SOLSTRAND, uusi kestävä talo järjellä

[Jenkka]

Omaa viestiäni kommentoiden,mettä milläs sinne nyt kahdelle puolen lattiavalua tulisikaan, kun toinen puoli on pelkkää puupermantoa...., mutta liittovalu kannattaa siis edelleen pitää mielessä.

[lehmikangas]

Nosturin toivon tarvitsevani vain kattotuoleja varten, nehän kannattaa tilata valmiina eikä tehdä paikan päällä pitkästä?

Riippunee niin monesta asiasta, mutta yleinen käsitys nykyisin varmaan on, että aina valmiina. Siltin pitkästäkin kannattaa joskus tehdä. Itse tein pitkästä mansardin. Jos ei muuhun nosturia tarvi, niin tuleehan siinä nosturillekin hintaa käytää vain kattoristikot nostamassa. Ja halvemmalla tekee tietenkin pitkästä. Mutta työtä enempi.

[warixenjalka]

Jos tekee kattotuolit pitkästä tavarasta, täytyy laskelmat teettaa inssillä. Jos tilaa valmiit saa laskelmat "kaupan päälle".

[StevieRayVehkakoski]

Viimeksi kun uutta taloa rakensin niin laskeskelin, että vakiomallisen kattotuolin tarvitsemaa puutavaraa ei saa rautakaupasta pihaan kuljetettuna samalla hinnalla kuin sai tehtaalta valmiin kattotuolin.

[Jenkka]

Ja eikös ne määräykset muuttuneet jopa niin, ettei luokittelematonta saa käyttää enää missään runkorakenteissa. Eli se kenttäsahaushomma on sitten asuinrakennuksen osalta lähinnä ruode- ja verhouslautaa.

[warixenjalka]

Ja eikös ne määräykset muuttuneet jopa niin, ettei luokittelematonta saa käyttää enää missään runkorakenteissa. Eli se kenttäsahaushomma on sitten asuinrakennuksen osalta lähinnä ruode- ja verhouslautaa.

Totta tuokin.

[MATRUUSI]

Kattotuolit tulevat valmiina jolloin homma helpottuu.

Ei taida omasta metsästä sahaaminen kannattaa mikäli tekee vain raakalautaa.

Minkälaista paksuutta hirsiseinässä pitää nykyään olla? Jos hirret saisi omasta metsästä säästöä voisi jo mahdollisesti tulla.

[warixenjalka]

Riippuu siitä haluaako hirren hoitavan myös lämmöneristyksen (taitaa olla liki mahdotonta nykyisillä määräyksillä) vai onko tarkoitus laittaa jotain lämmöneristettä jommalle kummalle puolelle lisäksi (ulkopuoli suositeltavampi). Tosin tuossa tulee taas se vastaan, että noiden omien hirsienkin täytyy varmaan täyttää byrokraattien vaatimukset. Ei luullakseni ole mahdoton homma saada niille hyväksyntää, mutta kallis ja vaivalloinen.
Kantavana rakenteena kestää varmasti 150mm paksu rauhassa kasvanut mäntyhirsi (mitä paksumpi - sen parempi). Mutta onko noita rauhassa kasvaneita mäntyjä? Ainakaan Etelä-Suomessa...

[MATRUUSI]

Juu sitä itsekkin mietin josko omasta metsästä sahattu hirsi kelpaa kun siinä ei ole byrokraattileimaa.
Taitaa vain olla helpointa sahata raakalankkua omasta metsästä ja ostaa kaikki muu virallisesti.
Hengittävää seinärakennetta pitää vielä selvittää, onnistuuko mitenkään järkevästi enään. Jos ei niin enpä rakenna.

Miten ILP kannattaa ottaa huomioon suunnittelussa, mahdollsimmat avoimet tilat jotta ilma pääsee liikkumaan?
1 ILP per lyhyt sivu jolloin saadaan ilmaa liikkumaan talon molemmista päistä?
Olohuone tai eteinen avoimeksi niin saadaan alakerran lämmin ilma hyödynnettyä ylhäällä?

[PetteriKivimäki]

^Onnistuu hengittävä rakenne. Kysys Otolta, (eli rakennuskonservaattori Niko Paloselta) joka rakens hirsitalonsa siirtämällä rungon (kohdellaan uusien määräysten mukaan) tai vaikka arkkitehti Bruno Eratilta.

Näissä nykymääräyksissä on sitten sellaisia kummallisuuksia kuin kompensaatiot; paksumpi eriste yläpohjassa tai maalämpö voi kompensoida ohuempaa seinärakennetta. Minun mielestäni vähän niinkun jos olis kaks pipoa päässä niin vois kävellä pakkasessa pelkät pitkät kalsarit jalassa.

[PetteriKivimäki]

Kevätmasennuksen kourissa tartuin pulloon portviiniä ja pinoon Rakennusperinteen Ystävien maanmainioita Tuuma-lehtiä.

Ja siinä: Tuuma numerossa 1/2007 sivuilla 4-7 on Bruno Eratin artikkelissa "Onko hirsitalo menneiden aikojen rakennus" seikkaperäinen selvitys vanhan hirsitalon siirrosta ja pystytyksestä uuteen paikkaan, ja miten hirsitaloa kohdellaan nykyisten tiukkojen rakennusmääräysten mukaan - tai ei edes nykyisten vaan silloisten määräysten, sillä mm. uudisrakennuksen ja eristeremontoidun rakennuksen lämmöneristävyysvaatimuksia on tiukennettu ainakin vuoden 2010 ja 2012 rakennusmääräyksillä.

Miten näillä nykyisillä määräyksillä rakennetaan uutta taloa hengittävillä rakenteilla? Vaikeasti ja riskialttiisti; eriste- ja rakennepaksuudet tulevat olemaan niin massiivisia, että hirsitaloonkin joudutaan tekemään kerrosrakenteita. Siteeraan suosikki-inhokkiani Juha Vinhaa, jonka kanssa olen valitettavan usein samaa mieltä; Teknillisen yliopiston yliassistentti Juha Vinha:

Rakennuksen ulko-osat tulevat viileämmiksi ja tämä aiheuttaa kosteuden kondensoitumiselle ja homeenkasvulle otollisemmat olosuhteet rakennuksen ulko-osissa. Rakenteiden paksuus kasvaa ja liitostekniikat muuttuvat. Tämä voi aiheuttaa virheitä, sillä meillä ei ole kokemuksia paksuista rakenteista, toteaa Tampereen teknillisen yliopiston yliassistentti Juha Vinha...Me olemme sitä mieltä, että käytännön rakentamisessa me emme saa idealisesti toteutetteua näitä rakenteita. Nythän täytyy muistaa, että jo näillä voimaan tulevilla eristepaksuuksilla Suomi tekee eristämisen maailmanennätyksen, että siinä tilanteessa ollaan tällä hetkellä.