pitkältä matkalta ammuttu, vaan yleensä aika läheltä ja usein vieläpä siten että parempi useampi kuti pistää matkaan kuin yksi.
Ammuksia lie vihulaisilta saivat riittävästi, kovin paljoahan eivät voineet kantaa kuitenkaan ja kovin hurjaa ammusten kuluttamista ei myöskään voinut harrastaa ellei sitten ihan tukikohdan liepeillä ollut, aika huonosti sinne viidakkoon niitä tarpeita sai.
Ei varmaankaan kovin montaa kymmentä metriä matkat olleet viidakossa, kun eihän siellä näe juuri pisemmälle, liikkuva maali joka katoilee lehtien yms. taakse, niin eipä siinä tarkkuudella sinällään merkitystä muutoinkaan, mutta sitten kun ei voi kuteja ihan holtittomastikkaan kylvää kun ei voi kantaa kovin paljoa, niin on siinä ollut haasteita.
Näkyi muuten yhdessä paikassa olevan vielä Mosin Naganteja käyttämättömiä myynnissä ihan iso erä, noitahan oli ennen rynnäkköaseita, mutta mosin nagant on metsästyksessäkin lie ollut suosittu. Suomalainen pystykorvahan perustui siihen, mutta oli parempi, tarkempi jne.
Minä en niin tuosta tappohommasta perusta, mutta teknisenä aparaattina nuo ovat varsin kiinnostavia, suhteellisen yksinkertaisia, mutta siltikin vaativia etenkin valmistuksen tarkkuuden suhteen.
Tosin kyllä itselleni jousi on se, joka eniten metsästysvälineenä herättää kiinnostusta, eikä mikään taljahirvitys, vaan nimenomaan vaistojouset, perinnejouset, miksi niitä nyt kukainenkin nimittää. Kovin vähän tiedän ja sekin menee yleensä sekaisin tässä päässäni, mutta joku päivä sellainen vastakaarijousi olisi tarkoitus omata, ehkä moisen valmistuksen jopa oppisi. Onhan mulla pari yritelmää tehty, mutta ei ne kumpikaan oikein toimi. Toinen oli jopa ihan hyvä, mutta se ei kestänyt kovin kauaa, kun ilmeisesti liian ohueksi otin kädensijan kohdan.
Sillä halpakaupan halpanuoli lensi ihan hyvin 15m päähän ja vielä senttiä paksusta laudasta läpi, eli se oli jopa parempi kuin käsin viskattu nuoli, mutta tuota tekemistä pitää harjoitella, jos jopa höyryttämistä käyttäisi ja uhraisi vähän enemmän aikaa siihen jousen opetukseen jne.
Kotomaisessa verkkokaupassakin näkyy olevan alle 200 hintaan jousia jotka kelpaa metsästyskäyttöön, mutta en tiedä onko ne mitenkään hyviä. 40 paunainen pitäisi olla vähintään metsästyksessä ja sellainen pitäisi olla se jolla alkaa harjoittelemaankin mielestäni, sehän nimittäin on, että vaatii jonkin verran työtä, että alkaa osumaan riittävän hyvin, jotta voi edes kuvitella mitään elävää viskovansa nuolella.
Kävin tuossa rottajahdissakin yhdessä paikassa, ei musta se mitenkään kivaa ole ottaa henkeä elävältä otukselta, mutta kyllä niitä rottia pitää vaan hävittää jos tunkevat ihmisasutuksen läheisyyteen ja myrkky, että loukkuhan ei niiden kanssa tahdo piisata, joten ampumalla noita välillä pitää ottaa pois.
Rottahan on vielä sellainen, että se kammoaa uusia juttuja, eikä se ole juurikaan utelias, nälkäisenä sen saa tosin tulemaan vähän avoimelle, mutta yleensä sillä on avoimenpaikan kammoakin, joten pitää tietää sen kulkureitit, kun se kulkee samoja reittejään ja sitten käydä vaan odottelemaan niin ettei se haista, pitää olla myös jo valmiiksi sihtaus suht kohdillaan, kun isoja liikkeitä jos tekee, niin se kaikkoaa.
Alle 5 metristä pääsi kuitenkin napsauttamaan, kun vaan kärsivällisesti odotti. Noita aina välillä on täällä maalla. Omassa tönössä ei ole nyt sitten rapistelua käynyt, kun pantterin laitoin yläkolmioon riehumaan eräs yö, kyllä sieltä kaikenlaista kuuluikin, hetken aikaa. Vaan paljon sen jälkeen ilmestyi jälkiä pihaan ja sen jälkeenkin hiiren jälkiä näkyi pihalla, no ei ne kauaa lämmittele kun viiksiniekat partioi.
Siinä on hyvä puoli, että on useampia katteja, kun noita saa pareittain pistettyä vähän jokaiseen tilaan, ei pääse saalis karkuun....
Varastoon vaan ei oikein voi laittaa, kun ei tiedä kestääkö siellä kuinka hyvin. Siellä on tosin välillä käynyt tuntematon katti.
