Kestääkö ylinkerros varaavan takan?

[lmfmis]

Eipä tässä mitään vesiastioita olla laittamassa vaan uunia...

Ajatus on että vedellä saa saman varaavuuden kuin kivellä pienemmällä massalla. Idea ei ole todellakaan huono jos kantavuus on ongelma.

[Jusku]

Eipä tässä mitään vesiastioita olla laittamassa vaan uunia...

Ajatus on että vedellä saa saman varaavuuden kuin kivellä pienemmällä massalla. Idea ei ole todellakaan huono jos kantavuus on ongelma.

Jos avoin järjestelmä, niin haihtuminen kyllä muodostuu ongelmaksi. Yhtä lämmityskertaa kohden saattaa säiliöstä haihtua vettä kymmeniä litroja.

[lmfmis]

Jos avoin järjestelmä, niin haihtuminen kyllä muodostuu ongelmaksi. Yhtä lämmityskertaa kohden saattaa säiliöstä haihtua vettä kymmeniä litroja.

Sitten on huonosti tehty tai en hahmota minkälaista tarkoitat. Ei siis mitään avonaista muuripataa vaan huohotusputkella varustettu säiliö. Noita löytyy kyllä. Ei sanottavammin haihdu.


EDIT Idea vähän kuin siinä vesimiilussa joka täällä palstallakin pyöri joskus. Webbisivut näköjään kadonneet että ei saanut kaupallisesti toimivaksi mutta ideassa ei ole vikaa.

[pökö]

Vesimiilu:
http://www.puulammitys.info/index.php?t ... 4#msg19734

Jos laittaisin puulämpöä mulle tulisi automaattisesti vesimiilu,hieno vehje.

[Keijo]

Hienoa, että täällä riittää propellihattuja ehdottelemaan hienoja vesivirityksiä. Kannattaisi varmaan tarkistaa ensin rakennusmääräyksistä mitä vaatimuksia siellä on avopaisuntaisellekattilalle, takkahan se ei enää ole sen jälkeen kun sinne on asennettu vesisäiliö. Haihtumista suurempana ongelmana on kiehuminen, jos lämpö on tarkoitus varata takkaan eikä erilliseen varaajaan. Esimerkiksi 120 litrainen muuripata kiehuu aika pienellä pesällisellä ja höyryä tulee paljon. Tuommoiseen takkaan kun tuupataan 3-5 kg kuivaa koivuklapia, niin se 240 litran pönttö siellä muurin sisuksissa kiehuu melko varmasi, jos ei ole pumppua joka siirtää lämmön varaajaan eikä vedonsäätöautomatiikkaa, joka hillitsee kiehumista. Siinä vaiheessa on syytä olla riittävän suuri putki ulospuhallukseen ja ulospuhallus on parasta mennä johonkin missä höyrystä ei ole haittaa.

[pähkäilijä]

Hienoa, että täällä riittää propellihattuja ehdottelemaan hienoja vesivirityksiä. Kannattaisi varmaan tarkistaa ensin rakennusmääräyksistä mitä vaatimuksia siellä on avopaisuntaisellekattilalle, takkahan se ei enää ole sen jälkeen kun sinne on asennettu vesisäiliö. Haihtumista suurempana ongelmana on kiehuminen, jos lämpö on tarkoitus varata takkaan eikä erilliseen varaajaan. Esimerkiksi 120 litrainen muuripata kiehuu aika pienellä pesällisellä ja höyryä tulee paljon. Tuommoiseen takkaan kun tuupataan 3-5 kg kuivaa koivuklapia, niin se 240 litran pönttö siellä muurin sisuksissa kiehuu melko varmasi, jos ei ole pumppua joka siirtää lämmön varaajaan eikä vedonsäätöautomatiikkaa, joka hillitsee kiehumista. Siinä vaiheessa on syytä olla riittävän suuri putki ulospuhallukseen ja ulospuhallus on parasta mennä johonkin missä höyrystä ei ole haittaa.

5 kg koivua = 20 kWh, vaikka sen saisi 100% hyötysuhteella 240 litran vesimäärää lämmittämään nousisi lämpö (278 wh/c) nousee 3.6c per kWh ja 20 x 3.6 = 71c.Jos saadaan 2/3 puun energiasta talteen on 240 litran lämpenemä 47.5c, eipä se oikein kiehu jos lähtökohtana on huoneenlämpö. Mutta jos veden haluaisi saada kiehumaan tarvitaan siinä 100c vedessä lisäksi faasimuutokseen vielä 0.6 kWh/vesilitra energiaa.

Kuinka paljon pitää olla silloin massaa jos halutaan varata vaikka 40 kWh energiaa ja massan lämmön vaihteluväli on esimerkiksi 30 astetta(30-60c)?

lähtökohtana 1c / 1000 kg

vesi 1.16 kWh
Vuolukivi 0.28 kWh
Croval 0.28 kWh
Savi 0.24 kWh
Tiili 0.22 kWh