Oma nurkka

Ilmoita omasi tai naapurin rintamamiestalo-projekti. Laita myös linkki kuviin tai kotisivulle mikäli sellaiset on.
Vastaa Viestiin
warixenjalka
Jäsen
Jäsen
Viestit: 1486
Liittynyt: Pe Syys 04, 2009 18:26
Paikkakunta: Kotka

Re: Oma nurkka

Viesti Kirjoittaja warixenjalka »

Harmittaa kun unohdin aikanaan muutossa sellaisen viikatteen ja sirpin välimuodon silloiseen osoitteeseen. Varsi oli reilu puolimetrinen ja päässä oli lyhyehkö viikatteen terä. Sillä oli ihan näppärä yhdellä kädellä pistää pienempiä heinikkoalueita tai jopa puun taimia matalaksi. Tosin vekotin kuului siihen torppaan kun olin vaan vuokralla siinä...
- Puolihullu varttisavolainen -
Avatar
pvalila
Jäsen
Jäsen
Viestit: 18280
Liittynyt: Ke Joulu 06, 2006 16:54
Paikkakunta: Vantaa

Re: Oma nurkka

Viesti Kirjoittaja pvalila »

warixenjalka kirjoitti:Harmittaa kun unohdin aikanaan muutossa sellaisen viikatteen ja sirpin välimuodon silloiseen osoitteeseen. Varsi oli reilu puolimetrinen ja päässä oli lyhyehkö viikatteen terä. Sillä oli ihan näppärä yhdellä kädellä pistää pienempiä heinikkoalueita tai jopa puun taimia matalaksi. Tosin vekotin kuului siihen torppaan kun olin vaan vuokralla siinä...
Ota aina, käsi oppii...

Fiskarsin saksityyppiset puutarhasakset ovat yllättävän käteviä moneen nekin. Ja kannattaa tosiaan ostaa Fiskars, meikä osti niitä halvempia aika kauan ennen kuin tajusin eron.
Avatar
pvalila
Jäsen
Jäsen
Viestit: 18280
Liittynyt: Ke Joulu 06, 2006 16:54
Paikkakunta: Vantaa

Re: Oma nurkka

Viesti Kirjoittaja pvalila »

jtbo, alkaako se olla niin, ettei se saunatuvan kamina olekaan enää tarpeeton eli sitä ei ole mielekästä viedä yläkertaan kun saunatupakin alkaa olla iskussaan (vuonna 2020)?
Avatar
jtbo
Jäsen
Jäsen
Viestit: 10878
Liittynyt: Ti Maalis 04, 2008 22:32
Paikkakunta: Ulkona palveluista

Re: Oma nurkka

Viesti Kirjoittaja jtbo »

pvalila kirjoitti:jtbo, alkaako se olla niin, ettei se saunatuvan kamina olekaan enää tarpeeton eli sitä ei ole mielekästä viedä yläkertaan kun saunatupakin alkaa olla iskussaan (vuonna 2020)?
Kyllä sitä näinkin voisi asian nähdä, mutta siihen pitäisi tiivistesarja vaihtaa, savuttaa vähän sisälle.

Yläkertaankin olisi tietty kiva joku tulisija, mutta ei sen kanssa nyt oikein kannata hätäillä, yläkertaan kyllä lämpöä tulisi alakerrastakin riittämiin, jos alakerrassa pitäisi korkeampaa lämpötilaa, eli polttaisi enemmän puuta. Jos nyt saisi tuota ilmaista puuta sen verran keräiltyä, että sillä pitäisi reilumpaa lämpötilaa, niin nykysysteemein pärjäisi kunnes varaavaa tulisijaa saa ja sitten siirtäisi peltitakan ylös. Muutoinkin yläkerrassa parempi olisi tuollainen peltitakka, kun lämmitettäviä kuutioita ei ole paljoa ja toisaalta ei tuo yläkerran kantavuus välttämättä kovin painavaa tulisijaa siedä.

Olen käyttänyt saunaa pyörävarastona ja kammarissa pidän pakastinta, viikon lihat hyvä heittää sinne samalla kun fillarin pistää säilöön :lol:
Avatar
jtbo
Jäsen
Jäsen
Viestit: 10878
Liittynyt: Ti Maalis 04, 2008 22:32
Paikkakunta: Ulkona palveluista

Re: Oma nurkka

Viesti Kirjoittaja jtbo »

Johonkin ne pienet muurahaiset ovat kadonneet, välillä saattaa näkyä yksi, mutta ei niitä ole enää kiusaksi asti ollut aikoihin.

Pikkukatti tosin omaa erilaisen näkökulman, sen turkkiin meni muurahainen, voi sitä juoksun, pomppimisen ja turkin hoivaamisen määrää, ei hetkeäkään paikoillaan, meni jonkin aikaa kunnes sain sen kiinni ja kaiveltua sen muurahaisen sieltä esiin, mikä ei ollut mitenkään helppoa eikä nopeaa, kattikaan ei meinannut kestää nahoissaan, mutta kyllä se vaivastaan viimein pääsi eroon. Sitten harjausta ja nameja päälle, se kun niin hermostui jo touhun kestäessä, että alkoi pelottamaan ja sitten alkoi karvojen tiputus, harjaus auttaa siihen, kun tuo viimeinkin on oppinut siihen jossain määrin.

Otin sahoista kuvia ja viikatteen terästäkin, kunhan viilenee niin pitää siirtää kuvat koneelle ja pistää näytille.

Peltiteräisellä viikattella niitin lupiineja ja voikukkia nurin. Toki voikukan osalta ainakin täysin toivotonta, on mulla voikukan poistorautakin, mutta sen käyttöä voi harjoittaa vain viileämmillä keleillä kun voi pukeutua suojaavampaan asusteeseen, kas kun siinä ei huidota, niin mäkäräiset ja muut tulee liiaksi tykö.

Tuo peltinen viikate on tosi huono, se tökkää maahan niin helposti ja aina on terä solmussa jos moista tapahtuu, metalliputki on se varsi, siihen tekisi mieli kiinnittä tuo aito terä, mutta ei oikein taaskaan inspiraatiota moisen tutkimiseen, ehkä illemmalla saattaisi intoa olla enemmän

Taitaa olla muuten jotain millistä peltiä tuo peltiterä, ei sillä oikein mitään tee, kun jos on paksummin sitä lupiiniakin, niin sekin jo alkaa taittamaan sitä terää, sitten kohta terän kärki osoittaa alaspäin ja nappaa maahan kiinni jolloin tulee reipas mutka terään, tosin sen saa oikaistua ihan kun polkee päälle ja vähän kiskaisee varresta :lol:

Yli +25C tänäänkin, parempi rajoittaa rehkimistä.
Avatar
pvalila
Jäsen
Jäsen
Viestit: 18280
Liittynyt: Ke Joulu 06, 2006 16:54
Paikkakunta: Vantaa

Re: Oma nurkka

Viesti Kirjoittaja pvalila »

Meikä on niin kaupunkilaispoika, että hyttysen tiedän mutta mäkäräinen ja sääski ovat mulle jo vähän vieraanpia juttuja...Lentäviä harmeja kaikki tyyni.

Aika rauhallisesti jtbo tuntuu noihin ötököihin suhtautuvan. Mua nyppii, kun joskus tunnin aikana näkyy kaksikin hyttystä: ne saattavat nimittäin jopa pistää.

Ilmansaasteet ovat hieno juttu, niitä kai tässä on kiittäminen siitä, että siivekkäistä ei täällä enempää harmia ole.

Nuorempana vanhempien mökillä Hattulassa, jestas että niitä hyttysiä oli: paksuna mattona. Silloin niihin olin tottunut, mutta siitä mun nuoruudestani on jo kovin paljon aikaa.
Avatar
jtbo
Jäsen
Jäsen
Viestit: 10878
Liittynyt: Ti Maalis 04, 2008 22:32
Paikkakunta: Ulkona palveluista

Re: Oma nurkka

Viesti Kirjoittaja jtbo »

pvalila kirjoitti:Meikä on niin kaupunkilaispoika, että hyttysen tiedän mutta mäkäräinen ja sääski ovat mulle jo vähän vieraanpia juttuja...Lentäviä harmeja kaikki tyyni.

Aika rauhallisesti jtbo tuntuu noihin ötököihin suhtautuvan. Mua nyppii, kun joskus tunnin aikana näkyy kaksikin hyttystä: ne saattavat nimittäin jopa pistää.

Ilmansaasteet ovat hieno juttu, niitä kai tässä on kiittäminen siitä, että siivekkäistä ei täällä enempää harmia ole.

Nuorempana vanhempien mökillä Hattulassa, jestas että niitä hyttysiä oli: paksuna mattona. Silloin niihin olin tottunut, mutta siitä mun nuoruudestani on jo kovin paljon aikaa.
Ei ne saasteet mielestäni, vaan se ettei siellä ole niin otolliset olosuhteet lisääntymiselle, kun ei ole sellaisia seisovia vesiä eikä rämeitä ja soita, aika kuivaa se maakin siellä, lisäksi aika hyvä pinta-ala on korvattu asfaltilla ja rakennuksilla, sitten toki tuuli vaikuttaa, ei paljoa tuulta tarvitse olla, kun noita on jo vähemmän.

Paarmat ne pahimmat on, tekee kipeää se puraisu, lisäksi niitä on hankalampi saada hengiltäkin. Toki mäkäräisiä (ei juuri kukkakärpästä isompi, mutta kutisevampi ja isompi pahka tulee kuin itikan pistosta) on siten, että sellainen volina käy parvesta, sellainen mitä joissain leffoissa on kuulunut kun hyönteisparvi käy kimppuun, niin pienestä ja äänettömästä otuksesta kun mäkäräinen ei luulisi lähtevän sellainen ääni, mutta kun niitä on paljon, niin kyllä kuuluu, ilma on mustanaan noita, silmiin, suuhun, nenään ja korviin ne tunkee, ärsyttävästi törmäilevät päin.

Hyttyset on pieni riesa, ne lentää vain iltaisin ja aamuisin, päivällä vähemmän näkee ja vielä on öisin ollut pääosin liian kylmää.

Mutta kun niitä on tarpeeksi, niin kyllä niihinkin tottuu, lisäksi kun on hyttyspäähine, niin se auttaa, vähän paksumpi pitkähihainen vaalea paita myös on hyvä, mutta ei sitä kovalla helteellä voi moista pitää.

Lehmisavuilla nyt jotenkin noiden intoa lentää voi rajoittaa, onhan noita hyttyskierukoitakin, mutta ne nyt on aika leluja.

Iltaisin kyllä sisälle tunkee hyttysiä, kerralla voi näkyä viisikin ja ne kun lahtaa niin taas on viisi uutta. Hyttysverkkoja ei ole tullut laitettua, kun nuo katit repii ne kumminkin kappaleiksi ja toisaalta olen nyt pitänyt ikkunoita vain raollaan niin ettei katti mahdu menemään välistä, niin ei ihan niin kovasti hyttysiäkään ole tullut.

Paarmathan pörrää ympyrää päänpäällä, ne on aika isoja, paljon kärpäsesta isompia ja niitä jos huitaisee niin ei ne välttämättä kuole siitä, ne pitää rusentaa tai grillata sähköllä. Sulkapallomailalla huitaisee pään yli taakseppäin, niin usein törmää paarma siihen riittävällä vauhdilla, mutta huitominen on niin raskasta, että tulee hiki ja hengästyy, sitten on enemmän ötökkää kimpussa, parempi on etsiytyä pihlajan lähelle, sopivan matalat oksat niin ei paarma oikein pääse lentelemään ja toisaalta ei kovin helposti ne näe puun toiselta puolelta.

Tosin paarma haistaa veren yli kilometrin päästä, että niitä itikan ja mäkärän puremia kun hankaat niin kyllä se paarma haistaa kohteen :lol:

No noita hyönteisiä on ollut ennen meitä ja tulee olemaan meidän jälkeenkin, mulla pesii täällä västäräkkejä, pääskyjä, järripeippo, muutama tiainen ja onpa vielä kirjosieppojakin, rastaitakin pyörii pihalla jatkuvasti, joten tuo luomutorjunta on kohtuullisen hyvin järjestetty.

Ilman savuja ei pihalla voi kuvitellakkaan istuvansa, sillä tuota ötökkää on hieman liikaa.

Perunat alkaa muuten jo nousemaan maasta, yllättävän nopeaa :D
warixenjalka
Jäsen
Jäsen
Viestit: 1486
Liittynyt: Pe Syys 04, 2009 18:26
Paikkakunta: Kotka

Re: Oma nurkka

Viesti Kirjoittaja warixenjalka »

Meinattiin eilen pojan kanssa kiertää paikallinen luontopolku. Kaksi metriä kuljettuamme päätimme siirtyä rannalle, jossa oli huomattavasti vähemmän verenimijöitä. :lol: Yritin siellä sitten kuvata lentäviä sudenkorentoja. Hemmetin hankalaa puuhaa...
Taitaa jtbo asua Keski-Suomen pohjoisosissa, jos järripeippo pesii pihapiirissä. Täällä meillä noita näkyy vain muuttoaikoina. http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/laji/järripeippo
Aikanaan kun velj'miehen kanssa kierrettiin Kuusamon Karhunkierros jussina, niin silloin tuota järripeippojen "ryystämistä" kuului lähes koko ajan. Ja oli siellä niitä verenimijöitäkin ilma niin mustanaan ettei maisemia nähnyt ollenkaan. :roll: Hienot ne kuulemma on siellä...
- Puolihullu varttisavolainen -
Avatar
pvalila
Jäsen
Jäsen
Viestit: 18280
Liittynyt: Ke Joulu 06, 2006 16:54
Paikkakunta: Vantaa

Re: Oma nurkka

Viesti Kirjoittaja pvalila »

Objektiivin vaihto alkaa vähän ketuttaa.

Siihen ei käytännössä ole aikaa (usein paikka on myös turhan pölyinen ja vaarallinen moista toimintoa varten) ja siksi joudun aika usein käyttämään Sonyn digizoomia.

Sen avulla 18 - 55 mm zoom yltää 110 mm polttoväliin, mikä vastaa kinarin 220 mm putkea. Syvyysterävyyteen ei vaikuta sen enempää kennokoon pienentäminen kuin kroppauskaan, ja siksi syvyysterävyyden suhteen kuvat ovat edelleen 55 mm kuvia, eli aivan erilaisia kuin 220 mm kinoputken kuvat.

Ongelma on se, ettei mulla oikein riitä pelimerkit linssimarkkinoille. Sekin on vähän epäselvää, mitä ostaa pitäisi sitten jos ostan: nuo supervenyvät zoomit eivät vain herätä mussa luottamusta. Voisin kuvitella, että joko 16 - 105 tai 18 - 135 olisivat mulle järkeviä kittilinssin korvikkeita, tuo vanha Minoltan 75 - 300 hoitaisi kyllä yläpään jatkossakin.

Tuo mun pitkä putkeni ei ole Minoltan legendaarinen Big Beercan, se on näitä uudempia (ja kevyempiä) versioita jotka nekin ovat ihan kohtuullisia laseja.

Mulla on aukoksi asetettu yleensä 7,1 ja sillä tuo mun pidempi putkeni on terävä aivan ylös asti.
Avatar
jtbo
Jäsen
Jäsen
Viestit: 10878
Liittynyt: Ti Maalis 04, 2008 22:32
Paikkakunta: Ulkona palveluista

Re: Oma nurkka

Viesti Kirjoittaja jtbo »

warixenjalka kirjoitti:Meinattiin eilen pojan kanssa kiertää paikallinen luontopolku. Kaksi metriä kuljettuamme päätimme siirtyä rannalle, jossa oli huomattavasti vähemmän verenimijöitä. :lol: Yritin siellä sitten kuvata lentäviä sudenkorentoja. Hemmetin hankalaa puuhaa...
Taitaa jtbo asua Keski-Suomen pohjoisosissa, jos järripeippo pesii pihapiirissä. Täällä meillä noita näkyy vain muuttoaikoina. http://atlas3.lintuatlas.fi/tulokset/laji/järripeippo
Aikanaan kun velj'miehen kanssa kierrettiin Kuusamon Karhunkierros jussina, niin silloin tuota järripeippojen "ryystämistä" kuului lähes koko ajan. Ja oli siellä niitä verenimijöitäkin ilma niin mustanaan ettei maisemia nähnyt ollenkaan. :roll: Hienot ne kuulemma on siellä...
Puolivälistä ihan vähän ylöspäin, mutta me ollaan täällä korkeuksissa, eteläisen lapin kanssa samoilla kasvuvyöhykkeillä, niin saattaa noita pohjoisempia tuttavuuksiakin välillä kokeilla onneaan täällä.

Tuon peipon kävi vähän hassusti muuton aikaan, se onnistui jotenkin portaikkoon eksymään eikä osannut pois, kissat oli mahdottoman innoissaan ja minä yritin saada kissat oven taa ettei ne jahtaisi tuota onnetonta. Aina välillä käy tuollainen ilmiö, en tiedä mistä rakosesta ne linnut itsensä oikein portaikkoon änkeää, mutta niin vain tekevät. Kerran katti sylissäkin huitoi tassullaan että jos saisi kiinni kun lintu lenteli siinä ihan ulottuvilla.

Sain kuitenkin katit oven taa ennen kuin lintu jäi nalkkiin, sitten isosti ikkunat auki ja osasihan se sitten lentää jo poiskin. Se järripeippo käy välillä tuossa ikkunantakana tärisyttämässä pyrstöään, vähemmän nyt näkynyt, kun västäräkit pesii harjalla olevassa kolossa, joten ovat aika ahkerasti liikenteessä ja tietty pesääkin puolustavat.

Musta nuo västäräkit ei niin tunnu piittaavan, vaikka kuljen siinä alapuolella, kun ovi on sopivasti siinä kerrosta alempana.

Urpiaisiakin täällä on, mutta en ole nähnyt niitä kesäisin koskaan, talvella niitä näkyy, kerran yksi oli väsähtänyt lintulaudan viereenkin.

En taas muista mikä se yksi lintu oli, iltaisin se alkaa lentämään edestakaisin, vai kahdeksikkoakohan se lenteli oikeasti, kolme kertaa kurnuttaa ja sitten vinkaisee ja tuota ääntä se pitää lentäessään, joskus kaivelin esiin mikä sen nimi on, mutta jo on unohtunut, tuo on kuitenkin vakioääniä illasta. Jonkinsortin kyyhkyjäkin on, en ole nähnyt, niiden kujerruksen vain kuulee. Aamut on hauskoja, kun melkoinen konsertointi käy, eikä muita ääniä kuulukkaan kuin lintujen huutelut, aivan jotain muuta kuin kaupungit.

Tälläinen muuten hyvä kuva, mutta mokoma autofocus ei taaskaan kyennyt, joten jäi vähän vaisuksi sitten koska on niin epäterävä:
Kuva

Tuntuu, että kovimmat helteet olisivat jo helpottaneet, mutta mittari väittää toista, niin kai sitä sitten on näihin jo tottunut. Pyörälenkillä näin kaksi mustaa käärmettä, toinen oli kyy, toisesta ei silmä erottanut selästä kuviota, mutta samanlaiset päät sillä oli kuin kyylläkin. Kyllä sen taas huomasi pyörällä kun soiden välissä ajeli, että on se ilmanala vaan miellyttävämpi pyöräilijälle siellä, hakkuuaukon kohdalla oli tukalaa nousta mäkeä, mutta muutoin ei mitenkään paha keli lenkille.

Tälläinen on tuo mun viikatteen terä, vanha ja kulunut, mutta vielä tuolla tekee, kun teroittaa ja keksii miten varteen saa kunnolla kiinni:
Kuva

Toisenlaisiakin lintuja lenteli tuossa yksi päivä, varmaankin kannattaa klikata oikealla napilla ja valita näytä kuva, kun tuo on 1920x1080 koossa:
Kuva

Mun perunamaa on ehkä hieman karu, mutta kyllä siellä jotain tapahtuu ;)
Kuva

Kiviä aika paljon, aika hiekkapitoista, mutta seassa myös savea, multaa vähemmän. Ukkonen kuulostaa nousevan, pitää peitellä klapit ennen kuin kastuvat.
ObOlli
Jäsen
Jäsen
Viestit: 315
Liittynyt: Ke Loka 10, 2012 14:10
Paikkakunta: Helsinki

Re: Oma nurkka

Viesti Kirjoittaja ObOlli »

Olisikos tästä apua varttamisessa?

http://www.scytheconnection.com/adp/sna ... nath2.html

Letkukiristimet voisivat olla tuohon puuhaan omiaan. Sellaiset metalliset, ruuvattavat pikkuvanteet. Ja tuolle poikkiraudalle (se pieni rautatappi) voi varmaan vuolla sopivan kolon niin pysyy paremmin..? MuoksLisäys: vai onkohan tuo tappi vaan pitämässä terää kiinnityssysteemin "yläpuolelta" kiinni, eli ettei se luiskahda siteiden/muun kiinnityksen ali..?

Toinen MuoksLisäys: Täälläkin oli jotain, ainakin kuva jota ihmetellä: http://miehenkuvan-maailma.blogspot.fi/ ... ikate.html

Kuulemma sekä paarmoihin että hyttysiin auttaa pitkäjänteinen lähestymistapa: kuivattaa lähistön kosteikot. Tosin nuo kosteikot sitten välillä ovat laitonta riistaa, kuten esmes naapurin mailla, ja välillä niille ei vaan voi mitään niin kuin lammet. Hyttyset lisäksi vihaavat tuulta, eli harventamalla (tuulen puolen) pusikoita ja tiheiköitä saa mukavammat olot. Myös luontaiset viholliset kuten lopakot ja pikkulinnut ovat meikäläiselle mieleen, mutta kokemukseni perusteella selvästi vähemmän tehokasta kuin harventaminen. Joissain paikoissa hyttysansa on suunnilleen ainoa mahdollisuus, ja olenkin antanut itselleni kertoa että Lapin lomakeskuksissa niitä käytetään hyvällä menestyksellä.
Laiskuus on maailmaa eteen päin vievä voima, siitä on oksat pois kun laiskuri yrittää työtä säästää.
Avatar
jtbo
Jäsen
Jäsen
Viestit: 10878
Liittynyt: Ti Maalis 04, 2008 22:32
Paikkakunta: Ulkona palveluista

Re: Oma nurkka

Viesti Kirjoittaja jtbo »

ObOlli kirjoitti:Olisikos tästä apua varttamisessa?

http://www.scytheconnection.com/adp/sna ... nath2.html

Letkukiristimet voisivat olla tuohon puuhaan omiaan. Sellaiset metalliset, ruuvattavat pikkuvanteet. Ja tuolle poikkiraudalle (se pieni rautatappi) voi varmaan vuolla sopivan kolon niin pysyy paremmin..? MuoksLisäys: vai onkohan tuo tappi vaan pitämässä terää kiinnityssysteemin "yläpuolelta" kiinni, eli ettei se luiskahda siteiden/muun kiinnityksen ali..?

Kuulemma sekä paarmoihin että hyttysiin auttaa pitkäjänteinen lähestymistapa: kuivattaa lähistön kosteikot. Tosin nuo kosteikot sitten välillä ovat laitonta riistaa, kuten esmes naapurin mailla, ja välillä niille ei vaan voi mitään niin kuin lammet. Hyttyset lisäksi vihaavat tuulta, eli harventamalla (tuulen puolen) pusikoita ja tiheiköitä saa mukavammat olot. Myös luontaiset viholliset kuten lopakot ja pikkulinnut ovat meikäläiselle mieleen, mutta kokemukseni perusteella selvästi vähemmän tehokasta kuin harventaminen. Joissain paikoissa hyttysansa on suunnilleen ainoa mahdollisuus, ja olenkin antanut itselleni kertoa että Lapin lomakeskuksissa niitä käytetään hyvällä menestyksellä.
Nythän mää hokasin noiden kuvien ansiosta, että olin ajatellut asiaa 90 astetta pieleen, tattis linkistä :D

Putkiklemmari on vramaan ihan kohtalainen kiristin tuollaisessa, mutta toki moni muukin keino toiminee.

Tuo kosteikkojen kuivatus on vähän sellainen haastavampi juttu, täällä kun kaikki paikat loppuu -suo kirjaimiin ja kartassa sininen väri ympäröi tonttia, eikä se ole vettä :lol:

Nämä täkäläiset metsät on sellaisia, että nilkkaan asti on märkää, jokainen monttu on sellainen että vesi lilluu pohjalla, hyvin märkää aluetta. Lähimpään suohon ei tarvitse matkustaa, kun se alkaa tontilta. Tuon takia sitten sitä ötökkääkin on kuin lapissa konsanaan, lappihan on aika pitkästi suota, tundraa taisi olla osa lapista, toisaalta samalla tavalla niitä harjuja ja jylhiä maisemiakin täällä on.

Tuulihan on yksi parhaita asioita mitä on tosiaankin, kun se pitää ötökät poissa, sitten toki nuo linnut, niille kun tekee noita asumuksia niin kyllä ne aika hyvin saa harvennettua. Ei mene västäräkillä minuuttia kun on nokka täynnä tavaraa.

Naapuri tosin pisti matalaksi tuosta metsää, niin hyttyset eivät ole niin olleet nyt kiusana, ilma kun pääsee nyt paremmin liikkumaan ja kosteasta päästä pihaa pistinkin niitä pensaita matalaksi, mutta ovat jo nousseet uudestaan, kun viilenee, niin vesurille on taas töitä.
ObOlli
Jäsen
Jäsen
Viestit: 315
Liittynyt: Ke Loka 10, 2012 14:10
Paikkakunta: Helsinki

Re: Oma nurkka

Viesti Kirjoittaja ObOlli »

Juu, soiston kuivattaminen on ns. mielenkiintoinen ajatus.

Mökillä pesii vintillä sekä lopakoita (ne eivät minua kiusaa) että amppareita (niistä en niin välittäisi.) Tuli tangenttina edellisestä mieleeni yrittää hakea oikeaa tietoa että mikä on kellekin vaaraksi, kun biologikaverini esitti näkemyksen että lepakko on hyöteissyöjä ja ampparit hyönteisiä. En löytänyt, mutta muuta mielenkiintoista kyllä: http://www.luomus.fi/elaintiede/selkara ... o_ohje.pdf. Tuollaisiahan voisi peräti rakennellakin, vaikka ei niitä ole toisaalta tarkoituksena häätää niitä tuolta vintiltäkään... voisihan sen mutta kun ei niistä haittaakaan ole, hyötyä kyllä.

MuoksLisäys: löytyipä sittenkin, mutta Lontoon murteella: http://www.ehow.com/list_6184602_natura ... wasps.html

A propos, joku on varmaan ihmetellyt että miksi olen suunnilleen viimeiseeen asti peruslämpöä vastaan mökkerön kanssa. Vietnamin reissun ja sen jälkeisetkin kokemukset ovat selvästi vahvistaneet näkemystä, ja tämäpä se: http://www.uku.fi/~holopain/stt/sttfrm.htm. Asiaan siis liittyy esmes yksi lutikkainfestaatio vaimokkeen opiskelijakämpässä ja myös jostain saadut syyhypunkit. Talvipakkanen hoitaa homman ekologisesti ja suhteellisen pienellä vaivalla.
Laiskuus on maailmaa eteen päin vievä voima, siitä on oksat pois kun laiskuri yrittää työtä säästää.
Avatar
jtbo
Jäsen
Jäsen
Viestit: 10878
Liittynyt: Ti Maalis 04, 2008 22:32
Paikkakunta: Ulkona palveluista

Re: Oma nurkka

Viesti Kirjoittaja jtbo »

Muistaakseni täkäläinen ampparilajike saalistaa hyönteisiä, jotka se syöttää sitten toukille. Sudenkorennot olisi myös tehokkaita saalistajia, mutta niille suotuisat olot tuo niitä saalistettaviakin aika runsaasti.

Eräs amppari (wasp), tai siis pistiäislajike suomitermein, on sellainen, että sen ravinto koostuu yksinomaan paarmoista, se pesii vähän kuten tervapääsky, hiekkatöyrääseen kairaa pesän, sitten se keräsi sinne paljon hyönteisiä toukilleen ravinnoksi.

Herhiläinenkin taisi saalistaa hyönteisiä, tosin sekinhän on sitä pistiäisten kirjavaa joukkoa. Ei mua ampparit kiusaa, kun minäkään en niitä kiusaa. Amppari hyökkää vain jos kokee itsensä uhatuksi, herhiläisen erityispiirre oli muistaakseni se, että jos yhden herhiläisen liiskaa, niin se erittää kuollessaan hajua, joka saa koko pesän käymään sen kimppuun joka siinä pesän lähellä nyt on, mutta muutoin herhiläinen ei niinkään herkästi pistä kuin amppari.

Mehiläinen on sitten aika nössö tuossa suhteessa, vaikka se muistuttaa ampparia, on vain vähän karvaisempi, kimalainen vielä enemmän nössö ja se on sitten sellainen karvapallo, joka yleensä mielletään mehiläiseksi täällä. Vaikeaa on saada lennosta kimalaistakaan ikuistettua, sudenkorento lennossa, mahdotonta mielestäni, ainakaan mun kameran automaattitarkennuksella, käsin ei mitenkään kerkeä:
Kuva

Kun se ei lennä, niin on paljon helpompi:
Kuva

Ampiaisissakin oli mielestäni jopa täällä isompia ja pienempiä, mutta se varsinainen ampiainen on tälläinen:
Kuva

Ampparin 'hampaat' on muuten tälläiset, se putsaa koipeaan tuossa, kun lasissa ei mielestään pitoa piisannut :wink: :
Kuva
ObOlli
Jäsen
Jäsen
Viestit: 315
Liittynyt: Ke Loka 10, 2012 14:10
Paikkakunta: Helsinki

Re: Oma nurkka

Viesti Kirjoittaja ObOlli »

Nättejä kuvia!

Niin, ei ne ampparitkaan meikäläiselle mikään ultrapaha olisi, kunhan eivät tekisi pesiään rakennuksiin, siellä ovat kuitenkin tiellä tai haitaksi. Vintillä tosiaan oli, ja saunan pukuhuoneeseenkin yritti yksi Touhu-Tyyne pesäänsä sinnikkäästi rakentaa. Tuon vintin pesän huomasin kun viime kesänä rakentelin piipunhattua, tuli saman tien vähän liiaksi asti pörisijää paikalle. Hävittämättä se vielä on, mutta viimeistään siinä vaiheessa häviää kun pitää jotain katolla tehdä, esmes kun rupean nuohoojaa taas kutsumaan. Sen verran siis viherpiiperöä meikäläisessäkin että yritän elää ja antaa toistenkin elää, mutta toisaalta jos ovat uhka tai haitta niin sitten asia on toinen. Myös aitan alimmissa hirsissä pesivät kekomuurahaiset ovat hävittämättä, koska en tykkää myrkyistä ja toisaalta ovat tehokas puhtaanapitopartio, mutta paikka on kyllä väärä. Siispä aikeena on nostaa aitta harkkojen päälle, joka kuivaa hirret ja pesä häviää siinä sivutuotteena.

Kertokaas kokeneemmat että saako jostain kohtuuhintaan sidettäviä n. 10 tn tunkkia, kun aitan nostossa niitä pitää olla ainakin kaksi, ja muiden rakennusten kanssa varmaan kolmaskin... Puuilon tunkkeja katsoin mutta epäilyttävät: http://www.puuilo.fi/cat/product_details.php?p=2189, Motonetissä lienee samaa tasoa ja Biltemaan, Honkkariin tai Tokmanniin en luota niinkään pitkälle kuin niitä jaksan heittää. IKH taas myy halpistunkkia http://www.ikh.fi/X009006C_PULLOTUNKKI_ ... HYVAKSYTTY ja sitten kaliimpiakin ja ilmeisesti plaadukkaampia kuten nämä: http://www.ikh.fi/MGS10_PULLOTUNKKI_10_T_MATALA_MEGA ja http://www.ikh.fi/MG10_PULLOTUNKKI_10_T_MEGA. Tosiaan vaikea uskoa että noilla olisi loputtomasti käyttöä kun en työkseni tarvitse. Ja avioero tekee minusta useaksi vuodeksi suunnilleen kirkonrottaakin köyhemmän, jää plaadulla hifistelyt meikäläiseltä. Onneksi sentään on kriittiset hankinnat suunnilleen tehty, samoin noiden ulkorakennusten noston jälkeen kriittiset korjauksetkin, ja mökki pitkälle stabiilissa tilanteessa (eli ei enään lahoamassa pystyyn.)
Laiskuus on maailmaa eteen päin vievä voima, siitä on oksat pois kun laiskuri yrittää työtä säästää.
Vastaa Viestiin