Kellari, sulamisvedet ja salaoja.

[juha1]

vaihteeksi kellariasiaa, kaikki salaojakeskustelut on tullut kohta luettua jo aiheesta...

eli maan alla oleva kellari kyseessä, kylmä kellari, talvella ainoastaan pakkasvahti, jotta se ei jäädy kokonaan ja ettei siellä oleva vesijohto jäädy umpeen. samassa tilassa on myös ulkorakennukseen lähtevä vesijohto, molemmat vedet parin tuuman mustaa muoviputkea. viemäriputki menee myös kellarin kautta.

keväällä sulamisvedet pukkaa tulemaan sisälle, syksyllä sama tilanne jos sataa kunnolla, uppopumppu hoitaa ongelmaa 24/7.

toisen vesijohdon välistä tulee oikein lorisemalla tavaraa koko ajan kunnes ulkona veden taso laskee tarpeeksi. kellarin kaksi muuta seinää tavallaa hikoilee vettä toistametrin korkeudelta, onkohan niiden kohtien kohdalla jokin raudoituksen kohta tms mistä puskee vettä, en osaa sanoa, mutta paljon hitaampaan tahtiin siitä tulee vettä kuin siitä vesijohdon juuressa oleva "vuoto".

pienenä apuna värkkäsin lorinan alle vanhasta hillopurkista ja putkesta suoran reitin pumpulle, mutta muutenkin lattia on kosteana koko vesikauden ajan.

kellarin yhteydessä on betoninen tila jossa portaat kellariin, senkin seinät tihkuttaa vettä, lattiasta vettä ei enää tule niin paljon koska siihen on aiemmin valettu betoni paljaan maan tilalle. betonin alla ei tietenkään ole mitään muuta kuin soraa/maata. ei eristyksiä tms. lattian kallistus vie vettä kellarin puolelle pumppua kohti oven nurkan alta.

kuinka tuosta vesiongelmasta pääsisi eroon lopullisesti?

vesijohdon saumasta tulevaa vettä voisi jollain massalla kenties tilkita edes hieman jotenkin, hankalassa paikassa sekin kyllä on ja muutenkin täytyy odottaa että kuivuu kunnolla..

sadevedet tullaan ohjaamaan kauemmas tavalla tai toisella ja uudet rännit tulee tälle kesälle. ainakin on luvattu toimittaa. salaojat mietinnässä.

salaojathan ohjaavat pohjavettä pois mutta kun viemäriä kaivettiin auki pari kesää sitten kuivana ajankohtana, niin ei sieltä mitään vettä vastaan tullu, mitä nyt viemäriputkesta tuleva vesi kun betoni putki hajosi sitä vaihdettaessa. eli pohjavesi itsessään ei ilmeisesti ole ongelma vaan sulamis- ja sadevedet? maa itsessään tuntui alussa olevan aika kivistä mutta pohjalla olikin yllättäen hiekkaa.

talon toisella laidalla menee maantie josta varmasti myös tulee vettä sulamalla, hitaasti mutta varmasti. tontti itsessään kallistuu tiestä alaspäin koko matkalla. tien korkeus taloon nähden on varmasti toista metriä. tien laitaan ei muodostu lammikkoa tms keväällä lumien sulaessa tai muutenkaan eli vedet imeytyy maahan tai valuu tontin läpi, pinnassa tai imeytyneenä, talo nyt vaan sattuu olemaan siinä kohdalla...

sadevedet kannattaa tietenkin suunnata kauemmas, mutta se kuuluisa tyhmä kysymys onkin että tuoko salaojitus lopullisen niitin ongelmaan?

salaoja tulisi reippaan parin metrin syvyyteen pihan matalammalle puolelle kellaria ajatellen ja kai se samalla tulisi koko talo kiertää, jolloin se voisi vähentää vedenpainetta sieltä tontin ylemmältäkin eli tien puolelta?

kuistin alle olisi varmasti hyvä saada se salaoja myös, toki voi olla suht hankala asentaa, hyviä neuvoja sen hoitamiseksi, ellei samalla käy kuistin lattiaa läpi ja pura sitä vain niskat jättämällä paikoilleen..?

entäpä miten salaojan veto tulee toteuttaa, jos muu osa talosta kaivetaan vajaan metrin syvyyteen ja sitten kellarin kohdalla se laskeeki jyrkästi sinne kahteen metriin? tuleeko liian jyrkkiä kulmia ja laskuja?

entäpä miten salaojan tyhjennys sitten? kuinka sen saa luotettavasti hoidettua, ojaankaan sitä ei voi vetää koska parista metristä vesi ei nouse omalla paineella ylöspäin eli onko sähköpumppu tai jokin pumppaamon rakentaminen ainoa vaihtoehto? imeytyskaivot jne eivät varmaankaan toimi enää tuolla syvyydellä, ne pitäisi kaivaa sitten jo kolmeen metriin ja saattaa alkaa tulla jo pohjavettä vastaan niin syvällä, ojasta allikkoon siis.

salaoja varmaankin vähentäisi vedenpainetta myös siellä kellarin talon puoleisella seinällä jonne ei saa tehty minkäänlaista salaojitusta kaivettua, ainakaan helpolla, tuleehan se salaoja kuitenkin anturan alapuolelle.. oletan.

lähellä olisi vanha likakaivo mutta ei taida olla järkeä pumpata kaikkea vettä ensin sinne ja sieltä vaikkapa sinne ojaan, kaivosta kun ei mene ylivuotoputkea ojaan, muistaakseni.

mikäli salaojat kaivaa, niin samalla tottakai pitäisi hoitaa kellarin seinä kuntoon, fuktisolia tms olen ajatellut siihen jotta se kuivuisi, mutta toimiiko fuktisol vaikka kellari ei olisikaan normaalissa perushuonelämmössä jatkuvasti kuten saunalliset jne kellarit ovat..? ja jos kellari edelleen on kylmänä, niin tuleeko silloin laittaa suojaksi routaeriste fuktisolin päälle pintamaan alle?

epäilen että portaikossa kuistin jälkeen voi olla jokin kosteusongelma pienestä tuoksusta johtuen, mutta kannattaako sitä alkaa kunnostamaan jos ei vesiä ja kosteutta saa ensin haltuun? en tiedä onko portaikon lattian alla betonia vaiko olisiko se väännetty ihan maan päälle, pitää tutkia asiaa. jos betonia, niin ei kai auta kuin kuivattaa vahinkojen tutkinnan jälkeen, huopaa alle puukoolaus ja uusi lattia..? mutta nuo vedet tulee kuiten ehdottomasti hoitaa alta poijes...

sen jälkeen voisi sitten kellarin katon eli eteisen lattian avata ja tutkia mikä siellä on tilanne...

tällaista pientä mietettä tällä kertaa.

mukavaa jos joku jaksaa lukea tuon tekstin läpitte. ja kiitos sille, joka jaksaa vastatakki.

[kakkaroolari]

Tokihan salaoja auttaa myös sulamisvesien kanssa - varsinkin jos pistät vielä patolevyt tai fuktisolit sinne anturaan asti. Mä purin uudet salaojat vanhaan paskakaivoon. Hommahan on helppo, jos tuo sun mainitsemasi vanha kaivo on kellarin lattian alapuolella. Todennäköisesti se johonkin purkaa, täyteenhän se olisi aikanaan tullut muutamasta pytyn vetämisestä. Tai jos on tukittu, niin saako sen purkamaan painovoimaisesti johonkin? Jos talo on todella semmosessa montussa, että painovoima ei vettä pois vie, niin silloin pumppu on ainoa vaihtoehto.

Ilmeisesti kellari ei ole koko talon kokoinen. Ei salaojassa mutkat ja kulmat haittaa, mutta mä luulen että jos kellarin osuudella on 2 metrin syvyydessä oja, ei siinä metrin syvyydessä olevalla ole paljon virkaa. Toki jonkun pahimman tulvaryöpyn aikaan siinä voi jotain mennä, mutta voi olla että se ei auta niiden kellarin maanvastaisiin seiniin (jotka talon alla?) yhtään. Se maa voi pysyä aika märkänä siellä talon alla.

[juha1]

paikallinen yrittäjä kävi paikkoja katselemassa, puolisen tuntia katseltiin ja kuulemma jo tietää miten homma hoidetaan kunhan selviää ensin mitä tavaraa tulee ja mihinkin.

yksi tarjous jo tullut: salaojan tarkistuskaivot ja pumppu niille noin 1100e ja alvi päälle, vielä sitten lisäksi pitää hankkia erikseen salaojaputket ja sadevesiviemärin osat jne. putkien hintahan tuossa on minimaalinen vrt muut kulut.

pumppu kuulemma olis rosteria, sisältää kaikki sähköjohdot sisälle asti valmiina jne. täytynee kilpailuttaa vielä.

päässäni laskiskelin, että jos kone maksais sen max 500e/pv, ekana päivänä kaivaa auki ja hieman tekee laskuja pihalle, joku asennuspäivä siihen väliin ja jossain vaiheessa toisena päivänä käy sulkemassa ojat.

eli oliskohan jotain kolmisen tonnia budjetti tuolle urakalle kokonaisuudessaan. alustavasti. naapurikin antoi mielellään luvan perkata ja kaivaa rajaojaa syvemmäksi.

kesä-heinäkuun puolelle homma varmasti menee, niin ehtii maa kuivua kunnolla eikä vehkeet pääse uppoamaan nurmikkoon kovin syvälle..

sitä ootellessa ehtiiki sitten laittaa ulkorakennuksen huopakaton uusiksi ja muuta mukavaa.....

[jokihuoko]

Ensi vaikutelmalla ainakin budjetti kuulostaa kunnianhimoiselta: kun aletaan remontoimaan ja kaivamaan ja kääntämään pihaa niin kolme tonnia sulaa melko silmänräpäyksessä... toivotaan ettei maan alta löydy mitään yllätyksiä kuitenkaan. Meillä löytyi, ja lisäkustannuksia tuli mutta rahallahan siitä selviää

Meillä taisi suurimman vaikutuksen tontin vesitalouteen tehdä juurikin ojien kaivuu auki (ihan lapio riitti onneksi), siksi se kuulostaa erityisen hyvältä . Samalla kun kaivatte, kannattaa kiinnittää huomiota myös pintavesien ohjaukseen pintamaan oikeilla kaadoilla talosta poispäin (etenkin jos pinnassa on savea eikä maahan imeydy juuri mitään).

Kaivakaa salaojat myös tarpeeksi alas sitä silmällä pitäen josko kellarista tulisi joskus kuiva tila ja haluatte kaivaa kellaria syvemmäksi ja kenties laittaa sinne kunnon lattian. Jos kaivatte niitä salaojia kuitenkin, eikö ulkoseinälle tosiaan kannattaisi laittaa fuktisol-rakenne samalla niin että menisi vimpan päälle niin kuin pitää...? Siinä pätkähtää kymppitonni helposti mutta eipähän ota jälkikäteen päähän kun ei tarvitse enää murehtia tulviiko kellari. Kuvittele mielessäsi sinne veden lorinan tilalle täysin kuiva tila (ja olisiko sille käyttöä).

Meillä suunniteltiin kellariin uppopumppua kaivoineen mutta se ajatus hylättiin kokonaan ja siirrettiin ulos, vedet kellarista johdetaan sinne savimaan kaadolla ja salaojilla.

Niistä portaista en murehtisi niin kauan kuin kellari on kostea, kunhan ei mene jalka läpi eikä ole homeessa... taas muutoinkin, jos kellarissa on jo hometta niin noissa kosteushommissa olisi hyvä toimia nopeasti.

Ilmanvaihto kannattaa myös tutkia kuinka se toimii kun siellä sitä kosteutta on. Mihin kosteus menee? Kuivaako kellari ilmanvaihdolla riittävästi? Tuleeko asuintiloihin hajuja? Jne jne...

Paikallisia yrittäjiä kuten muitakin asiantuntijoita kannattaa toki kuunnella, mutta voi olla (ja on melko todennäköistäkin) että paras asiantuntemus löytyy jostain ihan muualta kuin ensimmäisen paikallisen yrittäjän suusta. Vaan jos hyvä tuuri käy, kuitenkin se paikallinen on jo nähnyt tilanteen ja tietää siihen idioottivarman ratkaisun joka on riittävä, ei välttämättä paras. Kuten joku tälläkin voorumila onkin osuvasti ilmaissut, remontoiminen on kompromisseja.

PS. en ole ammattimies vaan "omatoimirakentaja" mutta kuunnellut sujuvasti asiantuntijoita... toivottavasti nämä omakohtaiset kokemukset antavat ajatuksia... saattoi tulla hiukan katkonaista tekstiä kun olen raapustelut sillä aikaa kun tietokone on jyystänyt hommia :) Ittellä on aina ollut sääntönä että "tee niin hyvää että siitä kärsii ottaa valokuvan ja näyttää muille 10v päästä", ei ole vielä kaduttanut mikään ratkaisu...

[juha1]

budjetti nyt on mitä on, suunnilleen laskettu ja varmasti tulee heittämään. kaivamisen hintahan siinä eniten varmasti tulee heittämään ja sepelit päälle.

fuktisolin tms hintaa en ole vielä ajatellut, ehkä sellaiset 20 neliötä saattaisi tavaraa mennä koska vain yhdelle seinälle pääsee sitä laittamaan. mutta ei kait se nyt kympptonnia tule maksamaan..?

vaan mistäpä sitä täältä pohjoisempaa edes sattuu saamaan? haaparannalla jotain kopiota kuulemma myyvät, en muista hintaan. olikohan kuopiossa edustaja fuktisolille, muistelen lukeneeni jostain että olis pitäny ainaki tulla edustaja sinnekin joskus..?

pintavesien ohjausta katsottiin samalla konemiehen kans, lähtee pihasta sitten laskua niistä kohin missä on lammikkoa ollu kovilla sateilla jne.

kellarin koko on noin 2x2,5m eli ei kovin iso, luulen ettei siihen tule mitään ihmeempä huonetta koskaan mutta mukava se olisi saada kuivaksi, poistaisi kosteutta samalla muualtakin valujen alueilta varmasti.

kellarissa ei sinänsä hometta ole. ainakaan tällä hetkellä. ilmanvaihto menee hormiin. kesällä tuoretta ilmaa tulee tilalle ikkunan ritilästä ja kaveri teki pellistä kanavan jossa pax imee kosteaa ilmaa lattian rajasta eikä mene siis läpikellarin ikkunasta hormiin suoraan, eikä kosteus kesällä ulkoilmasta suoraan kellarin kattoon pisaroimaan. tulevaisuudesa voisi vääntää ilmanvaihdon niin että menis tuore ilma seinästä lattian tasoon, vaikkapa sieltä portaikon puolelta ja lattiasta imu edelleen hormiin. kai se kosteutta poistaa sekin hieman osaltaa ja kuivattaa lattiaa.

ainoa paikka jossa hometta on on kellarin ovi, joka on vanha saunan ovi. saunasuoja ei ole antanut puun hengittää niin päällä on ohut kerros hometta. tavalliset käsittelemättömät puuosat ei ole homeessa missään. portaikossa on katto ja seinät ilmeisesti haltexia tms vastaavaa levyä, eikä senkään pinnalla ole kuin vanhaa mustaa hämähäkin seittiä hieman eli mielestäni kellarin kunto muuten on ihan ok.. luulen.

kellari kuivuu kokonaan kunhan vaan sulamisvedet jne laskevat tarpeeksi alas, talvellaki kellari on täysin kuiva ja raikas.

tuota fuktisolia olen kyllä miettinyt, ajattelin että jos sitä voisi laittaa sisälle tulevan portaikon lattian valun päälle ja siihen uus lattia niin pysyy varmasti kuivana betonin päällinen kunhan ne salaojatki alkaa jossain vaiheessa vetämään. poistaisi kosteutta portaikostakin ja varmasti parempi rakenne kuin entinen. josta ei vielä ole mitään tietoa mitä lattian alta löytyy... mahtaako puulattian ja betonin välissä olla mitään muuta kuin joku paperi, aika näyttää.. vai onko muilla kokemuksia samasta hommasta..? kun vaan tohtis alkaa repimään lattiaa ja portaat auki.. jos ensin vaan raottaisi hieman... pääsis fiilikseen ja sais alkupaloja tulevasta..

ammattimies en ole itekkään, ennemminki sellainen kotona mietiskelevä värkkääjä. silläpä noita asioita tuleeki mietittyä suorastaan liikaa, ennen kuin alkaa tekemään. ehkä tosiaan aina parempi suunnitella ku hutiloida vaan menemään....

[jokihuoko]

fuktisolin tms hintaa en ole vielä ajatellut, ehkä sellaiset 20 neliötä saattaisi tavaraa mennä koska vain yhdelle seinälle pääsee sitä laittamaan. mutta ei kait se nyt kympptonnia tule maksamaan..?

vaan mistäpä sitä täältä pohjoisempaa edes sattuu saamaan? haaparannalla jotain kopiota kuulemma myyvät, en muista hintaan. olikohan kuopiossa edustaja fuktisolille, muistelen lukeneeni jostain että olis pitäny ainaki tulla edustaja sinnekin joskus..?

Oiskohan se maksanu meillä jonkun 20-25€ m2 luokkaa 100mm levy, 60m2 nurkilla sitä tais mennä kun laitettiin moneen paikkaan 2 x 100mm. Rahti kustantanee ihan jonkun verran jos etelästä asti kuskataan mutta kyllähän noita autoja kulkee ristiin rastiin Suomessa jo muutenkin, soittamalla myyjälle selvinnee rahtikin :)

[juha1]

nostetaanpa vanhaa topiccia hieman ylemmäs..

viime kesänä salaojat jäivät tekemättä kun akuutimpaa tuli vastaan ja revittiin käytännössä etuseinä auki puoleen väliin saakka, uudet alajuoksut, villat, tuulensuojalevyä ja pintalautapäälle, soveltuvin osin toki. vanhaa ja hyvää ei turhaan alettu purkamaan.. samalla tuli ne uudet rännit tehtyä taloon ja ulkorakennukseen, ei pääse enää sadevesi tekemään tepposiaan seinille, jonka takia etuseinä menikin uusiksi.. prkl.

samalla meni portaikko uusiksi ja kuisti kokonaisuudessaan. ajatuksena oli jättää kuistin lattia auki ens kesää varten ja tulevia ojankaivuita muttei siinä hermot pitäneet, niin tuli tehtyä loppuun asti sekin. ja onhan se eri hieno kun vertaa vanhaan lastulevypatenttiin, kun sai paneelia pintaan..

tulevana kesänä on nyt tarkoitus tehdä ne salaojat ja suunitelmissa edelleen fuktisoli/isodrän/pordrän/jackon sinne alle.. rakkaalla lapsella monta nimeä, tuo jackon on ruotsin puolelta olevaa tavaraa, hinta taitaa kuiten olla aikalailla sama kuin suomen puolella isodrän/fuktisol.

mietiskellessä ja suunniteltaessa tullut taas muuan kysymys mieleen..

vanhoja elintasopatin aikaisia piirustuksia katsellessa huomasin että kellarin antura on vedetty jonnekin hieman yli kahteen metriin, kellarin seinältä kaivaus on toki tehtävä sen alapuolelle jotta putket saadaan riittävän syvälle, mutta piirustuksissa antura oli piirretty muuallekin yhtä syvään, vaikka kellari ei ole koko talon pohjan kokoinen.

eli voiko koko antura olla noin syvällä? vai onko yleensä kellarin ulkopuolisen osan antura enemmän pinnassa kuin kellari nkohta, miten teillä yleensä on ollut..? 60-luvun piirustuksia ja suunnitelmia ei luonnollisesti ole missään...

kun tuota salaojittavaa eristettä laitetaan, niin tuleeko se laittaa vain kellarin seinien kohdalle vai oletteko vetäneet sillä koko rakennuksen ympäri? jos kellarin ulkopuolisen anturan syvyys ei ole paljon, niin silloinhan sen kustannus ei olisi hirveän suuri sinänsä..

vaikuttaako koko taloa sillä eristää koska rossipohjahan muuten kuitenkin on viileä alapuolelta, toki kosteuttahan se voisi estää jonkinverran kuten kuuluukin.. hmm..

rossipohjaa en ole päässyt koskaan näkemään alta, sitten kun lattian joskus tekee uusiksi niin silloinhan sen näkee. ei oikein kiinnosta kaivaa kuottaakaan kivijalan alle mistä pääsisi ryömimään sen sisälle lampun kanssa.. jos sieltä maat mulahtaa alas, niin koitappas tunkea niitä sitten takaisin..

koska kuisti on edelleen tolppien päällä, niin jos salaojia ei saada kaivettua mitenkään sen alle, etenkään riittävään syvyyteen, niin olisiko järkeä kiertää se kuisti, tokihan se sittenkin osaltaa kuivaa maaperää, parempi kai sekin kuin ei mitään..? toki siihen kohtaan ei sitten mitään fuktisoleja saada laitettua..

riittääkö 100mm:n fuktisol tms parin metrin syvyyteen, ei maanpaine varmaankaan sitä purista kasaan?

entäpä kun kellarin yksi seinä saadaan eristettyä ulkopuolelta ja käytännössä kolmea muuta seinää ei voida eristää ulkopuolelta, niin onko tyhmä ajatus laittaa vaikkapa se fuktisol sinne kellarin sisäseinälle, jos kosteutta tulisi läpi niin sehän lävistäisi eristeen sen huokoisuuden puolesta, varmaan sen eristys hieman auttaisi muutenkin lämpötilan ylläpidossa. toki edelleen vain pakkasvahti kellarissa lämpöä tuottamassa ja talvella lämpötila on noin 5 astetta. jos jokin muu eriste sopii tarkoitukseen paremmin, niin ehdotuksia otetaan vastaan mielenkiinnolla!

ajatuksena edelleen hankkia se sähköpumppu joka puskee salaojavedet ja tulevat sadevesikaivojen vedet sitten putkia pitkin joko ojaan taikka sinne likakaivoon ja sieltä edelleen ojiin. riippuen siitä, löytyykö likakaivosta putkea ojaan..

budjettia en ole pahemmin laskenut, menee mitä menee. putket, eriste, suodatinkangas, sorat, maan siirrossa toki säästää jos fuktisolit laittaa, routaeristeet toki vielä pintaan.

tässäpä hieman mietinnän aihetta taasen.. katsotaan mitä ajatuksia vielä mieleen tulee..

[juha1]

ja juuri kun on suunnitellut että suht kylmään kellariin laittaisi sen salaojittavan eristeen, niin tuolla jo sanotaan ettei se ole hyvä' ellei kellari ole oikeasti lämmin..

http://www.rintamamiestalo.fi/viewtopic ... 17&t=18959

on tämä vaikeaa hommaa...

[kakkaroolari]

Jos lähtökohta on läpimärkä kellari, niin ei ton salaojittavan eristeen laittaminen sitä huonommaksi varmaankaan voi viedä. Se rossipohjan osuus tuskin tosta hyötyy - tavallinen patolevy olis siellä varmaan riittävä.

[Juha_P]

Joo. Kun olin tuossa mainitussa ketjussa yhtenä päävänkääjistä, lienee tasoittava kommentti paikallaan.

Eli tuossa toisessa ketjussa kinattiin lähinnä siitä, että toimiiko salaojittava eriste lämmittämättömän kellarin seinässä ihan niin kuin on aiemmin ymmärretty tai mainostettu. Vai olisiko "perinteinen" patolevy+joku muu eriste parempi. Joka tapauksessa puhutaan ainoastaan vesihöyryn kulkusuunnasta eli erittäin pienistä kosteusmääristä.

Oli niin tai näin niin salaojottavan eristeen plus-puolella on lämpöeriste + pystysalaojitus ja vedenpaineen katkaisu samassa paketissa ilman maamassojen vaihtoa. Toinen vaihtoehto on patolevy + joku eriste + pystysalaojitus sepelillä. Tarkoittaa aikamoisia maa-ainessulkeisia.

Miinuspuolena se, että sillä ei ehkä lämmittämättömässä kellarissa saavuteta 100% parasta lopputulosta kosteuden kannalta mutta melko lähelle kumminkin.

[juha1]

eli käytännössä välttäisi patolevy tms kaikkeen muuhun kuin kellarin ympärille..? toki tuo menetelmä säästää rahaa eristeestä mutta soraa menee enemmän, komsii komsaa..

toki se kuistin kohta nyt vielä epäselvä mitä sen kans tekee, kun kaivaminen on aika hankalaa siinä kohdalla seinän vieressä ilman että tippuu koko roska.. sille kohdalle ei tulis kumpaakaan tällä menetelmällä, myönnettäköön ettei ko kohta kuitenkaan ole paha vaan se pikemminkin on kuiva seinä, se pisin missä vesijohto ja viemäri tulee sisälle on pahin ja sille se fuktisol tulisikin lääkkeeksi.

pisin seinä pahin, toinen mistä tulee vettä, mutta paaaljon vähemmän on talon alapuolinen seinä, mutta senkin vuoto on tipoittain, ilmeisesti raudoitusten tms kohdalta. ei hulvaamalla kuten se pitkä seinä.

tuolla menetelmällä saataisiin se kellarin pisin seinä käsiteltyä fuktilla tms ja vedenpaine rajoittuisi, jolloin vettä ei luultavasti niin kovasti sisään edes puskisi vaan valuisi salaojiin. kaiken järjen mukaan..

[juha1]

ja ylipäänsä kuinka kauan perustusten tulee kuivua ennenkuin niihin voi alkaa mitään tuollaista tekemään..? epäilen että talon alta mahtaa vettä tulla mukavasti kun ojat saa kaivettua.. oja tulee olemaan niin syvä että jollain pumpulla pyrittävä sitä vettä poistamaan jos tulva iskee, kunhan on sellainen pumppu joka soveltuu sellaiseen hommaan...

[Harri68]

Fuktisolin kanssa ei kuivamista tarvitse odottaa.

[Juha_P]

tuolla menetelmällä saataisiin se kellarin pisin seinä käsiteltyä fuktilla tms ja vedenpaine rajoittuisi, jolloin vettä ei luultavasti niin kovasti sisään edes puskisi vaan valuisi salaojiin. kaiken järjen mukaan..

Juuri näin. Jos maakallistukset on kunnossa, että pintavedet ei virtaa koskena päin taloa niin muu kosteus valuu fuktisolin ulkopinnan tuntumassa salaojiin. Seinä pysyy kuivana.

[juha1]

Entäpä ne muut seinät kellarin ulkopuolella? Jos niihin laittaa normaalin patolevyn niin tarviiko sinnekin laittaa myös lämmöneristettä, koska sehän on miltei täysin kylmä tila, mitä nyt uunin pohja jne lämmittää sitä jonkin verran. Ja kissanluukuista poistuu aina talvellakin niin lämpöä kuin mahdollista kosteuttakin..

Vai käykö sinne vain patolevy ja sen taakse kunnon sora?

Muualle talon alle ei näillä näkymin ole koskaan tulossa mitään kaivausta sen kummemmin ellei sitten joskus tule käytettyä lattiaa auki ja sinne silloin mahdollisesti laitettua jotain soraa, lecasoraa tms mikä sitoisi vähemmän kosteutta kuin normaali hiekka...